Kolme pentuetta tulossa

Ei tämän nyt ihan näin pitänyt mennä, mutta kissat päättivät toisin... eli peräti kolme pentuetta on lähiaikoina tulossa.

Ensimmäisenä syntyy todellinen ylläripentue, laskettu aika on n. 13.1. Minulle siis kävi todella vanhanaikaisesti, kun otin riskin ja sijoitin kollin luo naaraan. Ennen kuin kukaan ehti edes tajuta mitään, tyttö aloitti juoksun ja kollihan sen huomasi ennen ihmisiä... Kissat eristettiin toisistaan heti kun eka astuminen oli nähty, mutta joskushan se kertalaaki riittää... Pentuja on siis tulossa yhdistelmästä Cannonball Golden Dream (OSH b eli suklaa itämainen) x Tistan Alexandra (BAL h eli suklaakilpikonnanaamio balineesi). Kaikki tulevat pennut ovat itämaisia tai siamilaisia (variantteja), todennäköisimmät värit ovat suklaa, pojilla myös punainen ja tytöillä myös suklaakilpikonna. Kaikki pennut ovat yksivärisiä.

Pentueen emo "Irmeli" on siis melko teini vielä itsekin, mutta mitä nyt olen kuullut aiemmista vastaavista tapauksista, niin yllättävän hyvin teinimammat selviävät tiineydestä ja synnytyksestä. Täytyy vain toivoa, että näin käy nytkin. Koetan saada Irmelistä lisää infoa kotisivuilleni lähiaikoina.

Toisena ovat tulossa Olgan pennut, laskettu aika on n. 23.1. Niistä olenkin jo kirjoittanut aiemmin, mutta odotettavissa on siis luultavimmin itämaisia lyhyt- tai toivottavasti myös pitkäkarvoja.

Kolmas pentue on tulossa Polgaralle, laskettu aika on n. 7.2. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut, mutta itämaisia lyhytkarvoja (variantteja) on siis tulossa.

Kaikissa pentueissa myös naamiokissat ovat ainakin teoriassa mahdollisia, jää nähtäväksi.

Kaikki pentueet ovat siis sijoituspentueita, Sysmässä, Raumalla ja Turussa. Eli tiedossa on kasvattajalle reissaamista pitkin ja poikin Suomea. Ihan niin usein en varmaankaan pysty kotisivuja ja blogia päivittämään, kuin parin edellisen pentueen kohdalla, kun pentueet syntyivät joko kotonani tai pääkaupunkiseudulla, mutta yritän tietysti parhaani. Tämä vuosi nyt on sikäli poikkeuksellinen että olen vanhempainvapaalla, mutta jatkossa jos naaraita sijoitan, niin sijoituskotien on tosiaan oltava pääkaupunkiseudulla - jatkossa en perheellisenä ja työssäkäyvänä pysty enää reissamaan sillä malliin kuin mitä nyt alkavana vuonna tulee pentueiden takia tehtyä.

Mitä tulee Iirikseen, niin aivan lähipäivät ratkaisevat, leikataanko se, vai viedäänkö se kollin luo. Joudun valitettavasti vaihtamaan kollia... Syy on se, että ensimmäiset PRA-testitulokset ovat nyt tulleet, ja Iiris osoittautui kantajaksi, samoin kuin Polgara. Polgaran suhteen asia ei ole mikään ongelma, koska se on astutettu negatiiviseksi testatulla kollilla, eli tulevat pennut tulevat kaikki olemaan joko negatiivisia tai korkeintaan kantajia. Iirikselle aiottua sulhoa ei ole vielä ehditty testata, joten valitettavasti en uskalla ottaa riskiä. Jos se ikinä pääsee kollin luo, niin sulhanen on sitten sama kuin Olgalla, eli negatiiviseksi testattu Alfred eli Yazoo Kwame. Tuntuu toisaalta vähän pöljältä käyttää samaa kollia kahdelle eri naaraalleni, mutta muita varmasti PRA-negatiivisia vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Parempi pelata varman päälle...

Sellaista tänne. Komea Olli-kollikin on muuten nyt sitten isä. Ollin pennuista löytyy eka info täältä: http://www.nalittna.com/9 eli neljä pentua putkahti maailmaan jouluaaton aattona.

Pentuja kenties tulossa

Iiris lähti pari viikkoa sitten miehelään... Aluksi ei kauhean lupaavalta vaikuttanut, mutta sitten kissojen väleissä oli kuulemma tapahtunut huomattavaa lämpenemistä. Mitään ei ole kukaan ihminen kuitenkaan varmuudella nähnyt tai kuullut, eli ainakin jonkin aikaa saamme nyt vielä arvailla, onnistuiko kollipoika hommissaan. Julkistan sulhon myöhemmin, jos astutus onnistui, mutta väreinä luvassa lienee todennäköisimmin mustaa tai suklaata, hopealla tai ilman, valkolaikuilla tai ilman. Todennäköisin kuvio on täplikäs, jos olen lottovoittaja niin hienoinen mahdollisuus on myös klassiseen tabbyyn...

Olga puolestaan aloitti pitkästä aikaa juoksut myös. Se on parasta aikaa Alfredin (Yazoo Kwame) luona Piikkiössä. Kissoilla kuulemma synkkaa hyvin, joten toivotaan parasta sieltäkin!

Toivon tietenkin Olgalta itämaisia pitkäkarvapentuja, mutta toki myös variantit ovat mahdollisia, samoin naamiot. Todennäköisimmät värit ovat musta tai suklaa, pojat voivat tietty olla punaisia tai tytöt kilppareita kuten emonsa. Tilastollisesti 50 % on kuviollisia (todennäköisimmin tikettejä) ja 50 % yksivärisiä. Kummastakaan pentueesta ei pysty varmuudella sanomaan, ovatko diluutiovärit (sininen ja lila) mahdollisia vai ei - sen näkee sitten, jos sellainen pentu maailmaan putkahtaa.

Mitä tulee kolleihin, niin Olli (Skazki Belgarion) on nyt leikattu - onneksi morsian Penni paisuu kuin pullataikina! Tosi kiintoisa yhdistelmä tulossa, kurkkikaa tänne: http://www.nalittna.com/10 Sen verran täytyy Heidin mahdollisten värien listaa kommentoida, että hänen mukaansa siniset olisivat mahdollisia - no, teoriassa kyllä, käytännön näkee sitten... ja jos siniset, niin sitten myös lilat ;-D Ja toki simskutkin voivat olla tabbynaamioita. Todennäköisin kuvio lienee täplikäs, pieni mahdollisuus on klassiseen tabbyyn sielläkin. Mutta tosiaan, koska emo on valkolaikkuinen kilppari, niin teoriassa ainakin on mahdollista hyvin laaja väriskaala :-)

Oskar on yhä leikkaamatta mutta prkl prkl kun sillä ei tosiaan ole sitä näyttelytulosta ja siitoshyväksyntä on mennyt umpeen :-( Se nyt lienee leikkaamatta kuitenkin siihen asti, että balineesimorsiamen pennut ehtivät syntyä, katsotaan sitten tilannetta.

Tällaista tänne. Koska suunnitelmia on niin paljon, niin rehellisesti sanoen toivon kohtuullisen kokoisia pentueita, sellainen 4 pentua per pentue olisi ihan sopiva. Ja nyt kun menen tällaisia sammakkoja päästelemään suustani, niin varmaan jokainen tyttöni pyöräyttää seitsemän...

Suunnitelmat alkavat vihdoin toteutua

Kissankasvatus ja etenkin tämä bloginpito on edelleen viettänyt hiljaiseloa, muun elämän, varsinkin yhden pienen sellaisen, viedessä niin paljon aikaa...

Jotain on kuitenkin tapahtunutkin.

Oskar kävi hiljattain vierailulla söpön balineesineitosen luona. Oskar täytti tällä viikolla vuoden, ja samalla sen siitoshyväksyntä meni umpeen... koska Murphyn laki yleensä toimii myös kissankasvatuksessa, olen saanut siitä nyt pari muutakin kyselyä. Olen todella aidosti pahoillani, mutten voi sitä luvata kellekään, jos balineesityttö osoittautuu tiineeksi.

En nyt nimittäin mistään pysty muuttumaan sille vaadittavaksi avoimen luokan näyttelytulokseksi, ja toisaalta myöskin sijoituskodin hermoja en voi loputtomiin venyttää.

Tilanne olisi toinen, jos asuisimme isossa omakotitalossa ja voisin itse pitää kolleja - mutta kun asumme kerrostalossa ja tänne ei taatusti tule kollia, niin ei auta muu kuin tehdä sijoitussopimuksia. Sijoitussopimukset ovat kollipojan kanssa aina tosi iso riski, kuten jokainen yhtään mitään leikkaamattomista kissoista tietävä tajuaa...

Sama koskee oikeastaan myös Ollia (Skazki Belgarion). Sen luona kävi hurmaava valkolaikkukilpparineitonen: Penni tuli, näki ja valloitti, paitsi Ollin sydämen niin myös minut ;-) Aivan ihana kissa! Valitettavasti Pennin vierailun jälkeen meno Ollin kotona on mennyt aika hurjaksi, Olli ja kastraattibalineesi Kassu astuvat kilpaa toisiaan ja mouruavat kuin viimeistä päivää, eli heti kun Pennin tiineys toivottavasti varmistuu, niin annan Ollin kodille leikkautusluvan.

Mitä tulee naaraisiin, niin Oskarin sisko Olga pitää jalkoja visusti ristissä. Iiris sen sijaan aloitti vihdoin eilisiltana toisen juoksunsa pillereiden jälkeen, eli se lähtee huomenna treffeille kollin kanssa! Nyt peukut ja varpaatkin pystyyn, että tulisi niitä hopeapitkäkarvoja pitkästä aikaa, edellinen hopeakissa kun syntyi kissalaani vuonna 2005 eli reilut viisi vuotta sitten... noh, tärkeintä olisi että tulisi terveitä ja hyväluonteisia pentuja. Pari erittäin alustavaa varaustakin niistä jo on, mutta riippuu nyt paljon siitä, mitä sieltä tulee... jos tulee.

Niin ja onpa minulla uusi kasvatusnaaraskin! Sijoitukseen muutti hiljattain Tistan Alexandra, BAL h, jonka kutsumanimeksi tuli Irmeli ja kaveriksi sijoituskollini Martti (Cannonball Golden Dream). Alustava suunnitelma on siis ensi vuonna Irmelille ja Martille varianttipentue.

Kotona kisulaiset ovat tottuneet jo aika hyvin vauvaan. Maijan taannoisten allergiatestien tulokset olivat kyllä aika shokeeraavat: niiden mukaan se on herkistynyt vaikka ja mille, mm. sekä kalalle että kanalle... MUTTA: todellisen tilanteen näemme vasta, kun sen nyt syömä allergiamuona alkaa toivottavasti vaikuttaa ja iho mennä parempaan kuntoon. Sen jälkeen täytyy pikku hiljaa itse kokeilemalla testata, mille kaikelle se on oikeasti allerginen... ja mitä se mahdollisesti sietää herkistymisestään huolimatta.

Mitä tulee viime aikoina tapetilla olleeseen, joissakin IV kategorian kissoissa ilmenneeseen PRA:ta (sokeuteen johtava perinnöllinen sairaus) aiheuttavaan geeniin, niin sanon suoraan ja rehellisesti, että omia kissojani en ole vielä ehtinyt testauttaa. Tarkoituksena se kyllä on, testitikut olen jo labrasta saanut, mutta koska sijoituskissani ovat hujan hajan ympäri Etelä-Suomen, niin toteutukseen voi vielä mennä jokunen viikko aikaa.

Hiukan pitempään kasvattaneena toivoisin kuitenkin, että ihmiset, sekä kasvattajat, että lemmikinomistajat, pitäisivät päänsä kylmänä. Ennen kuin kissojen testaus yleistyy Suomessa, on täysin mahdotonta varmuudella sanoa, kuinka yleisestä ongelmasta on kyse. On myös hyvä muistaa, että tauti on resessiivinen, eli sen saamiseksi täytyy olla huonoa tuuria, eli sama viallinen geeni täytyy saada molemmilta vanhemmilta. Jos kissa on saanut geenin vain toiselta vanhemmaltaan, eli on vain ns. kantaja, se ei itse tule koskaan sairastumaan. Itse en missään nimessä aio karsia tässä alkuvaiheessa automaattisesti mahdollisia kantajia kasvatuksestani, koska se olisi pitemmällä tähtäimellä erittäin lyhytnäköistä toimintaa. Pienessä rodussamme (puhun nyt etenkin itämaisista pitkäkarvoista) se voisi pitemmän päälle johtaa koko rodun häviämiseen. Kanta on muutenkin turhan pieni...

Sen sijaan peräänkuulutan avoimuutta ja vastuullisuutta! Jos kasvatuskissa osoittautuu kantajaksi, niin sille tulisi etsiä normaalin testituloksen saanut partneri, ja jatkossa sitten jättää, jos mahdollista, mieluummin ei-kantaja jatkoon. Toivon hartaasti, että viime aikoina käyty keskustelu johtaa siihen, että kasvattajat testaavat kissansa, ja tekevät järkeviä päätöksiä niiden jalostuskäytöstä. Jospa tämä siis johtaisi siihen, että entistä suurempana kriteerinä kasvatuskissojen valintaan olisi terveys, ei jokin tietty ulkonäköpiirre kuten ylityypitetyt korvat tai jokin tietty väri...

Muuten, kolleista ja kasvatuksesta puheen olleen: yhdellä tutullani on edelleen muutaman vuoden vanha pitkäkarvapoika leikkaamatta. Muistaakseni ruskeatäplikäs, kantaa diluutiota ja yksivärisyyttä, ehkä myös naamiota. Tämä vaan vinkiksi epätoivoisille kollinetsijöille...

Syyssuunnitelmia

Onpa taas aikaa vierähtänyt enkä ole ehtinyt omaa blogia päivittää, saati sitten muiden blogeja lukea...

Mutta tässä nyt tosi pikaiset kuulumiset.

Iiris (Skazki Ninel) on nyt titteliltään Champion :) Se valmistui elokuussa Rurokin näyttelyssä. Sille on suunnitteilla pennut myöhemmin syksyllä, astutus on ajankohtainen joskus Eryn näyttelyn jälkeen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin luvassa on pitkästä aikaa hopeapentue... Toivon siis hopeisia itämaisia pitkäkarvoja, ja saanen tuurillani vasullisen hopeanaamioisia simskuvariantteja ;-p No, tärkeintä olisi että saataisiin pentuja, ja että synnytys sujuisi tällä kertaa helpommin kuin viimeksi! Iiriksellähän oli melkoisia alkuvaikeuksia, mutta sitten kun alkoi sujua, niin se oli kerrassaan erinomainen emo.

Olga (Skazki Olga) on muuttanut kaverilleni Eijalle Raumalle, mutta edelleen sijoitussopimuksella ja pennut ovat suunnitteilla ehkä jo myös tänä syksynä. Pitkä tarina, mutta tärkeintä on, että Olga on tosi tyytyväinen Eijan luona, sen kaverina on Skazki Darja Dontsova (OSH b 24 var) alias Sissi, toisesta kasvattamastani pentueesta, suloinen varianttineiti hyvin monen suomalaisen ja tätä nykyä myös ulkomaisen IV kategorian pitkäkarvan takana... Sissi siis on D-pentueeni emo, D-pennuista vain yhtä, Skazki Damiria (OLH b 24) eli Tikrua, käytettiin kasvatukseen, mutta se siis löytyy hyvin monien Skazki-kissojen ja muidenkin sukutaulusta.

Polgara on aloittanut juoksut, mutta toistaiseksi juoksut ovat sen verran laimeita ja niitä on harvakseltaan, että sen astutuksella ei ole kiirettä. Todennäköisimmin Polgaran pennut ovat suunnitteilla ensi kevättalvella. Kollikin on katsottuna, jos kaikki menee kuten toivon, niin luvassa on varianttipentue, ja ehkä myös hopeaa...

Olenko siis hurahtamassa hopeakasvatukseen... no, ehken niinkään, mutta tarvitsen kasvatukseeni uusia linjoja, ja kun kasvattajakaverini ovat ystävällisesti luvanneet antaa käyttää upeita hopeakollejaan, niin mikä ettei! Hopeakasvatus on haastavaa, tiedän, mutta pitäähän elämässä haasteita olla...

Mitä tulee kolleihini, niin toivoisin niille kovasti tyttöseuraa! Belgarionia ei ole vielä testattu (tarkoitan siis siitostestejä, FIV-, FeLV- ja sienitestit), mutta se testataan kyllä tarvittaessa ensi tilassa - yhtään kyselyä siitä ei ole vielä tullut, niin en viitsi äitiyslomalaisen budjettiani venyttää mahdollisesti turhaan... Oskar olisi valmiina odottamassa erästä balineesityttöä, mutta tyttö mokoma ei vaan juokse...

Martille (Cannonball Golden Dream, OSH b) olen ostamassa balineesimorsianta. Huh, täytyy minulla muutama ruuvi olla löysällä, mutta jos suunnitelma toteutuu niin luvassa on sitten joskus ensi vuonna paljon suklaata, joko yksivärisenä tai naamiollisena...

Omat kissat kotona voivat hyvin, mitä nyt Maija taas vaihteeksi repi kainalonsa ruvelle ja joutui antibioottikuurille. Tätä on nyt sattunut, yleensä talvisin, kerran tai pari vuodessa, sen verran monta kertaa, että yritän nyt löytää syytä. Maijasta siis kupattiin eläinlääkärikäynnillä kunnioitettavat viisi (5!!!) putkiloa verta, ja näytteet lähetettiin tutkittavaksi allergioiden varalta. Voi tietenkin olla, että syy on jotain ihan muuta kuin allergia, mutta tuleepa nyt testattua!

Kuviakin olisi, mutta niitä joskus toiste - toivottavasti jatkossa pystyn vähän paremmin tätä blogia päivittämään taas!

Iiris TP ja Ollista kuvia

Yllä ja parissa seuraavassa poseeraa vihdoin ja viimein Olli, alias Skazki Belgarion. Tai no, poseeraa ja poseeraa. Kävin pari päivää sitten sitä kuvaamassa, tulokset varsin laihoja kuten ennustinkin. Noh, ehkä näistä jostain saa jotain siedettävää rajattua kotisivuja varten... Olli on terve itämainen kissanpentu eli se riehuu, yrittää syödä kameran hihnan, tunkee nenänsä kasvattajan käsilaukkuun yms. jne.

Olli muistuttaa sekä luonteeltaan että ulkonäöltään hyvin paljon emoansa Laraa. Eli ei pelkää mitään, ja vaatii suurella äänellä ruokaa heti kun joku edes katsoo keittiöön päin ;-) Ilme on hitusen kollimaisempi jo nyt, ja hännästä näyttäisi tulevan pitempi, mutta muuten oli melkein kuin olisi Laran tohellusta katsellut :-)

Alla Ollin paras kaveri Kassu, eli kastraattiherra Skazki Kaspar (BAL b). Anteeksi suokaa salamalla räiskiminen... mm. Iiriksen ja Nexun ja muiden N-pentujen setä. Minä sitten niin tykkään suklaanaamioista!

Ja vielä yksi bonuskuva Ollista, joka sentään puoleksi sekunniksi malttoi jäädä paikoilleen.

Muita uutisia: Oskarille on nyt väsätty oma lyhyt esittely kotisivuille, yritän lähiaikoina vääntää vastaavan myös Ollista. Mitään päivää en uskalla sattuneista syistä mennä lupaamaan... mutta sen jälkeen kotisivut olisivat melko hyvin ajan tasalla, paljonhan niitä voisi parannella mutta katsotaan nyt, mitä syksymmällä oikeasti ehtii. Parempi kun en suureen ääneen lupaa muuta, kuin jossain vaiheessa Ollin esittelyn. Olli on tarkoitus testata joskus syksymmällä. Kyselyjä tyttökissoilta otan vastaan! Ollin sukutaulu löytyy myös PawPeds-tietokannasta, jos joku haluaa esim. laskeskella sukusiitosprosenttia alustavasti.

Sitten näytelmäkuulumiset: Iiris (Skazki Ninel) oli hakemassa ekaa avoimen luokan sertiään eilen URK:n näyttelyssä Hyvinkäällä. Reissu sujui aivan yli odotusten :-) Iiris hurmasi tuomarinsa aivan täysin, eikä vähiten varmaan siksi, että se kehräsi ja puski... Kehuja tuli mm. upeasta, lyhyestä (sic!) turkin laadusta, värityksen hienosta kontrastista ja lämpimästä värisävystä, kauniista profiilista ja hyvästä ilmeestä. Ainoa, mitä olisi saanut olla enemmän ja alempana, oli, kuten tavallista, korvia. Tuomari sanoikin, että hänen mielestään Iiris on aivan upea kissa, mutta ei kannata kaikilta tuomareilta odottaa yhtä paljon kehuja - toiset kun näkevät IV kategorian kissoissa vain ne korvat -ja jos niitä ei ole "tarpeeksi", niin se siitä...

Kaikista noista kehuista huolimatta olin ennen TP-valintoja aivan satavarma, että vastassa ollut Bajangin kasvatti, Millan simskutyttö voittaisi, koska sillä oli kieltämättä upeat korvat. Leuka taisi loksahtaa kun tuomari osoittikin Iiristä ja sanoi "Today she is my best". :-) Loppupäivän leijailin sitten pilvissä, eikä iloani tippaakaan himmentänyt se, että paneelissa Iiris hävisi molemmilla äänillä upealle Yumi-tytölle (Cannonball Frontpage News) - pysyipä muuten voitto kumminkin suvussa, kun Yumi on minun Martti-kollini siskopuoli ;-D

Ainakin Elina V. otti Iiriksestä kuviakin näyttelyssä, toivottavasti edes jokunen onnistuikin...

Qamar etsii edelleen kotia ja pieni kollipäivitys

Kävin eilen katsomassa sijoituskodissa vielä kotia etsivää Qamar-pojua. Herra on edelleen mitä hurmaavin: hulluna ihmisten perään ja erittäin vilkas! Se etsii siis kotia, jossa olisi vähintään yksi kissa ennestään. Poikaa ei ollut ihan helppo kuvata, sen verran energinen se on, mutta tässä nyt muutama räpsäys (kuvia klikkaamalla ne näkee isompana).

Ensimmäisessä kuvassa poju esittelee hienoa sivuprofiiliaan.

Toisessa kuvassa näkyy hieno itämainen ilme.

Tässä kuvassa onnistutaan näyttämään juuri niin höntiltä pojankoltiaiselta, kuin mitä ollaankin
;-)

Poika on edelleen ikäisekseen iso, mutta myös erittäin elegantti. Soveltuu lemmikiksi perheeseen, joka ymmärtää itämaisen olevan aktiivinen kissa, mutta mitään esteitä ei ole myöskään käydä näyttelyssä, ja myös pitkäkarvakasvatukseen poika soveltuisi. Voisin siis edelleen myydä joko ihan lemmikiksi tai sitten sijoitussopimuksella. Toivottavasti se sopiva koti nyt ilmoittaisi itsestään!

Pitäisi saada kotisivutkin ajan tasalle kollien (ja toki naaraidenkin) osalta. Sivuilla olevat tiedot ovat hieman vanhentuneita... Siegfried eli Shilby Line's Sambal Oleg (OLH d 24), P-pentueeni isukki, on nyt leikattu. Siitä on toivottavasti tulossa kuitenkin isä Jalecat's-kissalan Isiksen pennuille!

Nuoria kolleja minulla on kasvamassa kaksi: Oskar (suklaanaamio siamilaisvariantti) ja Belgarion eli Olli (P-pentueesta suklaatäplikäs itämainen pitkäkarva). Oskarille lienee käyttöä luvassa, Belgarionista odotan kyselyjä...

Yksi kolli olisi valmiina kollin tehtäviin vaikka heti, suklaa itämainen lyhytkarva Martti eli Cannonball Golden Dream. Sille oli jo yksi pitkäkarvatyttö sovittuna, mutta minusta riippumattomista syistä astutus ei ole vielä toteutunut. Toivottavasti sitä nyt joku ehtisi käyttää, ennen kuin on pakko leikata! Se on kyllä jo reilun vuoden vanha, mutta käytös on pysynyt siistinä, joten toivotaan parasta! Minulta saa kuvia siitä (kotisivuilla oleva on aika vanha kuva jo), ja sijoituskoti lupaili ottaa uusiakin lähiaikoina...