URK takana

Kyllä täytyy olla hieman hullu kun käy kissanäyttelyissä ja vielä menee vapaaehtoisesti assistentiksi. Minulla on jalat niin kipeät että saankohan yöllä nukuttua? Olin koko päivän jaloillani lyhyttä ruokataukoa lukuunottamatta. Näyttely venyi tosi pitkälle, ja lopulta paneelissakin sain kantaa melkoisen määrän kissoja: olin assistenttina ensin yhdellä kolmosten tuomarilla ja sitten toisella itämaisten ajan (minua siis yritettiin aamulla vaihtaa kokonaan kolmosten tuomarille, mutta kun halusin assaroida itämaisia), niin jotenkin paneelissa tuntui että kannoin sitten kummankin kissoja ;-) Paneeli kun oli aika epätavallinen, ensin olivat kaikkien kategorioiden pennut, sitten nuoret, sitten kastraatit ja sitten vasta aikuiset. Ja tosiaan kaikki kategoriat sekaisin, ja assistenttien piti siis kantaa omien tuomareidensa kissat.. Välillä olin itsekin sekaisin kuin seinäkello.

M-pennut käyttäytyivät todella hienosti näyttelyssä! Maksim siis vain oli arvostelussa, kaksi muuta vain sen seurana häkissä. Mitä nyt vähän ehdin aina välillä pyörähtää häkin luona, niin ne herättivät kyllä ihastusta. Miroslaville löytyi kaksi faniakin, mukavanoloinen nuoripari. Yrittivät väittää että heille kaksi itämaista muka riittäisi eikä kolmatta enää mahtuisi mukaan, yritin kääntää heidän päätään mutta jää nähtäväksi, onnistuinko ;-)

Maksim sai kivat arvostelut, ehkä jopa vähän paremmat kuin mitä odotin. Tuomari tykkäsi siinä samoista asioista kuin minäkin: isosta koosta (kysyi, mitä minä sille olen oikein syöttänyt kun poika on niin ISO), jo tässä vaiheessa hienosta turkista ja tasaisesta lilaväristä sekä hyvin herttaisesta luonteesta. Ainoa mistä vähän huomautettiin oli että häntä saisi olla pitempi ja silmät vihreämmät. No, molempien suhteen on toki vielä toivoa että ne iän kanssa paranisivat, tai eivät ainakaan menisi kauheasti huonompaan suuntaan...

Iloisena yllätyksenä paikalla oli myös Leo eli Skazki Isidor, suklaa ticked tabby pitkäkarvakasvattini, joka siis asustaa siitoskollina Tistan-kissalassa. Leo on vaan niin nätti ja hyväluonteinen, ei voi kuin ihmetellä miten ihana voi ollakin!

Näin muuten samaisessa näyttelyssä yhden kauneimmista koskaan näkemistäni balineeseista. Mummeli Twixinho Jesse on nimi, ja väri on punanaamio. Mummeli-kissalan sivuilla olevat kuvat eivät tee pojalle täyttä oikeutta, se on oikeasti tosi upea!