keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Pientä valoa tunnelin päässä

Tämän aamun tilanne: Lara on jo huomattavasti parempi. Se ei enää oksentele, ja ruoka maistuu tunti tunnilta paremmin. Vatsa on kyllä nyt sitten taas löysällä. Pennutkin ovat hieman pirteämpiä, mutta eivät edelleenkään syö vapaaehtoisesti juuri muuta kuin emon maitoa, jota tuskin tulee mitenkään kauhean hyvin.

Kaikki ne nesteytettiin eilen puoliltapäivin, ja tätä kirjoittaessani tänä aamuna ne ovat taas lääkäriasemalla, veikkaan että ainakin pennut on pakko nesteyttää, Lara saattaa selvitä vähemmällä.

Pennut ovat yhä jatkaneet oksentelua ja ripulointia, ei kiva, ei ollenkaan kiva. Painot ovat yhä laskussa. Mutta nähtävästi nesteytys ja Laran maito pitävät ne jotenkin tolpillaan, osa jaksoi aamulla jo riehua ja kaikki pyrkivät ulos pentuhuoneesta. Harmi vaan kun ovella on vastassa Maija joka läppää tassulla päähän ja rähisee.

Hyvinkäällä pennut alkavat olla jo huomattavasti parempia, sekin kyllä ilahduttaa!

Olen koettanut ipanoille juottaa Nutrisal-liuosta, eli ripulipotilaiden juomaa. No, kyllä sitä väen vängällä menee sisään muutama tippa. Mutta arvatkaa kenelle liuos maistuu: Maijalle! Se käy juomassa sitä ihan vapaaehtoisesti ja hyvällä halulla, kuvittelee kai palvelun parantuneen kun veteen on lisätty glukoosia ja suoloja... Isot daamit ovat kyllä oikein hyvässä kunnossa, oksutauti koettelee vain lauman nuorimmaisia.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Tiedetäänkö vielä, mikä tuon aiheuttaa?