Eilen molempia pentuja katsomassa käynyt perhe päätyi varaamaan pienemmästä pentueesta Querida-tytön. Eipä ollut ihan helppo päätös minulta myydä pentueen ainoaa pitkäkarvaa ja vieläpä ainakin toistaiseksi kasvatustasoista tyttöä... mutta kaikkia ei voi itse pitää, ja sijoitusnaaraidenkin määrän yritän pitää kohtuullisena. Vaikka minulla onkin se tapa, että sijoituskodit hoitavat sijoituspentueet, niin viime kädessä vastuu on kuitenkin minulla. Päätöstä tässä tapauksessa helpotti se, että Queridan tulevalla perheellä on kasvattajanimi, joten kovasti toivon, että jos tyttö pysyy kasvatustasoisena, niin he teettäisivät sillä yhden pentueen. Tuossa Iiriksen pentueessa kun yhdistyy oikeastaan lähes koko tähän astinen kasvatustyöni.
Hieman kuvia pennuista
5 vuotta sitten
2 kommenttia:
Voi kääks kun toiset kasvavat niin hurjaa vauhtia!Ihania kuvia taas kaikki. Tuo alinkin on huippu, kasa suklaata <3
Ihania karvakasoja. Paljon niiden ulkonäössä on jotain tuttua. Ihailin muuten näyttelyssä erästä pentua. Siinä oli jotain kovin kaunista, vaikkei se mikään huipputyypitelty ollutkaan. Eve valisti minua myöhemmin että Nexun sukulinjoilla ollaan taas...ihmekös siis että miellytti silmää ;)
Lähetä kommentti