Kuvia, Iiris ja Olga

Hanna oli napsinut vinon pinon lisäkuvia S-pennuista, käykääpä katsomassa linkin takaa!

Iiriksestä on valitettavasti taas vaihteeksi huonoa kerrottavaa. Sehän kävi hiljattain ultrassa, jossa lääkäri näki 1-2 pentua. Kun kävin Iiristä viime viikolla katsomassa, minun oli vaikeaa asiaa uskoa, koska maha oli erittäin pieni. Valitettavasti pahat aavistukset toteutuivat taaskin, ja tämän viikon alussa Iiris aloitti uuden juoksun. Uusintaultra ei näyttänyt enää mitään pentuihin viittaavaa. Ainoa onni onnettomuudessa on, että myöskään mikään ei toistaiseksi viittaa uuteen kohtutulehdukseen. Hieman tekisi mieli jo luovuttaa, mutta kaipa pään paukuttaminen puuhun on kivaa... ja onhan Iiris oikeasti yksi kauneimpia kasvattejani, puhumattakaan siitä, että luonne on superia, suorastaan puhdasta kultaa. Niinpä ehkä vielä kerran yritetään seuraavasta juoksusta astutusta, tällä kertaa kollilla, joka on paitsi testattu PRA-negatiiviseksi (pakko olla, koska Iiris on testattu kantajaksi), ja jolla on myös jälkeläisnäyttöä (yksi normaalikokoinen pentue tähän mennessä). En viitsi julkistaa sulhoa ennen kuin astutus tapahtuu, sillä on tässä ollut niin paljon huonoa onnea matkassa, että en viitsi hehkuttaa etukäteen...

Olgan epäonnisen pennun avaustulos saapui viimein. Mitään elimellistä vikaa tms. ei löytynyt - kuolinsyy vaikuttaa olleen ihonalainen bakteeritulehdus. Pöpö lienee päässyt iskemään siinä rankan alun riepotuksessa. Ikävää, mutta toisaalta huojentavaa, että kyseessä oli nähtävästi aivan puhdas huono tuuri.

Eipä voi tässä muuta kuin onnitella ja taputella itseään selkään siitä, että tällä hetkellä kaikesta epäonnesta huolimatta on myös kaksi onnistunutta ja erittäin hyvinvoipaa pentuetta maailmassa!

Iiriksen kanssa siis vielä yksi yritys ohjelmassa. Mitä tulee Olgaan, niin luultavasti yritämme myös sen kanssa uudestaan. Luultavimmin astutus on ajankohtaista kuitenkin aikaisintaan toukokuussa. Kolli on vielä mietinnässä. Olgahan siis on kilpikonna itämaisvariantti, ja testattu PRA-negatiiviseksi. Sukutaulu on erittäin mielenkiintoinen, emohan on Ranskan tuonti, ja isän linjoja ei pitkäkarvapuolelta muilta löydy. Mieluiten käyttäisin sille pitkäkarva- tai balineesikollia, mutta myös varianttivaihtoehtoja tietysti harkitsen. Kasvattajakaverit huhuu - nyt jos koskaan kaipaan yhteistyötä! Eli saa ehdottaa komeita kolleja, jotka olisivat leikkaamatta vielä toukokuun paikkeilla :-)