V-pentue maailmassa

Sitten viime käyntini tämän bloggerin käyttöliittymä on näemmä uudistunut, saa nähdä, mitä tästä tulee ;-)

Mutta Fannin ja Remin pennut eli Skazki V-pentue siis ovat maailmassa. Omassa (muussa kuin kissa-)elämässä tapahtuneiden asioiden takia blogi on ollut talviteloilla, mutta nyt yritän vähän parantaa päivitystahtia. Pennut ovat kohta jo 4-viikkoisia, syntyivät 27.3.2012.

Pentueessa on 5 poikaa ja 1 tyttö. Kovin lyhytkarvaisilta vaikuttavat kaikki tässä vaiheessa, parin poikapennun suhteen vielä vähän emmin, eli pientä toivoa on, että joukossa olisi 1-2 pitkäkarvaa.

Tyttöpentu on varattu, se menee kasvatukseen jos ei siihen mitään vikoja tule.

Kaikki poikapennut etsivät kotia.

Tyttöpentu on lilakilpikonna bicolour. Kaikkien poikapentujen väreistä en ole vielä varma, mutta alustavasti sanoisin, että suklaa, suklaasavu, punainen bicolour ja sitten kaksi valkolaikkupoikaa, joiden kanssa olen epävarmin. Ne ovat kovin paljon vaaleampia kuin yksiväriset suklaaveljet, eli ehkä kaneleita? Tarvitsisin kyllä kiireen vilkkaa jonkun kasvattajan kanssani pentueen sijoituskotiin kyläilemään, eli jonkun, joka ymmärtää kanelin päälle.

Ottamani kuvat ovat aika kehnoja, jouduin ottamaan ne salamalla eli värit vääristyvät ja tarkennuskaan ei meinaa digipokkarissa aina pelata...

Kuvia löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/114355919012200680101/SkazkiV#

Yksi tännekin maistiaiseksi.

Fannin masu

Juu ei. Ekassa kuvassa ei ole Fanni, vaan toinen sen itämaiskavereista, Elvis, Tistan-kasvatti, cremesavu itämainen. Kiitos Leenalle kuvista, tehtiin tänään treffit Fannin sijoituskotiin, käytiin ihmettelemässä Fannin mahaa ja Leenalla oli mukanaan huomattavasti parempi kamera kuin minulla.

Mutta sitten se hurja mamma itse. Fannin vauhtia iso maha hidastaa vain aavistuksen...

Fannilla on myös paljon asioita, tässä taidetaan kerjätä nameja...

Sitten Fannin toinen itämaiskaveri eli ex-kasvatusnaaraani Iiris (Skazki Ninel, Fannin tätipuoli).

Fanni paistattelee päivää.

Viimeisistä parista kuvasta saa parhaiten osviittaa masun koosta. Laskettuun aikaan on reilut pari viikkoa, joten luulenpa että ihan kunnollisen kokoinen pentue on Fannille ja Remille tulossa, neljää vähintään veikkaan. Enkä olisi yllättynyt, vaikka siellä olisi kuusikin (toivottavasti ei kuitenkaan sen enempää...).

Salamavalo ei ihan tee Fannin silmille oikeutta, ne saisivat olla vihreämmät toki, mutta eivät ne

luonnossa ole ihan noin keltaisetkaan kuin mitä joissain kuvissa.

Nyt sitten vain odotellaan...

Hammashoitoa

Tänään sain vihdoin raahattua kaikki kolme kotona asuvaa kissaani hammaskiven poistoon.

Maija oli iloinen ylläri, hammaskiveä oli joo, mutta mitään muuta vikaa ei hampaista löytynyt.

12-vuotias veteraaniocini Dina sen sijaan tarvitsee uuden käynnin, ainakin yksi hammas pitää vetää pois :-(

Ikävin ylläri oli Lara: sen hampaista peräti kaksi on niin kehnossa kunnossa, että sitäkin odottaa uusintakäynti :-( Aika tylsää, kun kyse on kuitenkin vasta 4-vuotiaasta kissasta.

Muuten kuuluu ihan mukavaa: Fanni kasvattelee mahaa Pohjois-Vantaalla sijoituskodissaan. Lähiaikoina sitä katsomaan... koetan muistaa kameran mukaan.

U-pennut uusissa kodeissa ja uusia suunnitelmia

Kaikki U-pennut ovat nyt uusissa kodeissa. Musta Uljas, josta tulikin Luukas, muutti kauimmaksi, Kuopioon asti. Kaverikseen se on saanut toisen itämaisen, mustavalkoisen pojan.

Suklaa Ustin muutti Helsinkiin, ja siitä tuli Othello. Toistaiseksi se on ainoana kissana, se oli
pentueen rauhallisin luonteeltaan joten uskalsin tehdä poikkeuksen - yleensä en itämaista
ainoaksi kissaksi myy.

Punainen Unelma löysi myös kodin Helsingistä, ja se toivottavasti tosiaan jatkaa kerran sukua
kissalanimelläni joskus ensi talvena.

Ursula löysi kodin synnyinseudultaan Raumalta.

Jos kaikki menee hyvin, on seuraava pentue luvassa 27.3. tienoilla. Yhdistelmän uskaltanen nyt jo julkistaa, eli Jalecat's Incase OSH bs 03 var x Skazki Sametti Tigrovna OSH h var. Luvassa on siis suklaata ja lilaa (molemmat vanhemmat kantavat varmasti diluutiota). Poikapennut voivat olla myös väriltään punaisia tai cremejä, ja tyttöpennut joko suklaa- tai lilakilppareita. Lähinnä teoreettinen mahdollisuus myös kaneliin - pentueen emoa Fannia en ole vaivautunut mahdollisen kanelinkantajuuden varalta testaamaan, Fannin isoäiti on varma kanelinkantaja mutta asialla en ole liiemmin vaivannut päätäni kun koskaan ei ole vielä yhtään kanelipentua putkahtanut maailmaan minun kissalassani.

Kaikki pennut ovat geneettisesti yksivärisiä, ja koska isä on suklaasavu bicolour, myös yllämainittujen värien savu- ja/tai bicolourversiot ovat siis mahdollisia.

Toivon kovasti, että joukossa olisi edes joku pitkäkarva, vaikka kahdesta variantista nyt todennäköisemmin tulee lyhytkarvaisia (variantti)pentuja.

Kävin eilen Fannia katsomassa, ja 90 %:n varmuudella väitän sen olevan tiine - parin viikon päästä uudestaan varmistelemaan tilanne.

Yksi pentu etsii kotia ja Fanni astutettu

Punaiselle Unelma-tytölleni löytyi koti! Se menee samaan paikkaan kuin muutama muukin kasvattini Itä-Helsinkiin, samaisesta kodista löytyy mm. tabbykasvatukseni (ja mm. Evenkin tabbykasvatuksen ;) kantaemo Illusia eli Skazki Fiona Feodora. Jos kaikki menee hyvin, niin joskus ensi syksynä / talvena on sitten paaaaaaaljon punaisia ja kilpparipentuja luvassa. Unelman loputkin geenitestitulokset tulivat. Onnistuin sitten kumminkin rekisteröimään sen kertalaakista oikein. Se on punainen varma variantti (haamukuvioltaan täplikäs), ei kanna diluutiota, kantaa naamiota.

U-pentueesta on siis vapaana vielä yksi pentu, suklaakilpikonna Ursula. Siitä on vihdoin tullut lupaavalta vaikuttava kysely, mutta koska neuvottelut ovat vielä kesken, otan yhä uusiakin kyselyitä vastaan, mitään varmaa ei vielä ole.

Fanni (Skazki Sametti Tigrovna) aloitti vihdoin ja viimein uuden juoksun. Pienen pähkäilyn jälkeen se vietiin perjantaina kollin luo. Treffit sujuivat hyvin, nyt jäädään odottelemaan mahdollisia tuloksia. Jos nyt pentuja tulee, niin luvassa on maaliskuun lopulla yksivärisiä ja bicolour-itämaisia, hopeisina tai ilman hopeaa. Toivottavasti jokunen pitkäkarvakin, mutta todennäköisempiä ovat variantit. Lisää kerron sitten, jos Fanni osoittautuu oikeasti tiineeksi.

Pentuja, Fanni ja oksutautia

U-pennuilla on kaikki hienosti, ne ovat nyt kuusiviikkoisia ja kasvavat ja kehittyvät normaalisti. Kuvapäivitystä ei vaan nyt ole luvassa, koska sijoitusemännän tietokone on korjaamolla...

Fanni aloitti pian näyttelyn jälkeen ekan juoksunsa, eli taisi onnistua haistelemaan sen verran lähihäkkien kollien sulotuoksuja... Kaikki testit on otettu, eli Fanni on FIV-, FeLV-, sieni- ja PRA-negatiivinen, nyt vaan sitten pitäisi onnistua päättämään kolli. Ihan tästä ekasta juoksusta ei päätetty siis astuttaa, antaa neitosen vielä hetken kasvaa. Paria kollivaihtoehtoa puntaroin, paljon riippuu nyt siitä, milloin Fannin seuraavat juoksut tulevat ja kumpi kolleista on sillä hetkellä vielä leikkaamatta ja asianmukaiset testit siitä otettu.

T-pennut Hertta ja Hilma puolestaan hakivat taannoisesta näyttelystä vatsataudin :-( Onneksi ei mitään kauhean vakavaa, mutta tosi tylsää silti.

Turokin näyttely jäi tällä kertaa väliin, ja muutenkin luultavimmin loppuvuosi on näyttelytaukoa. Ensi vuonna joskus varmaan taas uudestaan...

U-pennut 5 viikkoa ja Eryn näyttely

Uusia kuvia U-pennuista löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/PennutViisiViikkoa#

Kyllä minä taidan tuon Unelman punaisena ja lyhytkarvana rekisteröidä, mutta aion myös teettää geenitestin jolla asia sitten lopullisesti selviää. Pitäisi saada lähiaikoina rekisteröintipaperit postiin ja kotisivujakin päivitettyä.

Viikonlopusta suuri osa vierähti Eryn näyttelyssä Helsingissä. Lauantaina paikalla oli peräti neljä kasvattiani, erittäin jälkijunassa tajusin, että olisihan sitä voinut jostain kaivaa jonkun vielä viidenneksi, niin olisi saanut kasvattajaluokan. Lauantain menestys ylitti kaikki odotukseni. Iiris (CH Skazki Ninel) ja Hilma (tulevaisuuden toivoni Skazki Tamila, OLH n 25) olivat Tausennin pöydällä, Iiris sai ekan sertinsä kastraattiluokassa, Hilma sai mukavat arvostelut, mutta ei päässyt TP-valintaan, koska sattuipa niin, että samassa luokassa oli myös Ninan UPEA uusi Amerikasta tuotu pitkäkarvapoika.

Edströmin pöydällä puolestaan esiintyivät Fanni (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var) ja Hertta (Skazki Taisia, OSH n 25 var). Fanni sai oikein mukavat arvostelut ja pääsi TP-valintaan asti, mutta siellä hävisi hienolle sininaamio simskulle. Hertta sen sijaan sai kasvattajansa melkein sydärin partaalle olemalla tuomarin paras :-) Tosin paneelin lopputulos oli arvattavissa, kun vastassa oli samainen upea Ninan tuontipoju, jolle Hilma-sisko jo alkuvaiheessa hävisi.

Lauantaista jäi siis oikein mukava fiilis.

Sunnuntaina pystyin itse olemaan vain osan päivää paikalla, mutta pari kasvattiani oli mukana, eli Siken luona asustelevat Iiris ja Fanni. Iirishän on virallisesti jo Siken, ja Fanni siis sijoituskissani. Iiris sai toisen CAP-sertinsä Rautiolta, eli sikäli meni ihan odotetusti. Valitettavasti pitkä mammatauko ei ole tehnyt Iiriksen näyttelyhermoille hyvää - aiemmin se kehräsi ja puski tuomaria, nyt se tänä viikonloppuna katsoi parhaaksi venkoilla ja välillä vähän sähähtääkin. Fannin näyttely meni Noskovan syynissä ihan penkin alle... En valitettavasti pystynyt olemaan paikalla koko päivää, muuten olisin saattanut nostaa asiasta metelin, mutta nyt aion pitää mölyt mahassani, vaikka Fannin tulos olikin minusta sääntöjen väärää tulkintaa. Enemmän en aio asiaa näin julkisesti repostella, mutta saa minulta kysyä yksityisesti, että mitä ihmettä ;-)

Fannin osalta sen käyttösuunnitelmat siitoskissana pysyvät joka tapauksessa ennallaan. Kolli on nyt vaan vähän avoinna, punnitsen eri vaihtoehtoja parhaillaan, mutta paljon riippuu myös siitä,

kuka sopivista kolleista on vielä leikkaamatta sitten kun Fanni-neiti suvaitsee joskus aloittaa juoksut. Tähän asti sillä ei ole ollut mitään kiirettä asialla.

Harmi vaan, jos tai kun siitä ei nyt näytä kummoista näyttelykissaa tulevan. Itseäni asia ei niinkään harmita, olen enemmänkin intohimoinen kasvattaja kuin kovinkaan innokas näyttelyihminen, mutta sijoitusemäntä Siken puolesta harmittaa sitäkin enemmän, hän kun olisi kiinnostunut käymään näyttelyissä vähän enemmänkin.

T-pennut reilut 3 viikkoa

Kävin eilen katsomassa T-pentuettani, ikää 3 viikkoa 2 päivää. Ne ovat kasvaneet valtaisasti, molemmilla paino jo reilusti yli 500 grammaa! Ne harjoittelevat jo innokkaasti vauvapainia vaikka jalat eivät oikein vielä jaksa kantaa pulleaa mahaa, ja kovin matalareunaisesta pesästä ne

jo vyöryvät yli. Tästä se vauhti vaan alkaa kiihtyä... Ylläolevassa kuvassa vasemmalla Taisia ja oikealla Tamila. Nyt uskallan jo satavarmasti sanoa, että Taisia on lyhytkarva (variantti) ja Tamila pitkäkarva. Lähes yhtä varma olen siitä, että molempien väri ja kuvio on ruskea ticked tabby (OLH n 25 ja OSH n 25 siis) - Taisia vaan aluksi hämäsi minua, koska noin vaaleaa ruskeaa en ole aiemmin onnistunut kasvattamaan, mutta toisaalta sen polkuanturat ja hännänpää ovat kyllä mielestäni aivan liian tummia, että se voisi olla suklaa. Minullahan on aiemmissa pentueissa ollut joitakin todella tummia suklaita, siksi tämä pähkäily.

Ylläolevassa kuvassa näkyy paremmin Tamilan naama.
Tässä myös Tamila.
Ja sitten Fanni. Helle on tehnyt vilkkaasta Mini-norsusta (sen uusi lempinimi, se hajottaa kaiken kuin norsu posliinikaupassa) hieman tavallista raukeamman ;)

Ja viimeisenä ihana Iiris-emo lepotauolla. Kissat ovat siis verkotetulla ulkoterassilla, josta ne voivat mm. tarkkailla viereisessä puussa asuvaa oravaperhettä, mutta eivät pääse itse karkaamaan. Laitoin muuten viime viikolla muutaman kuvan picasaan kuten uhkasin - nytkin on lisää kuvia, mutta yritän laittaa niitä lähipäivinä...

Pitää nyt katsella miten nuo T-tytöt kehittyvät. Tällä hetkellä Taisia näyttää olevan tyypikkäämpi ja aavistuksen lupaavampi, mutta kasvatukseen järkevämpi valinta olisi pitkäkarva Tamila, jos ei siihen vaan putkahda mitään vikoja. En kyllä välttämättä ole jättämässä kumpaakaan omaan kasvatukseeni, mutta surku olisi toisaalta molempia täysin lemmikiksi myydä, kyllä tämä pentue oli niin työn ja tuskan takana.

T-pennut 1 viikko 2 pv ja Fanni

No niin. Kiitos Sailan vinkkien, taisin saada kerrankin nämä kuvat siihen järjestykseen mihin halusinkin. Eli tänään kävin katsomassa Iiriksen pentuja ja samalla tietenkin myös perheen muita kissoja, mukaan lukien tulevaisuuden toivoni Fanni. Yllä kuitenkin tummemman pikkuisen itistytön lepotuokio.

Iiris on yhä välillä vähän levoton mamma, mutta pennut ovat kuitenkin kasvaneet aivan erinomaisesti - pienempikin tällä hetkellä 290 grammaa ja isompi jo yli 300 g...

Pentujen värit eivät toistu ihan oikein, koska pentuhuoneen hämärässä oli pakko käyttää salamaa, mutta väriero toivottavasti näkyy?

Sitten muutama yksilökuva. Skazki Taisia, OSH n/b 25 var?? Eli vaaleampi typy.
Saman tytön kuviointia. Vartalosta se on minusta ihan selvä tiketti, joskin pään kuvio on aika erikoinen - varmaan se klassisen kantajuus vähän puskee läpi?
Ja vieläkin Taisia.
Sitten tummempi ja isompi tytöistä, Skazki Tamila, OLH n 25, sanoisin. Olen siis tällä hetkellä sitä mieltä, että tummempi lienee pitkäkarva ja vaaleampi lyhytkarva (variantti), mutta toki tämä

voi vielä muuttua...

Ja sokerina pohjalla ihana Fanni-neito (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var). Kuumasta säästä johtuen se kerrankin malttoi poseerata eikä vain riekkua kuin päätön kana kuten yleensä :D

Kuten Crimsonette's-blogista saatte lukea, niin kävin tällä viikolla myös Punkaharjulla. Vahvistamassa kasvattajakaksikon epäilyt eli Sunalla onkin viisi suloista tyttöä ja yksi komea kollipojan alku :D Aivan ihana pentue!

Iiriksen ja JJ:n pentue maailmassa

Kertoisiko joku minulle, miksi blogger paiskaa kuvat aina alkuun ja tekstiä ei meinaa saada niiden väliin? Ensinnä siis kuva yhdestä käenpoikasesta eli Fannista (Skazki Sametti Tigrovna).

Sitten tuore emo lepotauolla.

Ja sitten ne varsinaiset uutiset yllä :-)

Ihanaa kun on pitkästä aikaa Iiriksestä todella positiivista kerrottavaa!

Iiris synnytti keskiviikkoiltapäivällä 29.6. pikavauhdilla kaksi tyttöpentua :-) Ensimmäisenä

syntyi vaaleampi tyttö, 117 g! Ja vajaan puolen tunnin päästä perään vielä toisen tummemman tytön, peräti 126 g! Painot ovat painoja märkänä mutta silti, ihan järkyttävän isoja typyjä!

Pieniä alkuvaikeuksia tässä oli, Iiris meinasi aluksi hoivata innokkaammin ottotytärtään Fannia kuin oikeita lapsiaan, mutta pikku hiljaa palikat ovat alkaneet mennä oikeaan järjestykseen sen päässä ja nyt se jo malttaa hoitaa pikkuisiaan ihan mallikkaasti, ja pennuilla painotkin ovat

nousseet ihan hyvin.

Pennut kulkevat toistaiseksi vain työnimillä "tumma" ja "vaalea". Tummempi on tosi tumma ruskea ticked tabby, selästä se on siis ihan yksivärisen mustan näköinen mutta vatsasta, naamasta ja jaloista sen pystyy tiketiksi päättelemään. Vaaleampi lienee myös kuvioltaan tiketti mutta sen väri aiheuttaa minulle päänvaivaa - se on joko tosi tumma suklaa, tai sitten todella

lämmin ruskea. Kunhan pennut nyt ensin vähän kasvavat niin kasvattajakaverit, kaipailen sitten apuanne värin määrityksessä.

Koska synnytys eteni kuin raketti en ehtinyt edes kameraa napata mukaaani, kännykkäkameralla sain jotain räiskittyä, pahoitteluni siis yllä olevien kuvien laadusta.

Pennuille ajattelin keksiä T:llä alkavat nimet, mutta vielä ne ovat mietinnässä. Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin :-) En olisi kyllä enää uskonut näkeväni Iiristä emona, olen tosi onnellinen!

Kuulumisia hieman

Kävin viime viikolla Iiristä katsomassa ja juu, kyllä sillä taisi pieni mahan alku olla. Ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että tulossa olisi jättipentue, mutta minullehan riittäisi edes yksi elävä

ja terve pentu, kun Iiriksen kanssa on ollut vastoinkäymisiä ihan riittämiin.

Polgaran ja Tigerin tytöt Skazki Sametti Tigrovna eli Fanni ja Skazki Stella Tigrovna eli Cecilia

ovat nyt muuttaneet pääkaupunkiseudulle. Lopullisiin sijoituskoteihinsa ne pääsevät lähiaikoina.

Pitää koettaa tuoreita kuvia täällä julkaista joku päivä, tytöistä on tullut tosi nättejä! Cecilia

varsinkin kaunistuu kaunistumistaan. Fannikin on muuten tosi nätti ja sillä on avoimemmat

korvat kuin siskollaan, mutta silmien väri on valitettavan huono ainakin tässä vaiheessa. Täytyy

toivoa että aikuisena se olisi parempi...