Polgarakin kollin luo

Huu... jos kaikki suunnitelmani toteutuvat, on meillä keväällä pitkästä aikaa pentuja sitten vaikka muille jakaa...

Eli myös Polgara aloitti juoksun, ja koska sen sijoituskodille sopisivat parhaiten helmikuiset pennut, niin ei muuta kuin kollin luo! Uskaltanen kollin tässä jo paljastaa, silläkin uhalla että ei onnistu, eli isäkandidaatti on komea Jenkkilän-tuonti, Felitan Tiger Woods, OSH as 25. Eli mahdollisesti myös hopeisia variantteja lienee tulossa, joskin täytyy sanoa, että itselleni värillä ei ole suurta väliä, kun vaan eivät olisi siamilaisia. Todennäköisimmät värit ovat musta, suklaa, punainen ja kilppari, hopealla tai ilman, tikettinä tai täplikkäänä. Riippuen siitä, kantaako Pol diluutiota, myös muut värit ovat ainakin teoriassa mahdollisia.

Olgasta ei vielä pysty sanomaan mitään varmaa, mutta lupaavalta vaikuttaa, eli ehkäpä Alfred on onnistunut, vaikkei kukaan ihminen mitään kuullut tai nähnyt.

Kävin tällä viikolla Punkaharjulla, ja näin myös ihanaisen Sunan (Skazki Querida, OLH b 25). Sievä neitonen on siitä tullut! Kuvia en ottanut, kun sen omistajien blogissa on varsin tasokkaita kuvia, itse en sisätiloissa salamalla olisi saanut kummoisia aikaiseksi kuitenkaan.

Vierailulla Fercatin kissalassa

Kävimme sunnuntaina kyläilemässä Fermien luona, heillä on siellä kahdella naaraalla pienet pennut, Kiaralla yksi ainokainen kilpikonnanaamio balineesi, ja Siirillä kaksi lapsosta, valkoinen siamilainen poika, ja valkoinen balineesityttö. Valkoinen balineesityttö jää kotiin, jos se vain pysyy kasvatustasoisena, kaksi muuta etsivät vielä omaa kotia. Kaikki kolme olivat varsin hurmaavia, todistusaineistoa ohessa.

Etualalla valkoinen simskupoika.

Poseeraminen on haukotuttavaa hommaa, tuumi poju.

Arvaatte varmaan, että olin aivan myyty tästä pikku kilpparista. Minusta kilppariväriset kissat ovat vaan niiiin ihania, oli rotu mikä hyvänsä.

Viimeisessä kuvassa neiti kilpparikin kertoo mielipiteensä kuvauksesta ;-)

Ai miten niin on pentukuume? Seuraava pentue on jo kovasti suunnitteilla, Ranskan-tuonnillani Taimilla kun on vihdoin suomalainen rekkarinumero. Toivotaan nyt vaan kovasti että kaikki menisi hyvin. Pentuehan syntyy tiiviissä yhteistyössä Akoyan-kissalan kanssa, vaikka pennut nyt sitten minun kasvattajanimelleni tulevatkin. Jos nyt kaikki menee hyvin, niin luvassa on itämaisvariantteja, ehkä myös siamilaisia. Kaikki perusvärit mahdollisia, luultavimmin yksivärisenä, punaiset pennut lienevät kylläkin (haamu)kuvioltaan täplikkäitä. Mutta ennen kuin voi alkaa enemmän haaveilla, pitäisi saada kolli kylään Turun seutuville ja tyttö astutettua...

Suunnitelmia

Kunpa voisin kirjoittaa tähän tosi selkeitä suunnitelmia, että mitä pentueita on odotettavissa. Harmi kyllä, kasvatus ja varsinkin pitkäkarvakasvatus ei vaan yleensä mene niin.

Ensimmäiseksi pennut ovat suunnitteilla varianttineitonen Tyynelle. Nyt kun vaan Tyyne alkaisi juosta. Keväällä se kyllä kiekui, mutta silloin ei useista syistä pennutus ollut ajankohtaista. Saapa nähdä, onko kumpikaan sille suunnitelluista kolleista leikkaamatta vielä silloin, kun kissaneito vihdoin suvaitsisi taas aloittaa juoksut. Vaihtoehdot ovat pitkäkarva ja variantti. Kummassakin vaihtoehdossa on puolensa. Pitkäkarvan kanssa tietysti tulisi varmemmin pitkäkarvaisia pentuja, ja väriskaala olisi suklaa, lila, punainen, creme, tietty kilpikonnat, kaikki tämä tikettinä, täplikkäänä tai yksivärisenä, myös valkolaikut tietenkin mahdollisia.

Jos taas käyttäisinkin Tyynelle omaa varianttikolliani, niin riskinä tietenkin olisi, ettei yksikään pennuista olisi pitkäkarva, toki hyvällä tuurilla vaikka kaikki voivat olla tässäkin tapauksessa pitkäkarvoja. Värivalikoima olisi suurin piirtein sama kuin edellisessä vaihtoehdossa, joskin kaikki pennut kantaisivat klassista tabbyä, ja valkolaikkuisten pentujen todennäköisyys olisi suurempi, ja mahdolliset kuviot olisivat täplikäs (jos olen lottovoittaja, niin myös klassinen tabby) ja yksivärinen.

Laralle on myös toki pennut suunnitteilla, mutta toivottavasti vasta ensi talvena. Yhtä kollia olen jo kysynyt, jos se toteutuu, niin kaikki pennut olisivat pitkäkarvaisia. Toinen vaihtoehtoni on teettää varianttipentue, mutta olisihan se puhdas pitkäkarvapentuekin edes kerran elämässä hauska...

Kommentteja?