Kävin eilen Iiristä katsomassa. Ihme juttu: nisät helottaa edelleen kuin vuodenaikaan sopivasti jouluvalot, mutta mahaa ei ole tullut YHTÄÄN, ja juoksua näyttäisi aloittavan :-( Ainakin mouruaa ja perheen kastraattipoika mokoma astuu sitä parhaansa mukaan. Eli harmillista kyllä, oireet viittaavat valetiineyteen, uusintareissu Turkuun lienee tiedossa lähipäivinä. Jos ei toisella yrityksellä Maksin kanssa onnaa, niin sitten pitää varmaan jo vaihtaa kollia.
Onkin viime vuodet mennyt ihan älyttömän hyvin, vuosikaudet on ollut niin onnellinen tilanne että tyttöni ovat tulleet kertalaakista tiineeksi. Viimeksi on ollut vastaavia ongelmia ihan kasvatusurani alkuvaiheessa, Ninnin eka pentue oli tosi helppo mutta toista ei meinattu saada ensin alulle millään...
Olisi tässä kieltämättä muitakin joulukiireitä kuin Iiriksen kuskailu Turkuun ja takaisin, mutta ei auta, parempi hoitaa asia nyt kuin lykätä sitä - varsinkin kun Maksin käytös pahenee koko ajan pikku hiljaa, se tuskin on enää kovin pitkään leikkaamaton.
Lara sen sijaan vaikuttaa hyvinkin tiineeltä. Nisät ovat kasvaneet ja painoakin on jo tullut lisää. Koska astutuksesta on vasta n. kolme viikkoa, en uskalla olla satavarma mutta toivotaan parasta!
O-pentueen varaustilanteesta: kilppari Olga jää näillä näkymin synnyinkotiinsa Annalle. Punaisesta Oneidasta on yksi potentiaalinen kysely (Katja, palaan asiaan kun kiireiltäni ehdin ;). Oskar-simskupoika etsii vielä varmasti kotia. Uusia kuvia toivon saavani pian... Koetan myös kotisivuja päivittää viimeistään jouluna.
Oltiin eläinlääkärissä
4 vuotta sitten
2 kommenttia:
Voi harmi tuo Iiriksen tilanne. Toivottavasti uusinnasta tärppää. Siskon paino on noussut mukavasti. Koskas siellä masussa pitäisi ruveta tuntumaan jotakin?
Elina, kyllä viimeistään paria viikkoa ennen laskettua aikaa pitäisi alkaa tuntumaan... pikkukissojen potkut tuntuu muuten tosi hauskoilta kättä vasten :)
Lähetä kommentti