Winski ja Olga

Sain Winskin (Skazki Belgarath) kodilta jokusen kuvan reilu viikko sitten. Poika on edelleen ehkä pentueen komein minusta. Mitä mieltä olette väristä, tumma suklaa vai vaalea ruskea? Suklaatäplikkäänä minä sen rekisteröin...

Olen pikku hiljaa viilailemassa kotisivuja vähän paremmin ajan tasalle. Tänään lisäsin vihdoin ja viimein Olgan naaraisiin. Sillehän on suunnitteilla pennut joskus ensi talvena, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin sulho on Yazoo Kwame (OLH n 25), joka asustelee Annan luona kuten Olgakin.

Belgarionista tuli Olli ja Qamar etsii kotia

Kuten jo melkein arvasikin, Belgarion teki viime torstaina parhaansa hurmatakseen katsojansa
:-D He jopa ihastuivat sen lievästi sanoen persoonallisesti narisevaan ääneen :-) Niinpä poju muutti uuteen kotiin jo viikonloppuna. Täytyy tähän sen verran todeta että kyseessä ei ollut mikään hätiköity päätös puolin eikä toisin, sen uusi koti on tuttujani jo reilun parin vuoden takaa, ja kolmannen kissan hankkimisesta heille oli ollut puhetta jo jonkin aikaa.

Belgarion on hurmannut uudet ihmisensä täysin, ja kaksi vanhempaa kissaa (balineesi Kassu ja aby Laava) alkavat myös jo sulaa pikkuisen edessä. Uusi kutsumanimi pojalla on Olli, ja se meni uuteen kotiinsa sijoitussopimuksella. Itselläni ei ole sille varmaa käyttöä, mutta luotan siihen, että pitkäkarvakolleista on aina pulaa, ja ulkomaantuonti-isän ansiosta ihan samanlaista sukutauluakaan ei tule ihan joka kissalassa vastaan, eli sikälikin kysyntää toivoakseni tulee.

Q-pentujen kanssa käytiin eilen tehosterokotuksilla ja mikrosirutuksessa. Kaikki meni loistavasti, Qamar muuten painoi 2,02 kg ja Sunakin (Querida) 1,65 kg - melkoisia jöötejä kun ottaa huomioon, että kyseessä ovat 13-viikkoiset itämaiset! Suna muuttaa uuteen kotiinsa viikonloppuna, mutta Qamar etsii yhä kotia. Poika hurmasi täysin myös eläinlääkärin, todella charmantti kaveri ja tosiaan siitä on villikon lisäksi tullut myös rapsutusta rakastava, sylissä viihtyvä kehruukone. Nyt puuttuu enää se oikea koti. Voin myydä Qamarin ihan täysin lemmikiksi mutta myös sijoitussopimusta voin harkita, jos sopiva koti ilmaantuu! Koetan käydä ottamassa lisää kuvia joskus loppuviikosta.

Q-pentue 12 viikkoa

Kävin alkuviikosta katsomassa 12-viikkoisia Q-pentuja. Ne saavat tehosterokotuksen ensi viikolla, eli ovat sitten vähän reilut 13-viikkoisina valmiita uusiin koteihin. Qamar etsii yhä omaa kotia, siksi tämä postaus keskittyy kuviin siitä.

Mutta ensin kuva emosta ja pennuista. Kyllä, Iiris on aivan yhtä hömelö kuin emonsa Lara ja siskonsa Nexu, se ei ymmärrä mitä "vieroitus" tarkoittaa. Kuvat on kaikki otettu verkotetulla terassilla luonnonvalossa.

Sitten Qamar, joka komistuu päivä päivältä! Pienempänä sen kuvio oli vähän sinnepäin, mutta nyt se on selvästi täplikäs.

Koko poppoo taas.

Ja vielä yksi Qamarista:

Qamar on edelleen iso ikäisekseen, ja tassujen koosta päätellen sillä on myös aikomus kasvaa erittäin isoksi itämaisherraksi. Se on edelleen vilkas, mutta se on myös kehittynyt luonteeltaan tosi mukavaan suuntaan: se on tätä nykyä myös solmuun väännettävä sylikissa, joka rakastaa rapsutusta!

Sisko Sunasta (Skazki Querida) enempi kuvia ja lisäkuvia myös Qamarista täällä: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Omassa kodissa on tilanne sikäli muuttunut kiintoisaksi, että Maija-isoisomummo suhtautuu Belgarion-pojuun päivä päivältä suopeammin. Tänään poika sai jo melkein leikkiä Maijan kanssa - saamatta lättyynsä siis! Belgarionille tulee huomenna katsojat - pitäkää peukkuja. Se on minikopio emostaan Larasta, ehkä vähän paremmilla silmillä ja isältä perityllä kilometrin mittaisella hännällä.

Yksi tai kaksi poikapentua varattavissa

Huokaus. Tilanne tuntuu elävän niin, ettei kasvattajaparka pysy perässä. Qamarin alustavasti varannut perhe peruutti. Eli erittäin vilkas itämaisen alku on nyt sitten ainakin varattavissa! Kotiin, joka arvostaa villiä menoa, pentu on ihmisrakas ja suloinen mutta erittäin vauhdikas, EI ainoaksi kissaksi!

Belgarionin tilannetta saamme jännittää ainakin torstaille, silloin sille tulee katsojat.

Menen tänään Q-ipanoita katsomaan, jos saan ne hetkellisesti vaivutettua koomaan niin sitten saatte ehkä ihmeteltäväksi uusia kuviakin ;-) Silloin kun lapsilla on riekku päällä niin hidas kamerani ei pysy perässä!

Joitain uusia kuvia ja poikien tilanne

Ensin päivän bonuskuva: Belgarion ja isoisoäiti Maija, jonka pää alkaa selvästi pehmetä, lapsonen saa nukkua jo noin lähellä ;) Pitäisi tuosta vielä kotia etsivästä pojusta ottaa kunnon poseerauskuviakin taas, mutta sehän ei ole helppoa kun lapsesta kamera on niin kiintoisa, että nenä pitää tunkea linssiin kiinni :D

Lisäsin myös pari päivää sitten muutaman kuvan Q-pentujen galleriaan: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Kuvat vaan antavat hieman väärän kuvan - riiviöt tekevät paaaaljon muutakin kuin nukkuvat, mutta vain unisena niistä saa edes jotain kuvia. Qamar on edelleen alustavasti varattu, mutta pieni mahdollisuus on vielä varauksen peruuntumiseen, joten toistaiseksi se on yhä pentuvälityslistoilla.

Sama koskee Belgarionia. Meidän rääväsuisesta vinkulelustamme tuli tänään eka kysely pitkiin aikoihin, ja katsomaan sitä tullaan loppuviikosta. Mutta katsotaan, jos ei muuta ole kasvatuksesta reilussa 8 vuodessa oppinut, niin sen, että asiat ovat varmoja vasta kun pentu on uudessa kodissa ja sovitut kauppa- tai sijoitusehdot on täytetty.

Minun piti alunperin olla Pirokin näyttelyssä Tampereella tänä viikonloppuna. Koska osa pennuista sai tehosterokotuksen jälkeen taas lievää oireilua, ja samaten osa toisen tyttöni kodin kissoista oli jokin aika takaperin lievästi kipeänä, niin päädyttiin siihen, että turhia riskejä ei oteta, ja pysytään poissa näyttelystä kunnes on varmaa, että kaikki ovat täysin terveitä. Itse asiassa olen varma, että kissani olisivat päässeet jo aivan kirkkaasti eläinlääkärintarkastuksesta läpi, kellään ei ole enää mitään näkyviä oireita - mutta miksi hakea toipilaalle mahdollisesti paljon pahempi pöpö näyttelystä? Kissalle, varsinkin ensikertalaiselle, näyttely on kuitenkin aina jonkin sortin stressi. Parempi onni toivottavasti ensi kerralla, Hyvinkään näyttelyyn on tarkoitus tulla sunnuntaina!

Se ainoastaan hiukka harmittaa etten sitten nyt viikonloppuna päässyt näkemään kuinka kasvattini Nexu, Skazki Nereida, sai kaksi ekaa sertiään avoimessa luokassa :)

Emo-Lara on toipunut leikkauksesta todella hyvin. Oli aluksi melkoista taistoa että sain sille kaulurin pysymään päässä - jos olette ikinä yrittäneet pukea ankeriasta, jolla on kynnet, niin voitte hiukan kuvitella millaista se oli... mutta lopulta keksin sellaisen patentin että kauluri pysyi päässä ja haava sai olla kohtalaisen rauhassa - mitä nyt jouduin Belgarionia pari päivää vahtimaan ettei se mennyt tissille aivan haavan kohdalle. Kyllä juu, Lara imettää edelleen viimeistä kotona oleva lastaan... ei siinä mitkään pikkuseikat kuten leikkaushaavat tahtia ole haitanneet. Nyt ollaan kaulurista luovuttu, ja emo poikineen riehuvat onnellisena :)

Varaustilanteen ja muitakin muutoksia

Vähän reilussa viikossa on tapahtunut valtaisasti. Viime viikon loppupuoliskolla oli aikomus luovuttaa suklaatäplikäs pojuni Belgarion uuteen kotiin. Syystä tai toisesta poika oli tosi vaisu muutaman päivän, mitään selkeitä oireita sillä ei ollut suuntaan eikä toiseen, mutta siinä missä Poledra-sisko riehui sata lasissa, niin Belgarion lähinnä nukkui... Näytin sitä viime perjantaina lääkärillekin, joka tutki ja tutki eikä löytänyt pojasta mitään vikaa. Yhteistuumin tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että sitä ei kannattanut lauantaina luovuttaa, vaan katsoa muutama päivä tilanteen kehitystä. Asiasta pennun varaajien kanssa neuvoteltuani tulimme siihen tulokseen, että uuteen kotiin muuttikin Poledra-tyttö!

Toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa Belgarionin piristymistä, mutta siinä vaiheessa kun ei ollut kristallipalloa niin en osannut yhtään sanoa, meneekö siinä kaksi päivää vai kaksi viikkoa... Poledra sen sijaan oli useita satoja grammoja veljeään isompi, ja pirteyden perikuva, ei ollut vaikeaa päättää kumpi lähtee ekana, kun uudella kodilla ei ollut pennun sukupuolella väliä, tärkeintä oli luonne ja se on molemmilla erinomainen!

Niinpä Poledra asustelee nyt sitten uudessa kodissa, on hyvää vauhtia kietomassa kaikki tassunsa alle, ja opettelee tuntemaan nimeä Pilkku.

Belgarion sitten tietenkin jo heti sunnuntaina alkoi osoittaa piristymisen merkkejä. Nyt se on jo täysin ennallaan, riehuu, syö kuin hevonen (aikoo selvästi ottaa sisaruksensa kiinni koossa) ja JUTTELEE äänellään, jota voisi kauniisti kuvata ilmeikkääksi, rumasti voisi joku kyllä sanoa että se imitoi ruostunutta saranaa...

Tässä alla nyt pojasta tuore kuva, parempaa en nyt saanut kun mitäs menin pikkuäijää häiritsemään kesken iltapesun...

Belgarion etsii siis ensisijaisesti rakastavaa lemmikkikotia! Mikään ei toisaalta ole este myöskään näyttelyiden kokeilemiselle, ja järkevästi perusteltuna voisin sallia sen käytön kasvatukseenkin, koska ei siinä mitään vikaakaan ole. Se näyttäisi olevan perimässä emonsa hyvää silmien väriä, sillä on kaunis profiili ja nätti vaalea suklaaväri.

Eilen kävin katsomassa myös 11-viikkoisia Q-pentuja. Suna (Querida) on edelleen sievä! Qamar on puolestaan valtaisan kokoinen ikäisekseen (1700 grammaa ja risat), ja edelleenkin erittäin vilkas, sisko on aavistuksen rauhallisempi. Qamaria on kyselty lemmikkikotiin Jyväskylään, luultavimmin se sinne myös lähtee. Varaustilannetta päivitän sivuilleni sitten kun varausmaksu on maksettu. Pentujen yhteisposeeraus alla.

Ja vielä Suna-kaunotar:

Lisääkin kuvia on, mutta myöhäisestä ajankohdasta johtuen en nyt jaksa niitä siirtää mihinkään, tarkoitus on lähipäivinä kyllä!

Muitakin muutoksia kuin varaustilanteessa on tapahtunut: Lara siirtyi viime perjantaina konsultiksi eli se steriloitiin. Hieman jäi kaivelemaan että se jäi yhtä sertiä vaille tittelistä IC, mutta kokeillaan kastraattiluokkia sitten kun karvat mahaan ovat kasvaneet takaisin. Lara on ollut kertakaikkiaan erinomainen kasvatusnaaras, se on synnyttänyt erittäin helposti ja sillä on riittänyt sekä hyvin maitoa että loistavaa huolenpitoa pennuilleen, eli varsin haikeaa oli se leikkauttaa, mutta monestakin syystä, joista suurin on oma elämäntilanne, se oli fiksuinta leikkauttaa nyt. Ei minun kasvatukseni tähän lopu, jäähän minulle kaksi sijoitustyttöä Olga ja Polgara (ähym, arvatkaa kenen pitäisi ehtiä päivittää kotisivut lähiaikoina), ja ehkä Iiriskin (Skazki Ninel, Q-pentujen emo) tekee vielä toisen pentueen minun nimissäni.

Sellainenkin tilanteen muutos on tässä nyt tapahtunut, että lupasin Annalle mainostaa Taimia täälläkin uutta kotia etsivänä. Taimi (Chat de Nacre's Daryl Hannam), joka on O-pentueeni emo, on siirtynyt sijoituskotinsa eli Annan omistukseen. Olimme pitkään Annan kanssa kahden vaiheilla, teettääkö sille toiset pennut vai mitä tehdä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että viisainta olisi etsiä sille uusi "eläkepäivien" koti (jos 2-vuotiaasta kissasta voi noin edes puhua). Taimi ei enää tule toimeen isossa laumassa, itse veikkaan että se sai pentueestaan sen verran lisää itsevarmuutta että se on alkanut isotella - mikä stressaa koko Annan sakkia, eikä vähiten Taimin omaa tytärtä Olgaa, jonka Taimi on ottanut silmätikukseen. Sinänsä ihan luonnollinen reaktio kissalta - mutta ihmisen ja koko kissaporukan kannalta vähän hankala...

Lisätietoja ja kuvia Taimista (vanhoja kuvia löytyy tästä blogistakin!) saa joko minulta tai Annalta Akoyan-kissalasta.

P-pennut luovutusvalmiita

P-pennut täyttävät huomenna 14 viikkoa, ne saivat tällä viikolla tehosterokotuksen ja mikrosirun. Tällä kertaa kaikki meni hyvin, eli pennut ovat muuttovalmiita uusiin koteihin. Kolme on varattu, mutta kotia etsii vielä Poledra (kuvassa alla). Se on kertakaikkisen hurmaava, jutteleva neiti. Joku saa siitä vielä aivan ihanan kissan, kun nyt ensin ymmärtäisi kysyä ja tulla katsomaan - Poledra pitää kyllä huolen hurmaamisesta!

Kaikki kuvat ovat muuten Luolaleijonan klaanin satoa, kiitoksia kovasti!

Maija näytti nuoremmillekin mallia, miten kaikesta voi tehdä lelun :)

Yllä olevassa kuvassa Belgarath, se muuttaa huomenna uuteen kotiin. Ikävä tulee, se on aivan mahdoton ihmisten perään!

Sitten Belgarion eli tulevassa kodissaan Pilkku, sen on tarkoitus muuttaa uuteen kotiinsa ensi viikonloppuna. Vielä läheisriippuvaisempi "vinkulelu" kuin veljensä...

Lara näytti vieraillekin, miten isoja pojankoltiaisia yhä vaan imetetään :D

Niin tosiaan, meillä kävi vieraita ja he veivät Polgaran mukanaan, kuva on jo uudesta kodista :-) Eli Polgara lähti uuteen kotiinsa Luolaleijonaksi, mutta kuten blogia seuranneet ehkä muistavat, en minä suinkaan siitä vielä kokonaan luovu, vaan se lähti sijoitussopimuksella, eli siitä toivottavasti tulee yhden Skazki-pentueen emo joskus ensi talvena/keväänä.

Samalla reissulla, kun P-pennut saivat tehosterokotuksen, niin Q-pennut saivat ekan rokotuksen. Ne ovat edelleen jättikokoisia ikäisekseen ja mahtavan söpöjä! Yritän ehtiä lähipäivinä kuvaamaan ja katsomaan niitä paremmin, kulunut viikko meni suurimmalta osin työmatkalla, mutta nyt ei sitten pitäisikään olla työmatkoja piiiiitkään aikaa...

P-pennut melkein 13 viikkoa

Sekä töissä että vapaa-ajalla on ollut niin kiire, että perushommat toki on hoidettu, mutta millekään ylimääräiselle kuten valokuvaukselle ei ole ollut aikaa. Onneksi sain tänään muutaman tänään otetun kuvan, kun Polgaran tuleva sijoituskoti kävi kylässä ja heillä oli kamera mukana!

Alla olevassa kuvassa Polgara, tuleva sijoitustyttöni.

Lara-mamma hoitaa Poledraa, joka etsii yhä omaa kotia. Tyttö kyllä yrittää parhaansa mukaan hurmata kaikki ihmiset, jotka se tapaa!

Poledrasta ei nyt sitten tällä kertaa tullut naamakuvaa, mutta eikös ole aika ihanat nuo korvan takana olevat tupsut. Jos balineesi on siamilainen hapsuilla, niin itämainen pitkäkarva lienee sitten vastaava versio lyhytkarvaserkuistaan :)

Ööö - tämä ei ole pentu, mutta Dinan tarkkaavainen ilme pentuja seuratessa on tähän saatu niin hyvin ikuistettua!

Vielä yksi kuva, jossa tummempi pojista Belgarath. Toinen pojista, Belgarion, ei tällä kertaa valitettavasti päätynyt kuviin.

Q-pentujakin yritän päästä taas kuvaamaan viimeistään vapun jälkeen. Molemmat pentueet ovat saaneet matokuurin tällä viikolla, ja ensi viikolla on sitten rokotukset. Sen jälkeen isommat eli P-pennut ovatkin muuttovalmiita uusiin koteihin.

P-pennut 12 viikkoa

Koetin tänään räiskiä virallisia 12-viikkoiskuvia tuosta meidän riiviölaumasta. Menestys oli vaihtelevaa. Näteimmin poseerasi Polgara, alla.

Sisko Poledra sen sijaan oli aivan eri mieltä kuvaamisesta. Sillä on joka kuvassa joko suu auki, tai sitten kuva oli epätarkka. Juu, tätä siis tarkoitetaan kun sanotaan että itämaiset juttelee... Silmät eivät oikeasti ole ihan noin isot, mutta kun se kuvausapuna käytetty huiska oli niin hurjan jännittävä, että sille piti koko ajan jutella ja levittää silmät lautasiksi... :-D

Sitten meidän Belgarion, toinen vinkuiita, tosin Poledra alkaa jo viedä siitä voiton..

Viimeisenä Belgarath, joka perjantaina hurmasi itselleen tulevan kodin :-) Sekin on nyt siis varattu.

Vielä pakko laittaa yksi Laran imetysnäyte.

Kun viime merkinnässä ihmettelin Laran imetysintoa, niin en älynnyt mainita vertaavani sitä Maijaan ja Ninniin, eli naaraisiin, joiden pentueista minulla on eniten kokemusta. Molemmat matamit nimittäin jossain vaiheessa kyllästyivät imetykseen ja alkoivat ajaa pentuja pois, Maija varsinkin aika kovinkin ottein. Toivottavasti Poledralle löytyy koti lähiaikoina, sen höperö mamma muuten varmaan imettää sitä vielä pitkään... Poledra on siis tällä hetkellä vielä omaa syliä vailla, muut P-pennut on varattu.

.

Kuvia melkein 11-viikkoisista P-pennuista

Nyt sain ekan satsin Janin hienoja otoksia. P-pentuset olivat oikein poseeraustuulella, kuten kuvista näkyy: http://jcn.kuvat.fi/kuvat/laranpennut3/

Se nyt vaan pitää todeta että oikeasti silmät eivät ole noin pyöreät kellään, Jani kameroineen ja huiska vaan olivat sen verran jännittäviä :-D Katson jos saisin jonkun noista joskus kotisivuillekin (ähym, päivitystahti ei muiden kiireiden keskellä taas päätä huimaa), mutta sitä ennen voi minulta suoraan kysellä, kuka kukin on missäkin kuvassa, jos kiinnostaa.

Kaikki ovat vihdoin viime päivinä alkaneet syödä todella kunnolla taas, ja se näkyy painoissa, vuorokaudessa painonnousu oli eilisillan punnituksen perusteella ollut päätähuimaavaa! Sen tuo reilun puolentoista viikon notkahdus teetti, että painoltaan nämä on hieman pienempiä kuin normaalisti pentuni tässä iässä, mutta todennäköisesti ensimmäisenä uuteen kotiin lähtevä Polgara painaa taas jo reippaasti päälle kilon, ja muut tulevat hyvää vauhtia perässä.

Belgarathille tulee perjantaina katsoja. Ainakin Poledra etsii yhä omaa kotia. Se on hurmaava luonne, seuraa ihmistä ja selittää itämaistapaan, eli se kyllä vaatii itämaisen vilkkautta ymmärtävän kodin ja mielellään myös kissaseuraa - se on sen verran aktiivinen riiviö, että ainoana kissana se tekisi varmasti omistajansa hulluksi alta aikayksikön.

P-pennut 11 viikkoa ja suunnitelmien muutos

Meillä kävi lauantaina ja sunnuntaina vieraita. Lauantaina Jani, joka otti kuvia pennuista, saanen niitä taas jossain vaiheessa, kunhan hän ehtii. Muuten erittäin mukava vierailu, mutta hän oli valitettavasti samaa mieltä kanssani: tummemmalla tytöllä on ihan viimeisessä häntänikamassa hännän päässä pienenpieni mutka :-(

Alkuperäinen tarkoitushan oli, että tummempi tyttö menisi Aslanin ja Raichun kiusaksi Luolaleijonan klaanin jatkoksi. Se on ollut koko ajan oma suosikkini, sillä on aavistuksen avoimemmat korvat kuin siskollaan.

Isoja eroja sisaruksissa ei kuitenkaan ole, varsin tasainen sakki, joukosta puuttuvat sekä näyttelyhuiput että toisaalta täysin lemmikkitasoiset. Joten asiaa pari päivää pähkäiltyämme tulimme sunnuntaina vierailulla käyneiden Luolaleijonien ihmisedustajien kanssa siihen tulokseen, että sinne muuttaakin vaaleampi tytöistä. Siitä tulee nyt sitten sijoituskodin toiveesta Polgara kuitenkin. Aiemmin tyttöjen nimet ovat siis olleet toisin päin, mikä voi tietty vähän nyt jatkossa hankaloittaa vanhojen kuvien katselua mutta siitä viis!

On tässä "uudessa Polgarassa" eli vaaleammassakin typyssä omat hyvät puolensa. Huippunäyttelykissaa en siitä lupaa, korvat ovat moiseen liian pystyt, mutta ei siinä mitään sertin epääviä vikojakaan ole. Ja hyviä puoliakin löytyy: kauniin vaalea väri, pitkä pää ja melkein kilometrin pituinen häntä nyt ainakin.

Klaanin edustus otti myös kuvia, tässä pari näytettä niitä Janin otoksia odotellessa.

Alla Belgarath eli tummempi pojista. Siitä on nyt vihdoin tullut kyselyitä, olinkin jo vähän ihmetellyt että eikö muka kukaan muu kuin minä näe, miten kaunis poika se on! Sillä on Siegfried-isukilta peritty oikeaoppinen itämaisilme nyt ainakin!

Sitten pari kuvaa, joissa loput pennut: vasemmalla vaaleampi uusi Polgara, keskellä tummempi eli Poledra tätä nykyä, ja niiden takana hieman Belgarion.

Pennuista siis Belgarion ja Polgara ovat varmasti varattuja. Belgarathia on tosiaan kyselty alustavasti, mutta Poledra, tummempi kilpparitytöistä, etsii nyt sitten lähinnä lemmikkikotia. Se on varsin hauska tapaus: se on alkanut ottaa oppia emostaan, eli itämaiseen tapaan ääntä löytyy, se on hyvin seurallinen ja selittää minulle iltaisin päivän tekemiset. Se on hyvin reipas ja rohkea niin kuin kaikki muutkin Laran pennut, ja sillä on korvien takana aivan uskomattoman hellyyttävät "Roope Ankka" -tupsut, joita olen tähän asti tottunut näkemään enimmäkseen poikapennuilla.

Belgarionin lievään silmätulehdukseen on muuten onneksi alkanut tippakuuri tehota. Pentujen ruokahalu alkaa vihdoin palata, joskin en enää pariin päivään ole ollut niistä kamalan huolissani, oksentelua ei ole enää ilmennyt ja vauhti taas vaan kiihtyy päivä päivältä. Toki ne ovat yhä lähipäivät tiiviissä tarkkailussa, ja kontrollikäynnille lääkäriin mennään heti, jos pienintäkin huononemista tilanteessa ilmenee, mutta päivä päivältä paremmalta näyttää.

Lauantaina muuten käytiin Janin kanssa pikaisesti katsomassa myös Q-pentuja, jotka täyttävät tänään jo 7 viikkoa. Uskomattomia erittäin hyvinvoivia läskipulleroita :-D Kuvia siis tulossa, itse en viitsinyt omalla kameralla edes ottaa, kun Janin otokset ovat vähintään 10 kertaa parempia kuitenkin! Kivaluonteisia molemmat. Tytöllä on tytöksi ja pitkäkarvaksi varsin kiva korvien asento ja aivan ihana suklaatikettiväri. Pojalla on erittäin kiva ilme, silmien muoto ja asento, ja kivan kollimainen kuono-osa jo tässä vaiheessa. Harmi vaan kun se on variantti, mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa...

Toipilaita ja makkaroita

Toipilaita ovat siis P-pennut. Vaikka tilanne ei näytäkään enää läheskään niin kurjalta kuin pääsiäisen aluksi, niin ihan täysin kunnossa ne eivät vieläkään ole. Ne kyllä riekkuvat kuin paviaanilauma, ovat pirteitä eikä kukaan ole oikeasti enää mitenkään pahan näköinen, mutta paino ei nouse, ja silloin tällöin löytyy satunnainen oksennus tai ruilukakki yhä. Ruokahalussa on myös runsaasti toivomisen varaa. Mitään muuta hälyttävää ei oikeasti ole, kukaan ei ole kuumeinen, parilla vähän rähmi silmät mutta nyt enää yhdellä, aloitin tänään tippakuurin.

Tänään siis käytiin lääkärissä, hän edelleen veikkasi rokotusreaktiota, mutta oli samaa mieltä kanssani, eli painot pitäisi saada nousuun. Tukihoidolla kuitenkin mennään nyt ainakin jonkin aikaa - kohta vaihtuu kyllä jo eläinlääkäriasema jos eivät ala viikonlopun aikana edistyä! Ihan asiallinen paikka tuo, jossa käydään, mutta jos eivät ala parantua niin pitänee kääntyä Catvetin tms. kissaspesialistien puoleen.

Q-pennuista on toistaiseksi ollut pelkkää iloa. Ovat melkoisia läskimakkaroita ne! Yritän päästä niitäkin katsomaan lähiaikoina, en enää usko, että olisi suurta vaaraa, että meiltä sinne jokin kamala pöpö kulkeutuisi. Niistäkin toivottavasti siis luvassa lähiaikoina uusia kuvia.

P-pentuja kuvataan toivottavasti viikonloppuna. Sitä odotellessa liitin tähän pari kuvaa viime viikolta, eli P-pennut melkein 10 viikkoa.

Pääsiäiskuulumiset

Meidän pääsiäisemme alkoi vähän tylsissä merkeissä. P-pentue sai ekan rokotuksensa kiirastorstaina, aluksi kaikki näytti hienolta, keneltäkään ei löytynyt mitään tyriä tai muitakaan vikoja, mutta kun kotiin palattiin, alkoi muutaman tunnin päästä oksentelu... Perjantaina ei muu auttanut kuin käydä lähimmällä päivystävällä klinikalla saamassa pahoinvointilääkettä ja nestettä nahan alle, muiden kanssa olisi vielä voinut odottaakin, mutta varsinkin Belgarath oli selvästi veltto ja kuivunut. Vaikuttaisi nyt kuitenkin siltä, että tilanne olisi paranemaan päin, kaikki pennut ovat piristyneet huomattavasti, osa pennuista suostuu jo syömään vapaaehtoisesti, ja oksentelu on loppunut. Jospa tämä tästä melko helpolla tällä kertaa?

Q-pennut näin tuossa pari päivää sitten vilaukselta, pulleita ja hyvinvoivia ovat! Sattuneesta syystä en nyt kuitenkaan ihan lähipäivinä uskalla mennä niitä kuvaamaan, voi olla, että P-pentujen kohdalla kyse oli vain lievästä rokotusreaktiosta, mutta jos taustalla jyllää jokin pöpökin, niin en halua ottaa mitään turhia riskejä eli en halua edes vahingossa levitellä pöpöjä.

Mukavaa pääsiäistä kaikille, kuvia yritän taas saada otettua ensi viikolla!

P-pennut melkein 9 viikkoa ja varaustilanne

Kun tosi monta kuvaa räiskii, niin joukossa on sentään joskus pari ihan onnistunutta. Nämä kuvat on otettu siten, että avustaja näytti pennuille huiskaa :D

Tässä Polgara, joka on alustavasti varattu (menee sijoitukseen, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan).

Tässä Poledra. Se etsii hyvää kotia!

Sitten Belgarath...

Ja viimeisenä Belgarion, lempinimeltä "vinkulelu". Tämä poika on perinyt emoltaan äänen, jota se tosiaan käyttää! Poikien varaustilanne on hieman avoin. Toinen muuttanee joka tapauksessa Itä-Vantaalle, toisesta vasta käyn neuvotteluja, joten vielä voi poikapentuakin kysellä.

Vielä pari eilen otettua, eli nukkuva Polgara.

Lara ja jo aika isot vauvat tissille tunkemassa :)

Eilen molempia pentuja katsomassa käynyt perhe päätyi varaamaan pienemmästä pentueesta Querida-tytön. Eipä ollut ihan helppo päätös minulta myydä pentueen ainoaa pitkäkarvaa ja vieläpä ainakin toistaiseksi kasvatustasoista tyttöä... mutta kaikkia ei voi itse pitää, ja sijoitusnaaraidenkin määrän yritän pitää kohtuullisena. Vaikka minulla onkin se tapa, että sijoituskodit hoitavat sijoituspentueet, niin viime kädessä vastuu on kuitenkin minulla. Päätöstä tässä tapauksessa helpotti se, että Queridan tulevalla perheellä on kasvattajanimi, joten kovasti toivon, että jos tyttö pysyy kasvatustasoisena, niin he teettäisivät sillä yhden pentueen. Tuossa Iiriksen pentueessa kun yhdistyy oikeastaan lähes koko tähän astinen kasvatustyöni.

P-pennut 8,5 viikkoa, Q-pennut 4 viikkoa ja pari bonuskuvaa O-pennuista

Edellisestä blogimerkinnästä kulunut viikko on ollut varsin vaiheikas. Viikko sitten eli viime torstaina meille tuli vieraita Sveitsistä, he lähtivät tiistaiaamuna. Paljon en koneella ehtinyt istua silloin, ja sen kyllä huomaa mm. vastaamattomien sähköpostien, naamakirjaviestien ym. määrästä... Jonkin verran olen kuluneen viikon aikana kuitenkin ehtinyt hillua kameran kanssa, vaihtelevalla menestyksellä. Ensin pari tänä iltana pikaisesti räpsäistyä kuvaa 8,5 viikon vanhoista P-pennuista. Etualalla Belgarion, taaimpana Poledra ja oikealla Polgara. Kasan alimmaisin, tummimman Belgarathin naamaa ei näy.

Pennut alkavat olla varsinaisia riiviöitä, joiden kuvaaminen muuten kuin puoliunisina on varsin haastavaa. Kokeilen viikonloppuna toivottavasti paremmalla ajalla ja tuurilla! Niillä oli viime viikolla hieman mahataudin poikasta, mutta onneksemme tällä kertaa selvisimme ruokavaliolla (Hill's i/d) ja Promax-probioottitahnalla, antibioottikuuria tms. ei tarvittu, vatsa rauhoittui muutamassa päivässä kaikilla.

Sitten pienemmät pennut. Tarkoitus on tämän viikon aikana saada näistä jotain kotisivuillekin. Mutta noin alustavasti: alla kuvassa Skazki Qamar, OSH b 03 24 var uros, eli suklaatäplikäs bicolour itämainen lyhytkarva (variantti).

Ja sitten tyttö, Skazki Querida, OLH b 25 eli suklaa ticked tabby itämainen pitkäkarva.

Lisää kuvia näistä hurmaajista löytyy täältä, eli väänsin näille oman pikku kuvagallerian, kiitos Sikelle ihanista kuvista! Ks. http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Lauantaina kävimme isolla porukalla Piikkiössä, luovuttamassa Oskarin uuteen kotiinsa.

Kuvassa siis Skazki Oskar, SIA b var, joka muutti sijoituskotiin Järvenpäähän. Oskar siis on käytettävissä balineesi- tai pitkäkarvakasvatukseen myöhemmin tänä vuonna! Yksi melko varma kysely on, mutta muitakin suostun harkitsemaan, jos niitä tulee.

Annalle jäi Skazki Olga, OSH f var, kuvassa alla. Todennäköisesti sen eka pentue joskus ensi syksynä/talvena syntyy kuitenkin minun nimissäni.

Täällä siis kaikki hyvin, mutta aivan shokissa luin äsken Willicon blogia. Yhden Nexun pennun menetys koskee myös minuun tosi syvästi, varsinkin kun kyseessä oli pentueen ehdottomasti lupaavin poika. Aina ei näitä asioita jaksa eikä voikaan käsittää...

Uudet upeat kuvat 7-viikkoisista P-pennuista

Janin ottamia hienoja kuvia riiviölaumasta löytyy täältä:

http://jcn.kuvat.fi/kuvat/laranpennut2/

Varoitus: ovat niin söpöjä, että aiheuttavat vakavaa pentukuumetta
:-)

Valtakunnassa noin muuten on kaikki jo aika hyvin. Lara ja Maija riehuvat ja syövät jo entiseen tahtiin, eli niiden kanssa selvittiin kotikonstein ilman lääkärikäyntiä.

Pennuilla on vatsa nyt hieman löysällä, minkä takia ne käytetään tänään eläinlääkärissä. Luultavasti reseptiksi tulee vain dieettimuona i/d:tä ja probioottitahnaa, sen verran pirteitä riiviöt ovat - antibioottiin turvaudutaan vain, jos muu hoito ei ala tepsiä. Koska mitään oksentelua ei ole ilmennyt, niin veikkaan että suurin syy ripulointiin on äkillinen ruokavalion muutos: Laraa ei pariin päivään juuri kiinnostanut imettää, kun se oli niin huonovointinen, ja yhden päivän se oli käytännössä kokonaan erossa pennuistaan, joten pennut ovat viime päivät syöneet enemmän muuta ruokaa verrattuna aiempaan lähes pelkkään emon maitoon. Kunhan vatsat saisi hieman rauhoittumaan, olisi matokuurin aika, siitä sitten n. viikon päähän eka rokotus. Veikkaisin, että ihan tasan 12-viikkoisina nämä ipanat eivät ole vielä luovutusvalmiita, madotus- ja rokotusaikataulujen takia realistinen luovutusajankohta lienee jossain n. 13-14 -viikon iässä.

P-pennut 7 viikkoa videolla

Koska viikonloppuna kävi liuta itseäni parempia kuvaajia meillä, niin en ole ottanut P-pennuista "virallisia" 7-viikkoiskuvia. Elinan lauantaina kuvaama video puhukoon puolestaan: http://temppukissat.kuvat.fi/kuvat/Kissavideot/Laran+P-pennut.wmv

Ainakin minulla myös hitaahkolla yhteydellä pelitti nätisti.

Videossa seikkailee eniten Polgara, mutta muitakin näkyy - ja välillä kuvaajan linssi eksyy Laran säihkyviin smaragdisilmiin. Ne tosiaan ovat noin unelman väriset - toki myös himpun liian hallitsevat, mutta jenkkilinjainen kissa on jenkkilinjainen kissa ;-) Pennut ovat selvästi perineet isänsä puolelta Suomessa tutumman näköistä tyyppiä, silmistä tuskin kellään tulee niin isot kuin emo-Laralla.

Vaikuttaa siltä, että mahataudista selvitään tällä kertaa lähes säikähdyksellä. Lara on jo täysin entisellään, Maija vaisuhko mutta selvästi jo piristymään päin, ja pennutkin ovat yhä ok.

Q-pentue 3 viikkoa ja muidenkin kuulumiset

Kävin eilen pikapikaa vilkaisemassa Iiriksen ja nuorimman pentueeni tilanteen sijoituskodissa. Sain räpsittyä muutaman kuvan. Pennut painivat jo kovaa vauhtia pesässä, mutta Iiris ei vielä salli niiden retkeillä pesän ulkopuolella.

Poika on minusta edelleen väriltään suklaatäplikäsvalkea bicolour, ja karvanpituudeltaan todennäköisesti lyhytkarva.

Tyttö lienee suklaa ticked tabby, ja uskoisin sen olevan pitkäkarva. Uskoisin siitä kasvavan varsin viehättävän! Pennut ovat mielestäni tässä vaiheessa melko lupaavia molemmat, joten toivoisin edes jommankumman päätyvän kasvatukseen.

En ole näitä vielä missään muualla kuin tässä blogissa mainostanut. Yritän lähipäivinä saada edes jotain tietoa kotisivuilleni, viime viikot ovat olleet uskomattoman kiireisiä työmatkoineen, eli olen ehtinyt tehdä vain välttämättömimmät hommat, mutta kaikki "extra", mm. kotisivut, on jäänyt täysin hunningolle. Nimiäkään en ole vielä keksinyt, työnimetkin ovat toistaiseksi vain "Typy" ja "Poju".

Kotiin kuuluu kummia. Lara oksenteli koko eilisen päivän, mutta nyt vatsa vaikuttaisi olevan rauhoittumassa kotikonstein, ja tänä aamuna se jo vähän söikin, eli ihan vielä en ole raahaamassa sitä tai pentuja lääkäriin. P-pennuista yksi oksensi kerran tänä aamuna, mutta kaikki syövät hyvin ja riehuvat kuin raivopäinen hunnilauma, eli niillä ei ainakaan toistaiseksi ole mitään hätää. Tilannetta on kyllä tietenkin pakko tarkkailla tosi hyvin, 7-viikkoiset ovat vielä niin pieniä että

niiden terveyttä on syytä seurata huolellisesti.

Viikon loppupuolella on ohjelmassa Oskarin luovutus. Se menee nyt sitten kuitenkin SIJOITUKSEEN, mikä kiinnostuneille balineesi- ja pitkäkarvatytöille täten ilmoitetaan. Yritän siitäkin saada infoa kotisivuille jossain vaiheessa...

Alkuviikon kuvat, eli P 6 vk ja Q 2 vk

Suurin osa seuraavista kuvista on otettu viime maanantaina, eli kuvissa isommat pennut ovat tasan 6 viikkoa, ja pienemmät tasan 2 viikkoa. Poikkeuksena tämä eilen otettu kuva pentukasasta meillä kotona. Joskus ovat noin rauhallisia, mutta osaavat kyllä jo riehuakin kuin paviaanilauma...

Sitten niitä virallisia 6-viikkoiskuvia. Vaaleampi tytöistä, joka etsii yhä kotia:

Tummempi tytöistä. Sen mielestä kamera on kaamea kapistus, oikeasti sillä ei ole ihan noin hallitsevat silmät. Se on alustavasti varattu.

Vaaleampi pojista, alustavasti varattu:

Tummempi pojista, porukan pahin riiviö ja johtaja. Yhä olen vähän epävarma sen väristä. Aion nyt sitten kuitenkin laittaa sen rekisteröintipaperit postiin suklaatäplikkäänä, mutta olen tietoinen myös siitä, että se voi yhtä hyvin olla myös tosi vaalea ja lämminsävyinen ruskea. Toisaalta kun näin eilen Nexun pennut, niin kyllä siellä ne ruskeat olivat paljon kylmemmän ja "harmaamman" sävyisiä kuin tämä poju.

Sitten nämä pikkuiset 2-viikkoiset, valkolaikkupoika ja tyttö. Aika hurmaavia läskimakkaroita, vai mitä?

Menen huomenna taas näitä katsomaan, sen jälkeen heitän taas arvioni karvanpituuksista.

Eilen kävi delegaatio Turusta kylässä ja kuvaamassa (ja heidän kyydissään pääsin myös ihastelemaan Nexun jälkikasvua Porvooseen). Eli tuoreita kuvia P-pennuista lienee tulossa lähiaikoina...