Jokunen kuva pennuista taas

Viimeksi kun olin pentuja katsomassa niin mukana olivat myös pentujen isän Eepon omistajat. Tässä heidän ottamiinsa kuviin linkki: http://rixan.kuvat.fi/#/kuvat/Eepon+lapset+2.9.12+/

Kuvissa seikkailevat pentujen lisäksi myös emo ja täti.

Varaustilanne elää yhä, kuten tavallista, kun luovutusikään on vielä minimissään 4 viikkoa (pennut ovat nyt siis 8-viikkoisia). Kysellä voi ainakin vielä mustaa poikaa (lemmikiksi) ja sinistä poikaa (mielellään sijoitukseen).

Ainoa varmasti varattu on ruskeanaamio balineesipoika Winter.

W-pentue melkein 7 viikkoa

 

Kävin tänään katsomassa melkein 7-viikkoisia W-pentuja. Ihana riiviölauma! Mukanani oli melkoinen määrä muitakin katsojia, ja yhdet katsojat kävivät sijoituskodissa vielä minun lähdettyäni. Päivän saldona pennuista kolme on nyt ALUSTAVASTI varattu, mutta huom huom tilanne voi vielä hyvinkin muuttua, eli kaikkia pentuja saa yhä kysellä. Yläkuvassa pentueen prinsessa, kilpikonnanaamio Wendela. Se on hyvin touhukas tyttö, ja alustavasti varattu.

 

 

Sitten seuraavaksi pentueen sininen poika Waldemar. Se on hyvin tasapainoinen kokonaisuus, ei ehkä tuleva näyttelytähti, mutta jos se pysyy virheettömänä, niin etsiskelen sille sijoituskotia, joka ei ihan heti sitä leikkaisi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan ketään pakottaa pitämään mitään hulluna merkkailevaa kollia, mutta jos edes hetken joku uskaltaisi yrittää...

 

Sitten oma suosikkini, sinitiketti Waltari. Sillä on lyhyempi pää kuin veljillään, ja mutka profiilissa, mutta siinä on vaan sitä jotakin ja ihana ilme! Luonteeltaan se on myös aivan mahtava. Sitäkin on alustavasti nyt kyselty.

 

Hups - en aina ihan hallitse tätä käyttöliittymää - pentujen väliin kuva niiden emosta Hilmasta (Skazki Tamila). Tässä muuten näkyy todellinen vihreä silmienväri ;)

Sitten musta poika, Skazki Wing. Aivan ihana tutkimusretkeilijä, tekee kaiken ekana. Etsii lemmikkikotia.

 

Ja lopuksi vielä ruskeanaamio sydäntenmurskaaja Skazki Winter. Siitä on nyt jo kaksi kotia ilmaissut kiinnostuksensa, ja toiset kävivät jo katsomassakin, mutta jäivät vielä miettimään pariksi viikoksi. Siksi tiedän varaustilanteen sen osalta varmasti vasta parin viikon päästä, eli jos ruskeanaamio balineesi on haaveissa, voi jonoon yhä ilmoittautua.

Kuvia lienee lisääkin tulossa lähipäivinä, mutta tässä nyt ekat maistiaiset.

W-pentueella nimetkin vihdoin

Onpa taas ollut kiirusta, ylläoleva kuva on jo pari viikkoa sitten otettu... siinä siis kaikki viisi pentua mutta eniten näkyy emo Hilma (Skazki Tamila, OLH n 25). Salama hieman vääristää värejä, Hilman silmien väri voisi olla parempikin mutta ei se kyllä luonnossa ihan noin keltainen ole.

Keksinpä nimetkin pennuille, kun pitää lähiaikoina astutustodistus lähettää liittoon. Saanko siis esitellä:

Skazki Wendela - porukan ainoa tyttö ja hienohelma. Väriveikkaus 5 viikon iässä oli, että BAL f eli kilpikonnanaamio balineesi - pitää vielä käydä tarkistamassa ennen rekisteröintipapereiden lähetystä kuitenkin.

Skazki Waldemar - iso ja rauhallinen sininen itämaispoika. Etsii mahdollisesti sijoituskotia yhtä astutusta vastaan.

Skazki Waltari - erittäin ihmisläheinen sininen ticked tabby poika. Kiinteitä syömään opittuaan on ottanut muita painossa kiinni hurjasti. Porukan lupaavimmat korvat, eli tätä ilkeäisin myydä ehkä jopa näyttelyistä innostuneeseen kotiin.

Skazki Wing - musta poika, tekee aina kaiken ekana, reipas tutkimusretkeilijä. Etsii lemmikkikotia pienen värivirheen (hieman valkoista kaulassa ja kainalossa) takia.

Skazki Winter - ruskeanaamio balineesi (luulisin). Minua suorastaan huvittaa, vaikka osasin tämän arvatakin: heti kun lisäsin sen pentulistoille, siitä tuli heti kaksi kyselyä. Miten niin tunnetuin naamioväri?

W-pennuista pari kuvaa

Tässä nyt pari ensimmäistä kuvaa W-pentueesta. Kännykkäkameralla otettuja, mutta kyllä niistä jotain selvää saa - eipä hienommallakaan kameralla juuri parempia kuvia saisi, kun kuvien rääpäleillä on ikää vasta pari päivää. Nythän ne ovat jo puolitoistaviikkoisia.

Kuvaaminen on kuitenkin ollut sivuosassa viime päivinä, neljä pennuista kasvaa oikein hienosti, mutta sinitikettipoika varsin kituliaasti. Sille on annettu jonkin verran lisäruokaa, ja jotenkin se vielä joukon jatkona keikkuu, mutta jää nähtäväksi miten sen käy.

Alemmassa kuvassa on muuten emo-Hilman lisäksi pesässä sen sisko Hertta (Skazki Taisia).

Hemmo (Skazki Venedikt) muuttaa uuteen kotiinsa sunnuntaina! Asiassa kävi juuri kuten veikkasinkin - sen oikean katsojan osuttua kohdalle Hemmo kehräsi ja hurmasi itselleen oman kodin!

Hemmolle koti ja uusi pentue maailmassa

Ylläolevassa kuvassa komeileva Hemmo (Skazki Venedikt, OSH d 03 var) on saamassa huomenna itselleen katsojan. Lähipäivät siis näyttävät, onko Hemmo yhä kotia vailla vai ei... sitä saa siis yhä kysellä, koska mitään varmaa ei ole.

Noin muuten viime ajat ovat menneet pentujen luovutuksia järjestäessä, papereita tehdessä yms. joten sorry, en ole ehtinyt juuri kuvata. Muutaman kuvan lisäsin juuri pentujen omaan albumiin mutta siinä se. Tiinukin löysi sitten oman kotinsa, ja siitä tuli uudessa kodissa Nette :-)

Synnyinkodissaan majailee vielä hetkisen Hemmon lisäksi kanelivalkea Vadim, joka muuttanee Ruotsiin elokuun puolelle.

Tämän viikon suurin uutinen on, että täsmälleen laskettuna päivänä eli 16.7. syntyi uusi Skazki-pentue! Vanhemmat ovat CH Jalecat's Inorder (OLH d (24) eli punainen, haamukuvioltaan täplikäs) ja Skazki Tamila (OLH n 25, ruskea ticked tabby).

Synnytys sujui hyvin ja Tamila eli Hilma hoiti kaiken hienosti, vaikka ensimmäinen pentu, jättiläismäinen sininen poika, olikin hyvin tiukassa. Onneksi sen jälkeen loput pennut syntyivät helposti ja melko nopeasti - paitsi viides putkahti maailmaan huomattavasti muita myöhemmin.

Pentuja tuli yhteensä viisi, 3 itämaista pitkäkarvaa ja 2 balineesia. Itämaiset ovat kaikki poikia, värit ovat sininen, musta ja sininen ticked tabby. Balineeseista toinen on tyttö ja toinen on poika. Kävin tänään niitä uudestaan sijoituskodissaan katsomassa, veikkaisin että tyttöpentu on ruskeakilppari(tabby?)naamio ja poika ehkä suklaa(tabby?)naamio, mutta nämä ovat siis ekoja veikkauksia ja voivat mennä metsään, en ole mikään paras naamiovärien asiantuntija.

Muuten menee hyvin mutta sinitiketti poika on kasvanut todella huonosti :-( Jää nähtäväksi, tuleeko siitä kissaa.

Kuvia luvassa lähiaikoina. Jos jotakuta sukutaulu kiinnostaa, niin klikatkaa pawpedsiin:
http://pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:985197;2:987300&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep

Kanelipojat on tosiaan kaneleita

Otsikossapa päivän suurin uutinen - en siis ole värisokea vaan olen rekisteröinyt kaneli bicolour pojat kertalaakista oikein, nyt on geenitestillä asia todistettu :-D Vadim eli vaaleampi pojista kantaa myös varmasti pitkäkarvageeniä, Velimirin eli tummemman pojan pitkäkarvatestin tulosta odotellaan vielä. Mutta tässä vaiheessa uskallan jo lähes satavarmasti sanoa, että Vadim lienee muuttamassa kasvatukseen Ruotsiin.

Velimiriä on alustavasti kyselty, mutta varmaa ei vielä ole mitään. Suklaapoju Veniamin (maailman lutuisin kaveri) etsii myös kotia. Samaten punavalkea Venedikt, josta on kehkeytynyt melkoinen sylikissa.

Uusia pentujakin lienee tulossa jo heinäkuussa. Skazki Tamila eli Hilma kävi treffeillä komean punaisen kollin Eepon (Jalecat's Inorder) luona toukokuussa. Nyt näyttäisi alustavasti siltä, että pullat ovat uunissa, eli erittäin varianttivoittoisten pentueiden jälkeen on kissalassa luvassa pitkästä aikaa historian toinen täyspitkäkarvapentue.

Mutta siitä lisää myöhemmin, nyt kutsuvat höyhensaaret...

Pentuja, Fanni ja oksutautia

U-pennuilla on kaikki hienosti, ne ovat nyt kuusiviikkoisia ja kasvavat ja kehittyvät normaalisti. Kuvapäivitystä ei vaan nyt ole luvassa, koska sijoitusemännän tietokone on korjaamolla...

Fanni aloitti pian näyttelyn jälkeen ekan juoksunsa, eli taisi onnistua haistelemaan sen verran lähihäkkien kollien sulotuoksuja... Kaikki testit on otettu, eli Fanni on FIV-, FeLV-, sieni- ja PRA-negatiivinen, nyt vaan sitten pitäisi onnistua päättämään kolli. Ihan tästä ekasta juoksusta ei päätetty siis astuttaa, antaa neitosen vielä hetken kasvaa. Paria kollivaihtoehtoa puntaroin, paljon riippuu nyt siitä, milloin Fannin seuraavat juoksut tulevat ja kumpi kolleista on sillä hetkellä vielä leikkaamatta ja asianmukaiset testit siitä otettu.

T-pennut Hertta ja Hilma puolestaan hakivat taannoisesta näyttelystä vatsataudin :-( Onneksi ei mitään kauhean vakavaa, mutta tosi tylsää silti.

Turokin näyttely jäi tällä kertaa väliin, ja muutenkin luultavimmin loppuvuosi on näyttelytaukoa. Ensi vuonna joskus varmaan taas uudestaan...

U-pennut 5 viikkoa ja Eryn näyttely

Uusia kuvia U-pennuista löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/PennutViisiViikkoa#

Kyllä minä taidan tuon Unelman punaisena ja lyhytkarvana rekisteröidä, mutta aion myös teettää geenitestin jolla asia sitten lopullisesti selviää. Pitäisi saada lähiaikoina rekisteröintipaperit postiin ja kotisivujakin päivitettyä.

Viikonlopusta suuri osa vierähti Eryn näyttelyssä Helsingissä. Lauantaina paikalla oli peräti neljä kasvattiani, erittäin jälkijunassa tajusin, että olisihan sitä voinut jostain kaivaa jonkun vielä viidenneksi, niin olisi saanut kasvattajaluokan. Lauantain menestys ylitti kaikki odotukseni. Iiris (CH Skazki Ninel) ja Hilma (tulevaisuuden toivoni Skazki Tamila, OLH n 25) olivat Tausennin pöydällä, Iiris sai ekan sertinsä kastraattiluokassa, Hilma sai mukavat arvostelut, mutta ei päässyt TP-valintaan, koska sattuipa niin, että samassa luokassa oli myös Ninan UPEA uusi Amerikasta tuotu pitkäkarvapoika.

Edströmin pöydällä puolestaan esiintyivät Fanni (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var) ja Hertta (Skazki Taisia, OSH n 25 var). Fanni sai oikein mukavat arvostelut ja pääsi TP-valintaan asti, mutta siellä hävisi hienolle sininaamio simskulle. Hertta sen sijaan sai kasvattajansa melkein sydärin partaalle olemalla tuomarin paras :-) Tosin paneelin lopputulos oli arvattavissa, kun vastassa oli samainen upea Ninan tuontipoju, jolle Hilma-sisko jo alkuvaiheessa hävisi.

Lauantaista jäi siis oikein mukava fiilis.

Sunnuntaina pystyin itse olemaan vain osan päivää paikalla, mutta pari kasvattiani oli mukana, eli Siken luona asustelevat Iiris ja Fanni. Iirishän on virallisesti jo Siken, ja Fanni siis sijoituskissani. Iiris sai toisen CAP-sertinsä Rautiolta, eli sikäli meni ihan odotetusti. Valitettavasti pitkä mammatauko ei ole tehnyt Iiriksen näyttelyhermoille hyvää - aiemmin se kehräsi ja puski tuomaria, nyt se tänä viikonloppuna katsoi parhaaksi venkoilla ja välillä vähän sähähtääkin. Fannin näyttely meni Noskovan syynissä ihan penkin alle... En valitettavasti pystynyt olemaan paikalla koko päivää, muuten olisin saattanut nostaa asiasta metelin, mutta nyt aion pitää mölyt mahassani, vaikka Fannin tulos olikin minusta sääntöjen väärää tulkintaa. Enemmän en aio asiaa näin julkisesti repostella, mutta saa minulta kysyä yksityisesti, että mitä ihmettä ;-)

Fannin osalta sen käyttösuunnitelmat siitoskissana pysyvät joka tapauksessa ennallaan. Kolli on nyt vaan vähän avoinna, punnitsen eri vaihtoehtoja parhaillaan, mutta paljon riippuu myös siitä,

kuka sopivista kolleista on vielä leikkaamatta sitten kun Fanni-neiti suvaitsee joskus aloittaa juoksut. Tähän asti sillä ei ole ollut mitään kiirettä asialla.

Harmi vaan, jos tai kun siitä ei nyt näytä kummoista näyttelykissaa tulevan. Itseäni asia ei niinkään harmita, olen enemmänkin intohimoinen kasvattaja kuin kovinkaan innokas näyttelyihminen, mutta sijoitusemäntä Siken puolesta harmittaa sitäkin enemmän, hän kun olisi kiinnostunut käymään näyttelyissä vähän enemmänkin.

Olga ja Hugo ne yhteen soppii

Päivystävä kätilö iltaa! Blogi on viettänyt hiljaiseloa, muu elämä on haitannut pahasti harrastustoimintaa. Yksi sana: töihinpaluu selittänee aika paljon ;-)

T-pennut Tamila ja Taisia ovat onnellisesti uudessa kodissaan Helsingissä, siskokset siis muuttivat samaan kotiin. Tamilasta tuli Hilma, ja se meni sijoitussopimuksella eli se tehnee ensi kesänä pentueen minun nimissäni. Taisiasta tuli Hertta. Luonteet ovat uudessa kodissa kääntyneet hieman päälaelleen - Hilmasta on tullut harkitsevaisempi, joskin erittäin mukava ja reipas pentu se on edelleen. Hertta on löytänyt itsestään entistä rämäpäisemmän puolen - ja toisaalta se on kaikkien sylikissojen kuningatar, se löytyy sylistä heti kun joku sen ihmisistä vaan keksii istahtaa jonnekin. Uusia kuvia on jokunen koneella, yritän saada ladattua joku päivä, jos vaikka tästä nyt hieman päivitystahti paranisi.

Mutta päivityksen varsinainen aihe on Olga ja toivottavasti pian tulevat pennut. Laskettu aika on näillä hujakoilla, masu on laskeutunut ja Olga pesii ahkerasti, joten toivottavasti lähipäivinä olisi iloista kerrottavaa. Ultrassa taannoin lääkäri veikkasi 3-5 pentua. Itse olen ihmeissäni jos sieltä vain kolme tulee, masu on aika muhkea mutta jää nähtäväksi. Pentujen isä Hugo pääsi kulkusistaan viime viikolla, hormonit alkoivat vähän turhan hyvin hyrrätä. Siitä on tullut tosi komea!

Tulevien pentujen sukutaulu löytyy täältä:
http://www.pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:866237;2:986550&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep

Toivottavasti sieltä jotain kasvatustasoista tulisi, minun mielestäni sukutaulu on nimittäin varsin kiintoisa, vaikka itse sanonkin. Siellä on paljon kissoja, joita ei Suomessa (varsinkaan pitkäkarvapuolella) ole liikoja käytetty. Toki jotain tuttuakin sieltä löytyy, mutta kasvattajille vinkiksi, että otan mielelläni pentukyselyitä vastaan ;-) Oma elämäntilanteeni kun ei oikein nyt salli laajamittaista kasvatusta, pikemminkin yritän jäädytellä pikku hiljaa tätä nykyistäkin piipertelyä... Sääli olisi kyllä, jos tästä yhdistelmästä kaikki menisivät lemmikiksi. Mutta katsotaan nyt, mitä sieltä tulee ensin...