Fannin masu

Juu ei. Ekassa kuvassa ei ole Fanni, vaan toinen sen itämaiskavereista, Elvis, Tistan-kasvatti, cremesavu itämainen. Kiitos Leenalle kuvista, tehtiin tänään treffit Fannin sijoituskotiin, käytiin ihmettelemässä Fannin mahaa ja Leenalla oli mukanaan huomattavasti parempi kamera kuin minulla.

Mutta sitten se hurja mamma itse. Fannin vauhtia iso maha hidastaa vain aavistuksen...

Fannilla on myös paljon asioita, tässä taidetaan kerjätä nameja...

Sitten Fannin toinen itämaiskaveri eli ex-kasvatusnaaraani Iiris (Skazki Ninel, Fannin tätipuoli).

Fanni paistattelee päivää.

Viimeisistä parista kuvasta saa parhaiten osviittaa masun koosta. Laskettuun aikaan on reilut pari viikkoa, joten luulenpa että ihan kunnollisen kokoinen pentue on Fannille ja Remille tulossa, neljää vähintään veikkaan. Enkä olisi yllättynyt, vaikka siellä olisi kuusikin (toivottavasti ei kuitenkaan sen enempää...).

Salamavalo ei ihan tee Fannin silmille oikeutta, ne saisivat olla vihreämmät toki, mutta eivät ne

luonnossa ole ihan noin keltaisetkaan kuin mitä joissain kuvissa.

Nyt sitten vain odotellaan...

U-pennut 5 viikkoa ja Eryn näyttely

Uusia kuvia U-pennuista löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/PennutViisiViikkoa#

Kyllä minä taidan tuon Unelman punaisena ja lyhytkarvana rekisteröidä, mutta aion myös teettää geenitestin jolla asia sitten lopullisesti selviää. Pitäisi saada lähiaikoina rekisteröintipaperit postiin ja kotisivujakin päivitettyä.

Viikonlopusta suuri osa vierähti Eryn näyttelyssä Helsingissä. Lauantaina paikalla oli peräti neljä kasvattiani, erittäin jälkijunassa tajusin, että olisihan sitä voinut jostain kaivaa jonkun vielä viidenneksi, niin olisi saanut kasvattajaluokan. Lauantain menestys ylitti kaikki odotukseni. Iiris (CH Skazki Ninel) ja Hilma (tulevaisuuden toivoni Skazki Tamila, OLH n 25) olivat Tausennin pöydällä, Iiris sai ekan sertinsä kastraattiluokassa, Hilma sai mukavat arvostelut, mutta ei päässyt TP-valintaan, koska sattuipa niin, että samassa luokassa oli myös Ninan UPEA uusi Amerikasta tuotu pitkäkarvapoika.

Edströmin pöydällä puolestaan esiintyivät Fanni (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var) ja Hertta (Skazki Taisia, OSH n 25 var). Fanni sai oikein mukavat arvostelut ja pääsi TP-valintaan asti, mutta siellä hävisi hienolle sininaamio simskulle. Hertta sen sijaan sai kasvattajansa melkein sydärin partaalle olemalla tuomarin paras :-) Tosin paneelin lopputulos oli arvattavissa, kun vastassa oli samainen upea Ninan tuontipoju, jolle Hilma-sisko jo alkuvaiheessa hävisi.

Lauantaista jäi siis oikein mukava fiilis.

Sunnuntaina pystyin itse olemaan vain osan päivää paikalla, mutta pari kasvattiani oli mukana, eli Siken luona asustelevat Iiris ja Fanni. Iirishän on virallisesti jo Siken, ja Fanni siis sijoituskissani. Iiris sai toisen CAP-sertinsä Rautiolta, eli sikäli meni ihan odotetusti. Valitettavasti pitkä mammatauko ei ole tehnyt Iiriksen näyttelyhermoille hyvää - aiemmin se kehräsi ja puski tuomaria, nyt se tänä viikonloppuna katsoi parhaaksi venkoilla ja välillä vähän sähähtääkin. Fannin näyttely meni Noskovan syynissä ihan penkin alle... En valitettavasti pystynyt olemaan paikalla koko päivää, muuten olisin saattanut nostaa asiasta metelin, mutta nyt aion pitää mölyt mahassani, vaikka Fannin tulos olikin minusta sääntöjen väärää tulkintaa. Enemmän en aio asiaa näin julkisesti repostella, mutta saa minulta kysyä yksityisesti, että mitä ihmettä ;-)

Fannin osalta sen käyttösuunnitelmat siitoskissana pysyvät joka tapauksessa ennallaan. Kolli on nyt vaan vähän avoinna, punnitsen eri vaihtoehtoja parhaillaan, mutta paljon riippuu myös siitä,

kuka sopivista kolleista on vielä leikkaamatta sitten kun Fanni-neiti suvaitsee joskus aloittaa juoksut. Tähän asti sillä ei ole ollut mitään kiirettä asialla.

Harmi vaan, jos tai kun siitä ei nyt näytä kummoista näyttelykissaa tulevan. Itseäni asia ei niinkään harmita, olen enemmänkin intohimoinen kasvattaja kuin kovinkaan innokas näyttelyihminen, mutta sijoitusemäntä Siken puolesta harmittaa sitäkin enemmän, hän kun olisi kiinnostunut käymään näyttelyissä vähän enemmänkin.

U-pennut viikon

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/OlganPennut?feat=email#

Eli samaisesta kansiosta löytyy uusia kuvia pennuista 1 viikon vanhoina. Aika suloisia makkaroita, eikö?

Q- ja T-pentueideni emo Iiris leikattiin tällä viikolla, ja se siirtyi virallisestikin Siken omistukseen. Leikkauksessa selvisi ainakin osasyy Iiriksen tiinehtymisongelmiin: toisesta munasarjasta löytyi kysta. Siihen päälle kun se taannoinen kohtutulehdus, niin saan olla tosi onnellinen, että Hertta ja Hilma (Taisia ja Tamila) ovat maailmassa!

T-pennut reilut 3 viikkoa

Kävin eilen katsomassa T-pentuettani, ikää 3 viikkoa 2 päivää. Ne ovat kasvaneet valtaisasti, molemmilla paino jo reilusti yli 500 grammaa! Ne harjoittelevat jo innokkaasti vauvapainia vaikka jalat eivät oikein vielä jaksa kantaa pulleaa mahaa, ja kovin matalareunaisesta pesästä ne

jo vyöryvät yli. Tästä se vauhti vaan alkaa kiihtyä... Ylläolevassa kuvassa vasemmalla Taisia ja oikealla Tamila. Nyt uskallan jo satavarmasti sanoa, että Taisia on lyhytkarva (variantti) ja Tamila pitkäkarva. Lähes yhtä varma olen siitä, että molempien väri ja kuvio on ruskea ticked tabby (OLH n 25 ja OSH n 25 siis) - Taisia vaan aluksi hämäsi minua, koska noin vaaleaa ruskeaa en ole aiemmin onnistunut kasvattamaan, mutta toisaalta sen polkuanturat ja hännänpää ovat kyllä mielestäni aivan liian tummia, että se voisi olla suklaa. Minullahan on aiemmissa pentueissa ollut joitakin todella tummia suklaita, siksi tämä pähkäily.

Ylläolevassa kuvassa näkyy paremmin Tamilan naama.
Tässä myös Tamila.
Ja sitten Fanni. Helle on tehnyt vilkkaasta Mini-norsusta (sen uusi lempinimi, se hajottaa kaiken kuin norsu posliinikaupassa) hieman tavallista raukeamman ;)

Ja viimeisenä ihana Iiris-emo lepotauolla. Kissat ovat siis verkotetulla ulkoterassilla, josta ne voivat mm. tarkkailla viereisessä puussa asuvaa oravaperhettä, mutta eivät pääse itse karkaamaan. Laitoin muuten viime viikolla muutaman kuvan picasaan kuten uhkasin - nytkin on lisää kuvia, mutta yritän laittaa niitä lähipäivinä...

Pitää nyt katsella miten nuo T-tytöt kehittyvät. Tällä hetkellä Taisia näyttää olevan tyypikkäämpi ja aavistuksen lupaavampi, mutta kasvatukseen järkevämpi valinta olisi pitkäkarva Tamila, jos ei siihen vaan putkahda mitään vikoja. En kyllä välttämättä ole jättämässä kumpaakaan omaan kasvatukseeni, mutta surku olisi toisaalta molempia täysin lemmikiksi myydä, kyllä tämä pentue oli niin työn ja tuskan takana.

Pentukuvia otettu eilen

No niin, nyt niitä eilen lupaamiani kuvia eli T-pennut 2 viikkoa ja 1 päivä. Ensin Tamila, ihana nallekarhu - minulla tulee isä-JJ:n ja isoisä Jessen vauvakuvat mieleen - tuleeko teille?

Sitten Taisia - pahoittelen hieman tärähtänyttä kuvaa, mutta kuten kuvasta näkyy, Iiris päätti tulla pelastamaan vauvansa pois kuvaajan linssin edestä, ja enempää ei sitten ehtinyt. Livenä tykkään jotenkin enemmän Tamilasta mutta on tässäkin tytössä sitä jotain.
Sitten vielä jättimötkäleet emon kanssa.

Kuvia on jokunen julkaisukelpoinen lisääkin, mutta yritän vaikka huomisen projektina lätkäistä pari picasaan - nyt taas höyhensaaret kutsuvat.

T-pennut 1 viikko 2 pv ja Fanni

No niin. Kiitos Sailan vinkkien, taisin saada kerrankin nämä kuvat siihen järjestykseen mihin halusinkin. Eli tänään kävin katsomassa Iiriksen pentuja ja samalla tietenkin myös perheen muita kissoja, mukaan lukien tulevaisuuden toivoni Fanni. Yllä kuitenkin tummemman pikkuisen itistytön lepotuokio.

Iiris on yhä välillä vähän levoton mamma, mutta pennut ovat kuitenkin kasvaneet aivan erinomaisesti - pienempikin tällä hetkellä 290 grammaa ja isompi jo yli 300 g...

Pentujen värit eivät toistu ihan oikein, koska pentuhuoneen hämärässä oli pakko käyttää salamaa, mutta väriero toivottavasti näkyy?

Sitten muutama yksilökuva. Skazki Taisia, OSH n/b 25 var?? Eli vaaleampi typy.
Saman tytön kuviointia. Vartalosta se on minusta ihan selvä tiketti, joskin pään kuvio on aika erikoinen - varmaan se klassisen kantajuus vähän puskee läpi?
Ja vieläkin Taisia.
Sitten tummempi ja isompi tytöistä, Skazki Tamila, OLH n 25, sanoisin. Olen siis tällä hetkellä sitä mieltä, että tummempi lienee pitkäkarva ja vaaleampi lyhytkarva (variantti), mutta toki tämä

voi vielä muuttua...

Ja sokerina pohjalla ihana Fanni-neito (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var). Kuumasta säästä johtuen se kerrankin malttoi poseerata eikä vain riekkua kuin päätön kana kuten yleensä :D

Kuten Crimsonette's-blogista saatte lukea, niin kävin tällä viikolla myös Punkaharjulla. Vahvistamassa kasvattajakaksikon epäilyt eli Sunalla onkin viisi suloista tyttöä ja yksi komea kollipojan alku :D Aivan ihana pentue!

Iiriksen ja JJ:n pentue maailmassa

Kertoisiko joku minulle, miksi blogger paiskaa kuvat aina alkuun ja tekstiä ei meinaa saada niiden väliin? Ensinnä siis kuva yhdestä käenpoikasesta eli Fannista (Skazki Sametti Tigrovna).

Sitten tuore emo lepotauolla.

Ja sitten ne varsinaiset uutiset yllä :-)

Ihanaa kun on pitkästä aikaa Iiriksestä todella positiivista kerrottavaa!

Iiris synnytti keskiviikkoiltapäivällä 29.6. pikavauhdilla kaksi tyttöpentua :-) Ensimmäisenä

syntyi vaaleampi tyttö, 117 g! Ja vajaan puolen tunnin päästä perään vielä toisen tummemman tytön, peräti 126 g! Painot ovat painoja märkänä mutta silti, ihan järkyttävän isoja typyjä!

Pieniä alkuvaikeuksia tässä oli, Iiris meinasi aluksi hoivata innokkaammin ottotytärtään Fannia kuin oikeita lapsiaan, mutta pikku hiljaa palikat ovat alkaneet mennä oikeaan järjestykseen sen päässä ja nyt se jo malttaa hoitaa pikkuisiaan ihan mallikkaasti, ja pennuilla painotkin ovat

nousseet ihan hyvin.

Pennut kulkevat toistaiseksi vain työnimillä "tumma" ja "vaalea". Tummempi on tosi tumma ruskea ticked tabby, selästä se on siis ihan yksivärisen mustan näköinen mutta vatsasta, naamasta ja jaloista sen pystyy tiketiksi päättelemään. Vaaleampi lienee myös kuvioltaan tiketti mutta sen väri aiheuttaa minulle päänvaivaa - se on joko tosi tumma suklaa, tai sitten todella

lämmin ruskea. Kunhan pennut nyt ensin vähän kasvavat niin kasvattajakaverit, kaipailen sitten apuanne värin määrityksessä.

Koska synnytys eteni kuin raketti en ehtinyt edes kameraa napata mukaaani, kännykkäkameralla sain jotain räiskittyä, pahoitteluni siis yllä olevien kuvien laadusta.

Pennuille ajattelin keksiä T:llä alkavat nimet, mutta vielä ne ovat mietinnässä. Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin :-) En olisi kyllä enää uskonut näkeväni Iiristä emona, olen tosi onnellinen!

Kaksi pentua

...näkyi siis Iiriksellä röntgenissä tänään! Nyt jännittää! Enempää ei jaksa nyt kirjoittaa, mutta pitäkäähän peukkuja pystyssä, että joskus juhannuksen jälkeen olisi hyviä uutisia kerrottavana.

Hugo, Olga ja muiden kasvattien kuulumisia

Tämä kuva on ihan pakko julkaista, eli Hugon ja Olgan (Skazki Olga OSH f var ja Skazki Radomir SIA d var)
yhteisposeeraus (kiitos Eija!). Muitakin kuvia olisi vino pino, mutta aikaa liian vähän, kuten aina...

Kävin tällä viikolla katsomassa taas Iiristä. On sillä masu! Pienehkö, eli tuskin isoa pentuetta on tulossa,
mutta kuten sanottu, minulle riittäisi se yksikin elävä ja terve kaikkien vastoinkäymisten jälkeen. Röntgenaika
on nyt varattu n. viikkoa ennen laskettua aikaa, pitäkäähän edelleen peukkuja pystyssä, että röntgenissä näkyisi
vilkkaasti potkivia normaalisti kehittyneitä pentuja...

Samaten tällä viikolla näin H-pentueeni samassa perheessä asuvaa tyttökaksikkoa pitkästä aikaa. Ei tullut kameraa mukaan,
mutta suloisia olivat! Iiriksen isoäiti Pauliina (Skazki Hedvig Eleonora, OSH a 03 24 var) on edelleen yksi
kauneimmista kasvateistani. Näyttelyissä sitä ei ole näkynyt, koska siinä on liian vähän valkoista, mutta
jos tykkäätte Iiriksestä, tykkäisitte varmasti Pauliinastakin. Pauliinan sisko Ursula (Skazki Henrietta, OSH a 02) on kaunis
harlekiini, mutta aivan eri tyyppinen kuin siskonsa. Pitää yrittää joskus kaivaa tänne jokunen kuva...

Kuulumisia hieman

Kävin viime viikolla Iiristä katsomassa ja juu, kyllä sillä taisi pieni mahan alku olla. Ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että tulossa olisi jättipentue, mutta minullehan riittäisi edes yksi elävä

ja terve pentu, kun Iiriksen kanssa on ollut vastoinkäymisiä ihan riittämiin.

Polgaran ja Tigerin tytöt Skazki Sametti Tigrovna eli Fanni ja Skazki Stella Tigrovna eli Cecilia

ovat nyt muuttaneet pääkaupunkiseudulle. Lopullisiin sijoituskoteihinsa ne pääsevät lähiaikoina.

Pitää koettaa tuoreita kuvia täällä julkaista joku päivä, tytöistä on tullut tosi nättejä! Cecilia

varsinkin kaunistuu kaunistumistaan. Fannikin on muuten tosi nätti ja sillä on avoimemmat

korvat kuin siskollaan, mutta silmien väri on valitettavan huono ainakin tässä vaiheessa. Täytyy

toivoa että aikuisena se olisi parempi...

Iiris on mummo ja kenties kohta taas emokin

Crimsonette's-kissalassa on syntynyt lapsenlapsia! Kuusi pontevaa itämaista pitkäkarvaa, joiden emo on suloinen Suna eli Skazki Querida, OLH b 25, ihanaisen Iirikseni tytär. Olen todella

onnellinen tästä uutisesta, varsinkin kun Suna on emonsa Iiriksen ja isänsä Maksin ainoa

kasvatukseen mennyt jälkeläinen.

Iiriksen suhteen tosin nyt on vielä pientä toivoa, että sen suku jatkuisi sittenkin myös omassa

kissalassani! Se kävi tänään ultrassa, ja juhuuuuu, pääsiäistreffit ovat sittenkin tuottaneet

tulosta, ultrassa näkyi "enemmän kuin yksi" pentu. Sen tarkemmin Iiristä ei käyty kiusaamaan,

mutta jos tiineys jatkuu normaalisti, niin Iiriksen historian tuntien eläinlääkärimme suositteli

röntgeniä lähempänä laskettua aikaa.

Pelottaa oikeasti, että tuleeko tästä tälläkään kertaa mitään, mutta silläkin uhalla paljastan nyt

mahdollisten pentujen isän, eli Iiris kävi JJ:n luona. JJ tunnetaan myös nimellä Tistan Shere Khan, BAL n 21 - tosi komea balineesikolli, joka on myös tehnyt isoja ja erittäin kauniita pentueita. Alunperin sen käyttö ei ollut suunnitelmissani, mutta muiden vaihtoehtojen osoittauduttua syystä tai toisesta liian vaikeaksi tai riskialttiiksi toteuttaa, päädyin kysymään sitä Leenalta, joka onnekseni näytti vihreää valoa.

Paljonkin olisi kirjoitettavaa, mutta pitää yrittää tässä joku päivä, vuorokaudesta tuppaavat tunnit loppumaan kesken. Se vaan pitää todeta, että suurin osa S-pennuista on nyt luovutettu

ja niillä tuntuu kuulumisista päätellen menevän oikein kivasti uusissa kodeissa.

Suloisia videoita tällä kertaa

Moni lienee nämä jo bongannutkin mutta S-pentujen söpöilyä linkin takana täällä.

Kävin pentuja katsomassa eilen. Ihania ihania ovat vaikka itse sanonkin! Erityisen tyytyväinen olen Cecilian (suklaakilpparihopeatiketti) ja Pelen (sinihopeatiketti) kehitykseen. Molemmista on tullut uskomattoman siroja ja tyypikkäitä! Cecilian silmät ovat aavistuksen turhan hallitsevat, mutta kukapa olisi täydellinen, ja Pele muistuttaa komeaa isäänsä päivä päivältä enemmän,

siis muutenkin kuin väriltään.

Pöhköimmät luonteet ovat Knutilla (cremesavu) ja Siriuksella (punatiketti). Pojat vaan kehräävät

ja haluavat olla sylissä.

Fanni (suklaakilppari ja tulevaisuuden toivoni) on puolestaan sylikissa ja riiviö samoissa trikoissa.

Otava (lilatiketti) on porukan isoin edelleen, tyypiltään se eroaa muista pojista, letkeä luonne on kyllä silläkin.

Mitäpä muuta... Iiris astutettiin vielä viimeisen kerran pääsiäisenä. Vielä ei ole varmuutta, miten kävi, mutta valitettavasti ei kovin hyvältä vaikuta. Jos ei nytkään onnistunut niin luovutamme ja Iiris leikataan. Iso harmi jos näin käy, mutta joskus on pakko lopettaa pään seinään hakkaaminen.

Radomir muutti äitienpäivän aattona uuteen kotiin ja siitä tuli Hugo. Tuoreita kuvia siitä odottelen.. Se muutti siis Sissin ja Olgan seuraksi Raumalle, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin joskus syksyllä on siis suunnitelmissa variantti x variantti -yhdistelmä Hugo x Olga.

Punaista, punaista ja kilpparia siis tulossa, jos suunnitelma toteutuu.

Kuvia, Iiris ja Olga

Hanna oli napsinut vinon pinon lisäkuvia S-pennuista, käykääpä katsomassa linkin takaa!

Iiriksestä on valitettavasti taas vaihteeksi huonoa kerrottavaa. Sehän kävi hiljattain ultrassa, jossa lääkäri näki 1-2 pentua. Kun kävin Iiristä viime viikolla katsomassa, minun oli vaikeaa asiaa uskoa, koska maha oli erittäin pieni. Valitettavasti pahat aavistukset toteutuivat taaskin, ja tämän viikon alussa Iiris aloitti uuden juoksun. Uusintaultra ei näyttänyt enää mitään pentuihin viittaavaa. Ainoa onni onnettomuudessa on, että myöskään mikään ei toistaiseksi viittaa uuteen kohtutulehdukseen. Hieman tekisi mieli jo luovuttaa, mutta kaipa pään paukuttaminen puuhun on kivaa... ja onhan Iiris oikeasti yksi kauneimpia kasvattejani, puhumattakaan siitä, että luonne on superia, suorastaan puhdasta kultaa. Niinpä ehkä vielä kerran yritetään seuraavasta juoksusta astutusta, tällä kertaa kollilla, joka on paitsi testattu PRA-negatiiviseksi (pakko olla, koska Iiris on testattu kantajaksi), ja jolla on myös jälkeläisnäyttöä (yksi normaalikokoinen pentue tähän mennessä). En viitsi julkistaa sulhoa ennen kuin astutus tapahtuu, sillä on tässä ollut niin paljon huonoa onnea matkassa, että en viitsi hehkuttaa etukäteen...

Olgan epäonnisen pennun avaustulos saapui viimein. Mitään elimellistä vikaa tms. ei löytynyt - kuolinsyy vaikuttaa olleen ihonalainen bakteeritulehdus. Pöpö lienee päässyt iskemään siinä rankan alun riepotuksessa. Ikävää, mutta toisaalta huojentavaa, että kyseessä oli nähtävästi aivan puhdas huono tuuri.

Eipä voi tässä muuta kuin onnitella ja taputella itseään selkään siitä, että tällä hetkellä kaikesta epäonnesta huolimatta on myös kaksi onnistunutta ja erittäin hyvinvoipaa pentuetta maailmassa!

Iiriksen kanssa siis vielä yksi yritys ohjelmassa. Mitä tulee Olgaan, niin luultavasti yritämme myös sen kanssa uudestaan. Luultavimmin astutus on ajankohtaista kuitenkin aikaisintaan toukokuussa. Kolli on vielä mietinnässä. Olgahan siis on kilpikonna itämaisvariantti, ja testattu PRA-negatiiviseksi. Sukutaulu on erittäin mielenkiintoinen, emohan on Ranskan tuonti, ja isän linjoja ei pitkäkarvapuolelta muilta löydy. Mieluiten käyttäisin sille pitkäkarva- tai balineesikollia, mutta myös varianttivaihtoehtoja tietysti harkitsen. Kasvattajakaverit huhuu - nyt jos koskaan kaipaan yhteistyötä! Eli saa ehdottaa komeita kolleja, jotka olisivat leikkaamatta vielä toukokuun paikkeilla :-)

Iiris tiine ja muutakin juttua

Iiris kävi eilen ultrassa ja se on tiine! Eläinlääkäri näki varmasti 2 pentua, toki toivon, että niitä olisi enemmänkin... Ennen kaikkea kuitenkin toivon, että tällä kertaa olisi parempi tuuri ja kaikki menisi hyvin! Jos pentuja tulee, niin laskettu aika on n. 23.3.

Edellistä blogimerkintää kirjoitin aika lailla silmät ristissä, joten jotain jäi sanomatta. Kuviakin olisi enemmän, mutta katsotaan milloin saan niitä esille. R-pennuista on aikaista sanoa mitään varmaa, mutta tällä hetkellä lemmikkikotia etsii ainakin suklaanaamio siamilaistyttö Roksana, muiden kohdalla on vielä mietinnässä, kuka mahdollisesti jäisi kasvatukseen. Eli muitakin saa kysellä kyllä... Luultavasti testaan ne pennut, joita edes harkitaan kasvatukseen, jo ennen luovutusta PRA-kantajuuden varalta. Kaikkia pentuja en automaattisesti aio testata, koska ne voivat olla korkeintaan kantajia tai sitten negatiivisia (koska isä on kantaja ja emo on negatiivinen) ja siten ne eivät siis sairastu.

Pentujen vanhemmistakin jäi viimeksi kirjoittamatta pari sanaa. Täytyy sanoa, että olen erittäin positiivisesti yllättynyt Martin kehityksestä. Siitä on kehittynyt elegantti ja tyypikäs herra! Sillä on kerrassaan upea profiili, hyvä ilme ja vihreät silmät. Toivon kovasti, että se periyttää tyyppiään myös pennuilleen.

Irmeli taasen näyttää juuri siltä mitä se onkin - keskenkasvuinen balineesineitonen :-) Eli mittasuhteet hupaisasti pielessä, mutta täytyy kyllä kommentoida että ONNEKSI se on varsin isokokoinen ikäisekseen! Kiitettävän hyvin se on myös pentunsa hoitanut, ihania pulleroita ne ovat!

Tänään kävin muuten Oskarin pentuja katsomassa Fercatin kissalassa. Hih, ruskeanaamio poika on sitten kuitenkin balineesi! Siitä oli tosi vaikea sanoa viimeksi kun kävin, että mikä se on. Yleensä minulla nuo epämääräiset tapaukset paljastuvat kasvaessaan lyhytkarvoiksi, mutta tällä kertaa kävi juuri päinvastoin :-) Suloisia pentuja muutenkin, käykääpä kurkkimassa Fercatin sivuilla, ainakin yksi pentu etsii myös vielä kotiakin...

Iiris ja Olga ja hieman muutakin

Syvä huokaus... pitkäkarvapennuista on pitkähkö varauslista, mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä saan vain variantteja... Älkää käsittäkö väärin, suuri osa pentueistani on ollut varianttipentueita, minusta varianttipentueiden teettäminen on lähes ainoa tapa laajentaa pitkäkarvaisten geenipoolia. Toki ulkomaantuonnit ovat toinen tapa, mutta ei varmaan kukaan kasvattaja jaksa olla koko ajan tuomassa lisää kissoja ulkomailta - täytyyhän tuonneillakin olla hyvä koti tiedossa (joko kasvattajan omassa kodissa tai luotettavassa sijoituskodissa), ja onhan tuonneissa oma vaivansa, kustannuksensa ja riskinsä myös...

Tilanne on siis sellainen, että Iiris viihtyy loistavasti Piikkiössä pitkäkarvasulhonsa Alfredin luona toisella yrityksellä, mistä oheiset kuvat olkoot todisteena. (Kuvaajana Hanna S, suuri kiitos hänelle!) Mitään takeita toisen yrityksen onnistumiselle ei kuitenkaan ole, vaikka tietenkin kovasti toivon, että tällä kertaa tuloksena olisi pentuja, ja mieluiten pitkäkarvaisia (vaikka tietysti variantit ovat myös mahdollisia).

Alfredin toinen morsian Olga kävi tänään röntgenissä... Minulla oli vaan sellainen aavistus. Masussa on vain yksi elävä pentu, ja yksi muumio :-( Tällä hetkellä en uskalla edes toivoa mitään sen elävän sukupuolesta tai karvanpituudesta, ainoa toiveeni on, että se saataisiin elävänä ja terveenä maailmaan!

Sysmässä R-pentue kasvaa ja voi hyvin! Turussa Polgara paisuu kuin pullataikina, se aikoo nähtävästi pullauttaa jalkapallojoukkueellisen verran pentuja - mutta nekin, samoin kuin Ärrät, ovat sitten kaikki variantteja.

Iiris ja kotisivut

Yöuni on rankasti yliarvostettua, sanoo tämä kasvattaja ja tekee silmät ristissä päivityksiä... Pienen vauvan äitinä oleminen ja kissojen kasvattaminen (edes sijoituskodeissa!) on melkoista tasapainoilua, huomaan. Joku voisi nyt sanoa että "mitäs minä sanoin", mutta älkää pliis, sanon sitä jo ihan tarpeeksi itselleni!

Iiriksen ja Alfredin treffit loppiaisen tienoilla eivät valitettavasti johtaneet mihinkään, vaan Iiris aloitti uuden mourun perjantaina. Kiitos ihanien kavereideni, sain Iiriksen tänään uusintayritykselle Piikkiöön. Tämän jälkeen rehellisesti sanoen tekee mieli jo heittää hanskat tiskiin Iiriksen suhteen, jos ei nyt tärpännyt. Mutta toivotaan nyt vielä parasta!

Kotisivutkin suorastaan huutavat päivitystä. Aloitin helpoimmasta eli kolleista, hieman kosmeettisia viilauksia tehty. Kaikki kollini ovat siis nyt joko leikattuja tai viimeinenkin on tarkoitus leikata ihan lähiaikoina. Koetan jatkaa päivityksiä lähiaikoina...

Nyt peukut ja varpaatkin pystyyn

Vein eilen Iiriksen Piikkiöön Alfred-kollin (Yazoo Kwame) luo. Iiris siis aloitti uuden mourun maanantaina, tiistaina oli kohtutulehduksen jälkeinen kontrolliultra, jonka mukaan kaikki oli ainakin toistaiseksi ok, joten ei muuta kuin matkaan.

Iiriksellä ja Alfredilla ovat treffit sujuneet loistavasti pienen alkukursailun jälkeen. Eli tänään on kuultu useampia astumisia.

Nyt vaan sitten toivotaan kovasti, että tuloksena on neljäs (!!! kääääk, kaikkien aikojen ennätykseni jos toteutuu) pentueeni tänä vuonna eikä uutta kohtutulehdusta...

Jos pentuja tulee, niin ne ovat sitten itämaisia pitkäkarvoja tai lyhytkarvoja (variantteja). Todennäköisimmät värit ovat musta (ruskea) tai suklaa, ja todennäköisin kuvio ticked tabby, valkolaikuilla tai ilman. Pieni mahdollisuus on muihinkin väreihin ja kuvioihin. Alfred kantaa sekä naamiota että yksivärisyyttä, mutta Iiris ehkä ei, joten jää nähtäväksi ovatko naamiokissat ja/tai yksiväriset mahdollisia. Mutta eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa... N. kolmen viikon päästä tilanne selviää, silloin on tarkoitus varata uusi ultra-aika Iirikselle.

Kolme pentuetta tulossa

Ei tämän nyt ihan näin pitänyt mennä, mutta kissat päättivät toisin... eli peräti kolme pentuetta on lähiaikoina tulossa.

Ensimmäisenä syntyy todellinen ylläripentue, laskettu aika on n. 13.1. Minulle siis kävi todella vanhanaikaisesti, kun otin riskin ja sijoitin kollin luo naaraan. Ennen kuin kukaan ehti edes tajuta mitään, tyttö aloitti juoksun ja kollihan sen huomasi ennen ihmisiä... Kissat eristettiin toisistaan heti kun eka astuminen oli nähty, mutta joskushan se kertalaaki riittää... Pentuja on siis tulossa yhdistelmästä Cannonball Golden Dream (OSH b eli suklaa itämainen) x Tistan Alexandra (BAL h eli suklaakilpikonnanaamio balineesi). Kaikki tulevat pennut ovat itämaisia tai siamilaisia (variantteja), todennäköisimmät värit ovat suklaa, pojilla myös punainen ja tytöillä myös suklaakilpikonna. Kaikki pennut ovat yksivärisiä.

Pentueen emo "Irmeli" on siis melko teini vielä itsekin, mutta mitä nyt olen kuullut aiemmista vastaavista tapauksista, niin yllättävän hyvin teinimammat selviävät tiineydestä ja synnytyksestä. Täytyy vain toivoa, että näin käy nytkin. Koetan saada Irmelistä lisää infoa kotisivuilleni lähiaikoina.

Toisena ovat tulossa Olgan pennut, laskettu aika on n. 23.1. Niistä olenkin jo kirjoittanut aiemmin, mutta odotettavissa on siis luultavimmin itämaisia lyhyt- tai toivottavasti myös pitkäkarvoja.

Kolmas pentue on tulossa Polgaralle, laskettu aika on n. 7.2. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut, mutta itämaisia lyhytkarvoja (variantteja) on siis tulossa.

Kaikissa pentueissa myös naamiokissat ovat ainakin teoriassa mahdollisia, jää nähtäväksi.

Kaikki pentueet ovat siis sijoituspentueita, Sysmässä, Raumalla ja Turussa. Eli tiedossa on kasvattajalle reissaamista pitkin ja poikin Suomea. Ihan niin usein en varmaankaan pysty kotisivuja ja blogia päivittämään, kuin parin edellisen pentueen kohdalla, kun pentueet syntyivät joko kotonani tai pääkaupunkiseudulla, mutta yritän tietysti parhaani. Tämä vuosi nyt on sikäli poikkeuksellinen että olen vanhempainvapaalla, mutta jatkossa jos naaraita sijoitan, niin sijoituskotien on tosiaan oltava pääkaupunkiseudulla - jatkossa en perheellisenä ja työssäkäyvänä pysty enää reissamaan sillä malliin kuin mitä nyt alkavana vuonna tulee pentueiden takia tehtyä.

Mitä tulee Iirikseen, niin aivan lähipäivät ratkaisevat, leikataanko se, vai viedäänkö se kollin luo. Joudun valitettavasti vaihtamaan kollia... Syy on se, että ensimmäiset PRA-testitulokset ovat nyt tulleet, ja Iiris osoittautui kantajaksi, samoin kuin Polgara. Polgaran suhteen asia ei ole mikään ongelma, koska se on astutettu negatiiviseksi testatulla kollilla, eli tulevat pennut tulevat kaikki olemaan joko negatiivisia tai korkeintaan kantajia. Iirikselle aiottua sulhoa ei ole vielä ehditty testata, joten valitettavasti en uskalla ottaa riskiä. Jos se ikinä pääsee kollin luo, niin sulhanen on sitten sama kuin Olgalla, eli negatiiviseksi testattu Alfred eli Yazoo Kwame. Tuntuu toisaalta vähän pöljältä käyttää samaa kollia kahdelle eri naaraalleni, mutta muita varmasti PRA-negatiivisia vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Parempi pelata varman päälle...

Sellaista tänne. Komea Olli-kollikin on muuten nyt sitten isä. Ollin pennuista löytyy eka info täältä: http://www.nalittna.com/9 eli neljä pentua putkahti maailmaan jouluaaton aattona.

Huonoja uutisia

Kaipa tämän joskus piti osua minunkin kohdalleni... Olen kasvattanut kohta 9 vuotta, eikä yhtään kohtutulehdusta ennen tätä päivää. Eli Iiris alkoi oireilla eilisiltana, tänään se onneksi saatiin lääkäriin. Pentuja oli vain yksi, tai ehkä ei yhtään, lääkärikään ei uskaltanut olla varma - joka tapauksessa, jos pentu olikin, niin mennyttä se oli joka tapauksessa :-(

Ainoa onni onnettomuudessa on, että Iiris voi itse kohtuullisen hyvin. Tulehdusarvot eivät ole kauheasti koholla, myös munuais- ym. arvot ovat ok, eli yritämme vielä pelastaa sen kohdun. Eli tyhjennyspiikkejä ja antibiootteja ohjelmassa. Jos ne tepsivät, niin heti seuraavasta juoksusta on pakko astuttaa, ja toivoa parasta. Saattaapi olla kollin vaihto edessä, Iiriksen sulhanen kun ei ole vielä todistettavasti saanut ketään tiineeksi. Kollit vaan ovat tällä hetkellä kortilla :-(

HARMITTAA, ihan vietävästi :-( Tietenkin juuri tästä pentueesta oli monta etukäteiskyselyäkin... Olga vaikuttaa lupaavalta, eli aion tarjota kyselijöille pentua siltä, tai sitten Polgaralta, jos niillä nyt menee kaikki ok. Polgaran tiineydestä ei toki vielä ole mitään varmuutta. Toki toivon ihmettä eli vielä pentuetta Iirikselle, mutta jää nähtäväksi miten käy.

Iiris on tai ei

Kävin Iiristä katsomassa. En kyllä uskalla sanoa juuta tai jaata.. Hiukan on valitettavasti sellainen tytinä että ehkä se ei ole tiine :( Toisaalta uutta juoksuakaan ei ole vielä kuulunut, joten pientä toivoa on! Eipä auta muu kuin odotella, lähiaikoina joko masu alkaa kasvaa tai sitten alkaa uusi mouru..