Leon pentuja varattavissa ja BaJaVan kesätapaaminen

Tulipa vietettyä todella mukava iltapäivä Karjaalla BaJaVan kesätapaamisessa grilliruokaa syöden ja toisten kissaihmisten kanssa jutellen. Kyllä voisivat vaan BaJaVan jäsenet laajemminkin tulla mukaan ensi vuonna, nyt siellä oli lähinnä hallitus muutamalla muulla vahvistettuna. Oli meitä kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Samalla reissulla tuli tietenkin myös ihasteltua kissoja. Emäntämme Leenan luona näin muiden muassa iki-ihanan Leon (Skazki Isidor), joka on yksi maailman lutuisimpia kissoja vaikka itse kasvattajana sanonkin.

Ja kotimatkalla poikkesimme Siuntion puolella, katsomassa Leon ja Mesiksen pentuja Ftres-kissalassa. Kaikki pennut etsivät vielä omaa kotia, yksi lienee jäämässä emonsa iloksi, mutta neljä reipasta kissanalkua olisi vielä omaa syliä vailla. Pennut olivat mukavia luonteeltaan ja varsin suloisia kaikki! Oma suosikkini oli ruskea ticked tabby Anoya, mutta eivätpä nuo muutkaan yhtään hullumman näköisiä ole! Kuten aina, vilkkaita pentuja ei ollut mitenkään helppo kuvata, mutta ohessa nyt muutama onnistunein otos:

Toinen punatabbynaamio siamilaispojista, älkää vaan kysykö kumpi!

Ja tässä sama pentu vähän toisesta kulmasta.

Suklaakilpikonnanaamio balineesineiti Daisy. Kasvattajan ottamissa kuvissa se näyttää melkeinpä kilpikonnanaamiolta, mutta nyt kun näin sen itse, veikkaisin kuitenkin suklaakilpikonnanaamiota, vaikka en mikään naamiokissojen paras asiantuntija olekaan.

Lindsay on ruskeatäplikäs itämainen pitkäkarva, kuten kuvasta näkyy, hyvin tumma sävyltään, tummimmat karvat ovat käytännössä mustia.

Pentujen ruokahetki, mukana myös emo-Mesis (0ikealla).

Valpas katse raapimapuun päältä.

Leenan luona oli myös pakko räpsäistä pari kuvaa pentujen isästä Leosta, salamalla nyt kuvat ovat aina vähän sinne päin, mutta on se lutunen!

Pentukuvia tiistailta

Onneksi sain Paulalta muutaman kuvan, niin voin nyt hieman jälkikäteen kuvittaa merkintää tiistain vierailusta Mummeli-kissalaan. Värit ovat syystä tai toisesta hieman hailakampia kuin luonnossa, ne eivät tee täyttä oikeutta pennuille. Toivottavasti kuvista kuitenkin välittyy kaksikon hurmausvoima!

Leonardossa on jotain hyvin kollimaista jo tässä vaiheessa.

Leonora on hyvin sievä ja siro pikkuneiti.

Piiitkät jalat :-)

Huomatkaa lapiotassut ;) Tämä pojan alku aikoo kasvaa isoksi, mitä ei varmaan ikinä olisi uskonut, se syntyi 50-grammaisena rääpäleenä. Kuten sanottu, ainakin tämä hurmuri etsii vielä omaa kotia.

Vierailulla Mummeli-kissalassa

Kävinpä tänään katsomassa kasvattini Leon (Skazki Isidor) pentuetta Mummeli-kissalassa. Eipä tullut kameraa mukaan, mutta eiköhän noista taas jossain vaiheessa ilmesty uusia kuvia. Pentuja on kaksi, suklaakilpikonna ticked tabby Leonora, ja punatiikeri Leonardo. Molemmat ovat siis itämaisia pitkäkarvoja, aivan hurmaavia höytyväisiä pikku kissanalkuja! Varsinkin Leonora vei täysin sydämeni, se on myös varsin lupaava ja aivan ihanan värinen! Kyllä Leonardokin söpö oli, ja tassujen koosta päätellen siitä tulee iso kolli :-) Ainakin Leonardo etsii vielä omaa kotia.

Samalla reissulla näin myös upean Jesse-balineesikollin, punanaamio komistus on maailmanvoittaja Twixin poika ja tuntuu vaan komistuneen entisestään, se on yksi hienoimpia koskaan näkemiäni balineeseja, aivan upea!

Uudesta sijoituspojustani, suklaa itämaisesta lyhytkarvasta, tuli sitten kutsumanimeltään Martti. No joopa joo, faijani kaima, mutta oma moka, mitäs annoin sijoituskodille vapaat kädet kutsumanimen valinnassa. Oli aika ilmiselvää, että kutsumanimeksi tulee jotain muuta, kuin suomalaisen kielen solmuun saava rekkarinimi Golden Dream :-D Poitsun sopeutuminen uuteen kotiin on alkanut mukavasti, poika vaikuttaa olevan tosi kiva luonteeltaan, ja se on minusta kissassa tärkeintä.

URK takana

Kyllä täytyy olla hieman hullu kun käy kissanäyttelyissä ja vielä menee vapaaehtoisesti assistentiksi. Minulla on jalat niin kipeät että saankohan yöllä nukuttua? Olin koko päivän jaloillani lyhyttä ruokataukoa lukuunottamatta. Näyttely venyi tosi pitkälle, ja lopulta paneelissakin sain kantaa melkoisen määrän kissoja: olin assistenttina ensin yhdellä kolmosten tuomarilla ja sitten toisella itämaisten ajan (minua siis yritettiin aamulla vaihtaa kokonaan kolmosten tuomarille, mutta kun halusin assaroida itämaisia), niin jotenkin paneelissa tuntui että kannoin sitten kummankin kissoja ;-) Paneeli kun oli aika epätavallinen, ensin olivat kaikkien kategorioiden pennut, sitten nuoret, sitten kastraatit ja sitten vasta aikuiset. Ja tosiaan kaikki kategoriat sekaisin, ja assistenttien piti siis kantaa omien tuomareidensa kissat.. Välillä olin itsekin sekaisin kuin seinäkello.

M-pennut käyttäytyivät todella hienosti näyttelyssä! Maksim siis vain oli arvostelussa, kaksi muuta vain sen seurana häkissä. Mitä nyt vähän ehdin aina välillä pyörähtää häkin luona, niin ne herättivät kyllä ihastusta. Miroslaville löytyi kaksi faniakin, mukavanoloinen nuoripari. Yrittivät väittää että heille kaksi itämaista muka riittäisi eikä kolmatta enää mahtuisi mukaan, yritin kääntää heidän päätään mutta jää nähtäväksi, onnistuinko ;-)

Maksim sai kivat arvostelut, ehkä jopa vähän paremmat kuin mitä odotin. Tuomari tykkäsi siinä samoista asioista kuin minäkin: isosta koosta (kysyi, mitä minä sille olen oikein syöttänyt kun poika on niin ISO), jo tässä vaiheessa hienosta turkista ja tasaisesta lilaväristä sekä hyvin herttaisesta luonteesta. Ainoa mistä vähän huomautettiin oli että häntä saisi olla pitempi ja silmät vihreämmät. No, molempien suhteen on toki vielä toivoa että ne iän kanssa paranisivat, tai eivät ainakaan menisi kauheasti huonompaan suuntaan...

Iloisena yllätyksenä paikalla oli myös Leo eli Skazki Isidor, suklaa ticked tabby pitkäkarvakasvattini, joka siis asustaa siitoskollina Tistan-kissalassa. Leo on vaan niin nätti ja hyväluonteinen, ei voi kuin ihmetellä miten ihana voi ollakin!

Näin muuten samaisessa näyttelyssä yhden kauneimmista koskaan näkemistäni balineeseista. Mummeli Twixinho Jesse on nimi, ja väri on punanaamio. Mummeli-kissalan sivuilla olevat kuvat eivät tee pojalle täyttä oikeutta, se on oikeasti tosi upea!

Illusiasta isoäiti taas kerran

Iki-ihanasta Lilli Lillukasta, alias Illusiasta, oikealta nimeltään Skazki Fiona Feodora eli ihka ensimmäisestä kasvattamastani klassisesta tabbystä, tuli jälleen kerran isoäiti 31.3. ja 1.4. välisenä yönä. Lillin tytär sen ekasta pentueesta Wynny, oikealta nimeltään Skazki Iowyn Illusia, OSH b 25 var, sai neljä itämaisvauvaa. Saman pentueen poikiahan on käytetty paljonkin kasvatukseen, aiempi sijoituskollini Illarion eli Pele sai kaksi pentuetta, ja olen jo mennyt sekaisin montako pentuetta Isidorilla eli kotoisammin Leolla, joka asustelee Tistan-kissalassa, oikein onkaan...

Wynnylle tämä oli kuitenkin sen ensimmäinen pentue, neljä suklaista poikaa! Kaksi klassista tabbyä, yksi tiketti ja yksi täplikäs. Ensimmäiset kuvat löytyvät täältä, kun jaksatte skrollailla sivun alalaitaan: http://www.javanesen.com/englisch/kitten_e.htm ja lisää on varmaan pikkuhiljaa tulossa.

Nämä ovat myös minun nykyisen N-pentueeni serkkuja koska oma Larani on Wynnyn siskopuoli.

Mitä tulee omiin pentuihini, niin kyselyt ovat tosiaan vilkastuneet mutta toistaiseksi tuloksia ei ole, eli yhä viisi pentua etsii uutta kotia. M-pentuetta viime viikolla vaivannut lievä mahatauti on saatu aisoihin, joten huomenna tuon kaikki kolme Messukeskukseen näytille. Ainoastaan Maksim on arvostelussa, kaksi muuta turistina ja seuralaisena.

Itse häärään assistenttina, sillä tavalla päivä menee paljon nopeammin kuin vain oman häkin vieressä notkuessa.