Sekalaista pohdintaa

Olisikohan sittenkin pitänyt hankkia sellaiset kotisivut, joita voi päivittää mistä vaan kuten tätä blogia? Nykyisiä kotisivuja pystyn päivittämään vain kotikoneelta, minkä seurauksena ne eivät ole aina niin hyvin ajan tasalla kuin toivoisin, kun sitten illalla päästyäni töistä, käytyäni mahdollisesti jumpassa, ruokittuani kisulaiset, siivottuani hiekkalaatikot jne. niitä silmät ristissä tiirailen.

Mutta eilisiltana otin itseäni niskasta kiinni ja päivitin varaustilanteen. Samalla tein pari muutakin pikku viilausta. Konsta pitäisi siirtää siitoskolleista entisiin kasvatuskissoihin, sehän on jo siirtynyt sijoituskotinsa omistukseen virallisesti. Sama koskee Tyyneä, mutta toisaalta odottelen että Tyynelle löytyisi se täydellinen koti. Sehän tulee tätä nykyä loistavasti toimeen pentujensa isän Peten kanssa, ne ovat Hyvinkäällä valloittaneet Leenan, Jarin ja perheen yläkerran. Mutta mutta, kissojen jatkuva eristäminen muista ei ole kauhean kivaa, joten täytyy toivoa että Petelle ja Tyynelle löytyisi koti yhdessä tai erikseen ennemmin tai myöhemmin. Tyyne on kyllä hyvin sopeutuvainen ja mukautuva luonteeltaan, mutta koska sillä on huonoja kokemuksia isosta laumasta, niin en kertakaikkiaan uskalla myydä sitä paikkaan, jossa olisi enemmän kuin 1 kissa ennestään, tai jos kissoja olisi 2 niin toinen ainakin saisi olla pentu. Toisaalta sitten olen joutunut tyrmäämään kyselyt, joissa sitä on toivottu ainoaksi kissaksi. Minä vaan en kertakaikkiaan usko, että itämainen soveltuisi ainoaksi kissaksi kuin joissain poikkeustapauksissa, ja Tyyne on sen verran sosiaalinen ja seurallinen tapaus, etten usko sen kuuluvan säännön vahvistaviin poikkeuksiin.

Tällä hetkellä kiireisempää olisi kuitenkin löytää hyvät kodit kaikille pennuille. Ennenkuin pennut ovat turvallisesti uusissa kodeissa, en oikein voi tehdä tosissani suunnitelmia uusista pentueista. Eli kiitos vaan kyselijöille, jotka toivovat pentua vasta syksyllä, mutta mitään varmaa en uskalla luvata ennen kuin nykytilanne näyttää valoisammalta.

N-pennut 3 viikkoa

Pitäisi ottaa 3-viikkoiskuvat pennuista mutta toiset nukkuvat niin somasti että taidan jättää huomiseen. Pentulaatikossa käy jo melkoinen vilinä, varsinkin pienin poika, Nadir, ottaa hirmuisia juoksuspurtteja ja sitten välillä kellahtaa nurin. Muutkin kyllä jo kävelevät aika reippaasti mutta pienin kirppu erottuu joukosta nopeudellaan.

Laralle kannan selkä vääränä kanaa kaupasta, kun se on ainoa ruoka, joka tällä hetkellä ei saa mamman mahaa löysälle. Toivottavasti tämä tästä helpottuu kun pennut alkavat opetella syömään kiinteää.

Kävin katsomassa Mummeli-pentuja eilen, ja täyttämässä astutustodistuksen, pentujen isä Konsta kun on vielä virallisesti minun omaisuuttani. Siellä oli kaksi ihan päivänselvää pitkäkarvaa: kilpikonnavalkea (täplikäs?) tyttö ja punainen (täplikäs?) poika! Yksi ihan selvä variantti, ruskeatäplikäs tyttö, ja sitten yksi rajatapaus, suklaakilpikonnatäplikäs bicolour tyttö. Ehkä se on variantti, mutta pieni mahdollisuus on että se sittenkin on pitkäkarva.

Eipä kyllä kotonakaan ole yhtään sen helpompaa karvanpituuden määritys!
Molemmat täplikkäät pennut, Nadir-poika ja Nimfadora-tyttö, ovat kyllä varmasti lyhytkarvoja (variantteja).

Samaten molemmat klassiset tabbyt (ilman valkoista), Natan-poika ja Nereida-tyttö, ovat ilmiselviä pitkäkarvoja.

Mutta sitten ne valkolaikkuiset klassiset tabbyt, Noel-poika ja Ninel-tyttö... Reilu viikko sitten katsoimme Ninan kanssa, että olisivat molemmat pitkäkarvoja, mutta nyt minua hieman epäilyttää... eli on vielä kyllä mahdollista, että nekin "muuttuvat" lyhytkarvoiksi... Saapa nähdä.

Suomen ekat valkolaikkupitkäkarvat?

Mummeli-kissalan sivuilla http://www.nbl.fi/~nbl1428/Pentue%20-%20K.htm
on nyt hieman jo kuvia Konstan ja Adan vauvoista. Jos karvanpituuden määritykset ovat oikein, niin tässä kävi juuri niin kuin arvelinkin: minä olen jo vuosikaudet yrittänyt saada aikaan valkolaikkuista pitkäkarvaa - sitten lainaan varianttikolliani kasvattajakaverille ja ta-daa: valkolaikkuisia pitkäkarvoja tulee kuin tilauksesta ;-D

Tosin veikkaan että omissanikin on ainakin pari pitkäkarvaista... molemmat suklaatäplikäsvalkoiset, sekä tyttö että poika, tuntuvat niin karkeakarvaisilta että lienevät variantteja, mutta klassisista tabbyistä ainakin osa on pitkäkarvaisia, luulen. Parista olen aika varma, loppuja arvailen tyyliin "iltapunnituksessa pitkäkarva, aamupunnituksessa lyhytkarva". Hohhoijaa, miten tämä aina voikin olla näin vaikeaa? No, parin viikon päästä olen toivottavasti jo paljon viisaampi.

Kaikki pennut kasvavat mukavasti. Neljällä on jo silmät auki, pari klassista pitää silmiä vielä kiinni. Laralla on yhä maha hieman löysällä, mutta se syö taas hyvin ja maitoa tuntuu riittävän pennuille, niin en ole kamalan huolissani.

Konsta-isukki ja pentujen kuulumisia

Konsta (Skazki Konstantin, OSH b 03 22 var) on nyt isä! Mummeli-kissalan Ada synnytti neljä tervettä itämaista tapaninpäivänä. Ensimmäiset kuvat löytyvät täältä (kuvissa myös "lastenhoitajana" isoäiti Blueberry)
http://picasaweb.google.fi/lh/sredir?uname=Petri.Jaakkola.Mummeli&target=ALBUM&id=5284162179823627601&authkey=AvfwvZUC6gw&feat=email

Tarkempia tietoja ilmaantunee Mummeli-kissalan sivuille jahka pennut vähän kasvavat.

Kävin tänään myös Hyvinkäällä (kuvia yritän saada viimeistään huomenissa koneelle ja nettiin) katsomassa omia M-pentujani. Rekisteröin nyt sitten pennut seuraavasti: vain yksi itämainen pitkäkarva, Maksim, väri lila. Kaikki loput kolme ovat valitettavasti variantteja. Marina on ihan selvä tapaus: suklaakilpikonna bicolour. Milanan rekisteröin lilakilpikonna bicolourina, mutta cremelaikuissa on sen verran täpliä että pitää nyt vielä seurata, onko se sittenkin kuviollinen, luultavimmin ne ovat haamukuvioita vain. Miroslav-pojan rekisteröin punaisena bicolourina - se on sitten ensimmäinen punainen, jonka rekisteröin kuviottomana! Pojan väri on niin mahdottoman tasainen punainen, että on tosi hankalaa sanoa, onko sen (haamu)kuvio täplikäs vai tiketti... olkoon sitten yksivärinen ja vaihtakoon näyttelyssä väriä, jos tulevaa omistajaa kiinnostaa.

Pennuista on tullut edelleen kyselyitä mutta mitään varmaa ei vielä ole, eli kannattaa yhä kysellä jos kiinnostaa!

Uutta kotia etsineet Kimba ja Dimi ovat nyt löytäneet kodin. Täytyy toivoa että kaikki menisi hyvin.

Hei hei kulkuset

Vaikka joulu lähestyykin, niin Konsta ei valitettavasti saa pitää enää kulkusiaan. Eli tänään heilahtaa eläinlääkärin veitsi ja Konsta siirtyy konsulttikerhoon. Kahden viimeisen tytön vierailun jälkeen meno Konstan kotona alkoi mennä vähän turhan villiksi, tilanne vain paheni päivä päivältä, joten oli pakko antaa leikkauslupa. Nyt sitten toivotaan, että a) tilanne rauhoittuisi pian ja b) ainakin joku Konstan tyttöystävistä olisi tiine.

Kolme tyttöä kävi kylässä, mutta viimeisen, balineesitytön kanssa tuskin tapahtui yhtään mitään. Olen lähes satavarma että oma Larani on pieniin päin, sitä ennen käyneestä tytöstä (joka on myös balineesi) ei ole vielä mitään varmuutta, mutta nyt ei auta muu kuin toivoa parasta.

Tyyne on hyvinkin paksuna Leenan luona. H-hetken pitäisi koittaa ensi viikolla, yritän vihdoin taas mennä katsomaan tylleröä tällä viikolla, viime aikoina kun nuo työmatkat yms. ovat haitanneet kaikkea muuta elämää.

Työmatkojen keskeltä

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tämä on pitänyt paikkaansa minun kohdallani, samaan syssyyn kun vuoden alussa vaihtui työpaikka ja löytyi se mies, joka nykyisin asustelee saman katon alla minun ja kissojen kanssa. Uusi työ on antoisaa, mutta työmatkoja on välillä turhankin paljon. En kyllä selviäisi kaikesta jos ei minulla olisi luottokissanhoitajia, Tero ja tarvittaessa Terhikin.

Se kadonnut työläppärikin löytyi vahingoittumattomana löytötavarasta, hypin kattoon onnesta kun sain tiedon asiasta.

Konstalla on nyt ollut kylässä kolmas morsian mutta valitettavasti joko juoksu ei ollut kunnollinen alun perinkään tai sitten se loppui kollin luona, mitään astumiseen viittaavaakaan ei ole ollut havaittavissa. Ekasta morsiosta, balineesikaunottaresta, ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta uskallan jo tässä vaiheessa veikata, että oma Larani on lähes varmasti tiine. Uutta mouruamista ei ole alkanut, ja painokin on alkanut nousta.

Tyyneäkin pitäisi ehtiä katsomaan livenä taas ennen synnytystä...

Lara kävi Turussa ja blogipalkinto :)

Laran ja Konstan treffit ovat nyt sitten onnellisesti ohi. Typykkä oli Turussa puolitoista vuorokautta, ja lemmenparilla alkoi synkata melkein heti. Lara toki aluksi hieman suhisi Konstalle, mutta lähinnä muodon vuoksi, luulen. Ei kai sitä nyt heti... Mutta jo muutaman tunnin päästä L ja K olivat täydessä touhussa. Ne olivat kyllä oikein söpö pari, ystävystyivät keskenään. Joskus niinkin... Toisenlaisistakin kissojen treffeistä kun on kokemuksia, välillä "kyyhkyläiset" mättävät toisiaan turpaan että lätty lätisee, eivätkä vahingossakaan suostu tekemään mitään ihmisten nähden ainakaan. Koetan laittaa lähipäivinä uusia kuvia tänne ja/tai kotisivuille lempiväisistä.

Mutta sitten päivän uutinen! Leena palkitsi höpinäni blogipalkinnolla, ks. yllä (ja minä sitten en vieläkään osaa laittaa noita kuvia keskelle tekstiä).

Tunnustuksen mukana kulkee teksti:

Maininnan eteenpäin jakamisen sääntöjä ovat:

1. Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen,mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfäärin tehdynpanostuksen johdosta, millä tahansa maailman kielellä.

2. Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen jasitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.

3. Palkinnon saaja laittaa palkinnon logon blogiinsa.

4. Logo tulisi linkittää alkuperäiseen osoitteeseen.

5. Palkinnon saaja julkaisee säännöt blogissaan.

Itse haluaisin antaa blogipalkinnon seuraaville:

Sultsinan blogi
Möykkykissojen blogi
Jalecat's
Annan blogi
Orifame

Voisinpa luetella tässä kaikki lukemani blogit, mutta tuossa tänä iltana ensimmäisenä mieleen tulleet.

Pentuja, pentuja!

Kävin tänään Hyvinkäällä katsomassa sijoitustyttöäni Tyyneä (Skazki Jelena, OSH h 03 24 var). Astutuksesta on kohta neljä viikkoa ja nisät loistavat kuin jouluvalot, ja painoa on myös tullut lisää. Eli tiineeltä tuo Tyyne-tyllerö vaikuttaa, jipii! Toivottavasti nyt kaikki menee hyvin, sekä minä että Leena, jonka luona Tyyne asustelee, odotamme pentuja todella innokkaasti. Isänkin uskaltaa varmaan jo tässä vaiheessa paljastaa, vaikka monet lienevät sen jo arvanneetkin: lila itämainen pitkäkarva, CH Jalecat's Beter Bang.

Molemmat vanhemmat ovat varsin kookkaita ja mukavaluonteisia itämaisia, toivottavasti tulee samanmoisia kissavauvoja. Väriskaala voi olla aika laaja: suklaa, lila, pojilla myös punainen ja creme, tytöillä myös suklaakilpikonna tai lilakilpikonna. Joko valkolaikuilla (bicolour) tai ilman, yksivärisenä tai tabbynä (ticked tabby tai täplikäs). Sekä itämaiset pitkäkarvat että lyhytkarvat (variantit) ovat mahdollisia, periaatteessa myös naamiopennut.

Konsta-kolliani kosittiin tänään! Lähipäivinä kylään tulee kilpikonnanaamio balineesi tyttö. Mutta siitä lisää myöhemmin, jos homma onnistuu.

Mukana myös muutama Leenan ottama kuva Tyynestä, minä kun unohdin kamerani kotiin.