keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Muutama kuva maanantailta

Kuvien laatu ei varsinaisesti päätä huimaa, mutta ainakin on jonkinlainen kuva nyt kaikista.






Kaikki nukahtivat Teron syliin :-)
Tämän aamun kuulumiset: viisi syö lusikasta, kuudes on yhä sitä mieltä että hyi yäk, en syö. Laran masu oli rauhallisempi viikon, mutta yöllä oli taas tehty sellaiset läjät että taju meinasi lähteä, kun astuin pentuhuoneeseen. No, jatketaan nyt pari päivää kotikonsteilla hoitamista ja toivotaan parasta!

tiistai 27. tammikuuta 2009

N-pennut 4 viikkoa, M-pennut 8 viikkoa


Tässä nyt kuvia molemmista pentueista, isommista ja pienemmistä. Kaikki on otettu sunnuntaina, eli isommat ovat reilut 8 viikkoa, pienemmät vähän vajaat 4 viikkoa. Otettiin eilen lisää kuvia, koetan käydä ne huomenna läpi että onko joukossa mitään kelvollisia. Kaikista pikkupennuista ei ollut nyt kelvollista kuvaa, jatkamme harjoituksia... Yllä olevassa kuvassa Milana.

Sitten tässä Marina.


Maksim.


Ja sokerina pohjalla Miroslavin hellyttävä katse. Pennuista ainakin kolme etsii hyvää kotia, Milana on alustavasti varattu.
Sitten pikkuisia, kaikki kuvat on ottanut Nina-Maria.


Ninel-tyttönen.





Noel-poika.


Nimfadora, joka on koko pentueen fiksuin ja tomerin: syö jo hienosti mössöruokaa ja osaa käydä hiekkalaatikolla. Syöminen on hallussa myös Noelilla ja Ninelillä, muut vasta harjoittelevat vaihtelevalla menestyksellä.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Karvanpituuksia ja Dimi

Nina-Maria kävi eilen katsomassa pentuja. Hän oli samaa mieltä karvanpituuksista kuin minäkin: valkolaikuttomat klassiset tabbyt pitkäkarvoja ja täplikkäät lyhytkarvoja. Mutta eipä meistä kumpikaan uskaltanut vannoa, mitä kaksi valkolaikkuista klassista tabbyä ovat... tosi vaikeaa tällä kertaa! Taidan katsoa vielä huomiseen, mutta tällä hetkellä itse veikkaisin, että poika, Noel olisi ehkä sittenkin pitkäkarva, tyttö, Ninel ehkä sittenkin lyhytkarva. Tosin en olisi kauhean yllättynyt jos se sittenkin vielä "muuttuisi" pitkäkarvaksi.

Viikonlopun aikaan aloin antaa kaikille pennuille hieman kiinteää ruokaa, maidonvastiketta johon oli sekoitettu hieman purkkimuonaa. Osa syö jo hienosti lusikasta, osa ei... Ninel söisi kyllä mielellään lautaseltakin mutta se on vielä sellaista pärskimistä ja sotkemista ettei tosikaan, jatkamme harjoituksia.

Kaikki kuusi vilistävät jo ympäri lattiaa, ja pari hurjinta yrittää jo ulos pentuhuoneesta kun oven avaa! Nyt olisi tässä vaiheessa sen kivempi, mitä enemmän tulisi katsojia, mikä pienenä vihjeenä mainittakoon...

Kasvattini Dimi löysi uuden kodin Tampereelta! Toivotaan että kaikki nyt menisi hyvin, en haluaisi sille enää yhtään kodinvaihdosta.

lauantai 24. tammikuuta 2009

N-pennuista 3-viikkoiskuvia

Laitoin muutamia uusia kuvia picasaan: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiN#
Yllä vain yksi näyte :-)

Pennut ovat nyt 3,5-viikkoisia. Kaadoin pari päivää sitten pesän etuseinän alas, aluksi pentuja pelotti suuri maailma mutta nyt jo kaikki vilistävät lattialla. Rohkein ja ketterin on suklaatäplikäs tyttö, se menee jo hurjaa vauhtia pitkille retkille, mutta muutkin uskaltautuvat jo päivä päivältä hieman kauemmas pesän turvasta. Laran vatsa alkaa olla vihdoin rauhoittunut, mutta varmaankin sen vuoksi että pennut liikkuvat nyt enemmän, niin maidon riittävyys on vähän kiikun kaakun. Siksi olemme varovasti aloittaneet lisäruokakokeilut kaikille. Kukaan ei vielä suostu syömään lautaselta, mutta fiksuimmat (tai nälkäisimmät) osaavat jo syödä, kun ruokaa laittaa suoraan suuhun pienen ruiskun avulla. Osa on sitten sitä mieltä että kasvattaja yrittää vähintään myrkyttää ne - no, niitä ei tietenkään väkisin syötetä niin kauan kun ne jotenkin sentään kasvavat pelkällä maidolla.

perjantai 23. tammikuuta 2009

M-pennut 8 viikkoa

Hyvinkäällä asustava sijoituspentueeni alkaa olla kunnon riiviöiässä, raportoi Leena. Ja laittoi muutamia kuvia. Yllä Marina, joka etsii yhä kotia.
Pentujen emo Tyyne-tilkkutäkki :-)


Pentueen pojat, lila pitkäkarva Maksim ja punavalkea lyhytkarva Miroslav. Molemmat etsivät rakastavaa kotia. Lähinnä lemmikiksi, mutta Maksimin kohdalla voin harkita myös jonkinlaista osaomistus- tai sijoitussopimusta, jos joku jaksaisi sitä pitää jonkin aikaa leikkaamattomana niin tyttöseuraa olisi varmasti luvassa... Kuvista puuttuu alustavasti varattu Milana.
Kotona kaikki on taas vaihteeksi ok. Lara voi erinomaisesti, ja sen mukana myös pennut. Koetan huomenna laittaa kuvia ainakin tänne ja picasaan. Viime päivät ovat olleet niin hektisiä etten ole ehtinyt kotisivuille tehdä kuin pieniä muutoksia, mutta jossain vaiheessa koetan jotain taas nillekin tehdä...

torstai 22. tammikuuta 2009

N-pennuista kuvia

Otin eilisiltana ja tänä aamuna jokusen kuvan pennuista. Kumma kyllä, pahimmat linssiluteet ovat yhä valkolaikkupennut Noel ja Ninel. Ne ovat muuten ne kaksi, joiden karvanpituudesta minulla on epäilyksiä. Kaksi täplikästä kaveria, Nimfadora ja Nadir, ovat taatusti variantteja, ja klassiset tabbyt Nereida ja Natan ovat aivan täysin varmoja pitkäkarvoja.
Tässä vielä lähikuvia valkolaikkupennuista.



Eilinen oli kyllä vaihteeksi vähän hankalampi päivä. Lara oli yön aikana oksennellut ja kieltäytyi aamulla syömästä. Sain sitten ajan lääkärille, tutkittiin, ei löydetty mitään suurempaa vaivaa, ei ollut kuumetta eikä kissa ollut ehtinyt kuivua, mutta se sai pahoinvoinninestolääkettä ja antibioottikuurin, kun se on-off -mahatauti on kuitenkin jatkunut nyt jo pari viikkoa. Jo illalla Lara oli pirteämpi ja ruokahalu oli palannut, ehkä tämä tästä. Maitoa siltä ei ollut tullut juuri lainkaan, eli lisäruokintarumba lienee edessä... katsotaan nyt, hieman annoin lisäruokaa kaikille pennuille illalla. Normaalisti olen aloittanut pennuille kiinteän ruuan kokeilut 4-5 -viikkoisena, mutta näille saattaa nyt joutua muutamalla päivällä aikaistamaan.

tiistai 20. tammikuuta 2009

N-pennut 3 viikkoa

Pitäisi ottaa 3-viikkoiskuvat pennuista mutta toiset nukkuvat niin somasti että taidan jättää huomiseen. Pentulaatikossa käy jo melkoinen vilinä, varsinkin pienin poika, Nadir, ottaa hirmuisia juoksuspurtteja ja sitten välillä kellahtaa nurin. Muutkin kyllä jo kävelevät aika reippaasti mutta pienin kirppu erottuu joukosta nopeudellaan.

Laralle kannan selkä vääränä kanaa kaupasta, kun se on ainoa ruoka, joka tällä hetkellä ei saa mamman mahaa löysälle. Toivottavasti tämä tästä helpottuu kun pennut alkavat opetella syömään kiinteää.

Kävin katsomassa Mummeli-pentuja eilen, ja täyttämässä astutustodistuksen, pentujen isä Konsta kun on vielä virallisesti minun omaisuuttani. Siellä oli kaksi ihan päivänselvää pitkäkarvaa: kilpikonnavalkea (täplikäs?) tyttö ja punainen (täplikäs?) poika! Yksi ihan selvä variantti, ruskeatäplikäs tyttö, ja sitten yksi rajatapaus, suklaakilpikonnatäplikäs bicolour tyttö. Ehkä se on variantti, mutta pieni mahdollisuus on että se sittenkin on pitkäkarva.

Eipä kyllä kotonakaan ole yhtään sen helpompaa karvanpituuden määritys!
Molemmat täplikkäät pennut, Nadir-poika ja Nimfadora-tyttö, ovat kyllä varmasti lyhytkarvoja (variantteja).

Samaten molemmat klassiset tabbyt (ilman valkoista), Natan-poika ja Nereida-tyttö, ovat ilmiselviä pitkäkarvoja.

Mutta sitten ne valkolaikkuiset klassiset tabbyt, Noel-poika ja Ninel-tyttö... Reilu viikko sitten katsoimme Ninan kanssa, että olisivat molemmat pitkäkarvoja, mutta nyt minua hieman epäilyttää... eli on vielä kyllä mahdollista, että nekin "muuttuvat" lyhytkarvoiksi... Saapa nähdä.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Kuvausharjoituksia, pentuja ja uutta kotia etsiviä

Kiitoksia Jarille ylläolevasta kuvasta, jossa ovat M-pentueen Maksim (lila itämainen pitkäkarva, etsii yhä kotia) ja emo Tyyne.

Kävin myös itse torstaina Hyvinkäällä kuvaamassa 7-viikkoisia M-pentuja, ja eilen räiskin kuvia 2,5-viikkoisista N-mönkiäisistä meillä kotona. Laitoin joitakin kuvia myös picasaan http://picasaweb.google.com/svalkiai . Käykää sieltä katsomassa, mutta tässä vaan pari näytettä.


N-pennut 2,5 viikkoa.

Kauheat varpaita purevat lilamonsterit... ;-D ähhähää, tuo pahempi monsteri jää näillä näkymin synnyinkotiinsa Leenalle. Muut M-pennut etsivät yhä rakastavia koteja.
Sellaisen ikävän uutisen sain tänään, että 4-vuotias kasvattini, itämainen pitkäkarvapoika Dimi, ei ole sopeutunut uuteen kotiinsa. Siellä on ennestään liikaa kissoja :-( Vähän aavistelin pahaa kun sen sinne luovutin, mutta toivoin parasta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Dimi tarvitsisi kodin, jossa on korkeintaan yksi kissa ennestään, myös rauhalliset koirat tulevat kyseeseen.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Kuvausillan satoa ja N-pennuilla nimet

Riviin järjesty! Myönnetään, kuva on lavastettu ;)



Isoin poika, Noel, oli linssilude :)



Sanon suoraan: minusta tuollaisten 2-viikkoisten pentujen kuvaus on TOSI hankalaa. Emo rääkyy vieressä jos pentuja nostaa, kun ne piipittävät, ja valoa ei talvi-iltana ole yhtään, joutuu räiskimään salamalla... yritän uudestaan viikonloppuna. Kuvat eivät tee oikeutta klassisten tabbyjen kuviolle, ja jännä kyllä huomata, pitkäkarvoja ne taitavat olla jo siksikin, että kuvio ei erotu ihan niin hyvin kuin lyhytkarvapennusta.
Muuten menee taas kivasti. Viime viikko oli melkoista vuoristorataa, emolla maha löysällä ja pennut kasvoivat vähän miten kuten, mutta nyt kanadieetin ja attapektiinin ansiosta emon tuotokset alkavat olla kiinteämpiä ja pennut ovat pari viime päivää kasvaneet oikein mukavasti ilman mitään minun puuttumistani asioihin.
Nyt keksin pennuille nimet kun niillä alkaa jo hieman näkyä luonne-eroja. Karvanpituuksista en ole edelleenkään satavarma, värit nyt tuskin enää muuttuvat.
Eli saanko esitellä:
Tytöt Nereida – OLH b 22, Nimfadora - OSH b 03 24 var, Ninel – OLH b 03 22.
Pojat Noel – OLH b 03 22, Natan – OLH b 22, Nadir - OSH b 03 24 var.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Lisää kuvia M-pentueesta 6-viikkoisena

Kiitoksia Helille, sain uusia kuvia tänään! Yllä Milana-tyttö (ja emon selkä ;)


Maksim nukkuu - tämä hurmaava lilapoika etsii vielä omaa kotia :)


Kolme neljästä.
Koetan iltasella ottaa uusia kuvia myös pienemmistä pennuista. Tajusin eilen että nehän ovat jo kaksi viikkoa! Aivan kuin taikaiskusta iltapunnituksessa pesäkopasta nousi useampi pieni pää, ja kirkkaat silmät katselivat uteliaana maailmanmenoa - tuntuu kuin yhdessä yössä kääröistä olisi tullut minikissoja!

maanantai 12. tammikuuta 2009

Ikävä ylläri mutta jotain hyvääkin


Kävin eilen Hyvinkäällä M-pentuja katsomassa Ninan kanssa. Mukana oli myös kolme muutakin kissankatsojaa, saivatpa pennut kokemuksia uusista ihmisistä. Muuten mukava reissu, mutta Nina huomasi Marinalla napatyrän :( Ja kun sekä Leena ja minä olimme mahan kokeilleet, uskottava se oli. Eli saan unohtaa kasvatushaaveet Marinalla, se etsii nyt sitten ihan vaan lemmikkikotia. Toki sen kanssa saa käydä näyttelyissäkin, onhan se tässä vaiheessa pentueen lupaavin. Tyrä ei ole mikään iso, se saattaa hyvinkin korjautua itsestään, mutta viimeistään sitten kun kissa steriloidaan niin sen saa helposti korjattua samalla.


Muuten pennut olivat oikein hyväkuntoisia, kirkassilmäisiä ja pulleita :-) Lila poju Maksim on kehittynyt oikein mukavaan suuntaan, siitä saisi joku vaikka siitoskollin jos kiinnostaa. Myyn sen kyllä ihan sitoumuksetta koska itselläni ei sille varmuudella sopivaa tyttöä ole. Kunnollisia kuvia en tällä kertaa saanut kuin yhdestä eli Marinasta, yllä.


Nina kävi pikaisesti katsomassa myös N-pentuetta samalla reissulla, ja olimme karvanpituuksista melko yksimielisiä. Toki kun kyseessä ovat vajaa 2-viikkoiset pikku mönkiäiset, niin näihin meidän määrityksiimme pitää suhtautua vielä isolla varauksella, mutta tässä tämänhetkiset veikkaukset:

4 itämaista pitkäkarvaa, 2 tyttöä ja 2 poikaa.

Tytöt: suklaa klassinen tabby bicolour (OLH b 03 22) ja suklaa klassinen tabby (OLH b 22).

Pojat: suklaa klassinen tabby bicolour (OLH b 03 22) ja suklaa klassinen tabby (OLH b 22).


2 itämaista lyhytkarvaa, tyttö ja poika: molemmat suklaatäplikkäitä valkoisella, lemmikkitasoa koska valkoista on liian vähän näyttelyitä ajatellen, aion kuitenkin rekisteröidä OSH b 03 24. Tosin tytöstä Nina vähän vielä uumoili että olisiko sittenkin pitkäkarva, minusta näyttää enempi variantilta, mutta katsotaan nyt vielä pari viikkoa ennenkuin lähetän rekisteripapereita.


Olin ajatellut etten jättäisi itselleni / sijoitukseen tästä N-pentueesta tyttöä, mutta nyt pitää miettiä uudestaan kun M-pentueesta ei minulle tyttöä tule... Toisaalta olen luvannut Evelle tytön... täytyy nyt vaan toivoa että kaikki tytöt pysyisivät vähintään kasvatustasoisina. En tosiaankaan haluaisi tehdä Evelle ohareita enkä toivottavasti siihen joudukaan, mutta kasvatukseni on vähän heikoissa kantimissa jos kaikki on yhden kortin eli Laran varassa. No, täytyy varmaan sitten laittaa Evelle sopimukseen ehto että minulla on optio tytön jälkeläiseen, jos ainoa kasvatustasoinen tyttö menee hänelle ;-D


Koetan lähipäivinä ottaa uusia kuviakin pikkuisista.

perjantai 9. tammikuuta 2009

M-pentue 6 viikkoa

Leena lähetti tuoreita kuvia M-pennuista, jotka tänään täyttävät 6 viikkoa. Yllä riiviö-Milana, joka siis on näillä näkymin jäämässä Leenalle - onneksi olkoon vaan...


Hurmuripoika Maksim, lila itämainen pitkäkarva.

Miroslav, punavalkea itämainen lyhytkarva.


Marina, suklaakilpikonna bicolour itämainen lyhytkarva.




Milana (keskellä) esittelee valkoista masuaan.




Koko riiviölauma emonsa Tyynen kanssa.

Kotona koetan syöttää herkkuja Laralle, jotta sillä riittäisi maitoa. Saa nähdä, joudunko vielä turvautumaan lisäruokintaan.

torstai 8. tammikuuta 2009

Suomen ekat valkolaikkupitkäkarvat?

Mummeli-kissalan sivuilla http://www.nbl.fi/~nbl1428/Pentue%20-%20K.htm
on nyt hieman jo kuvia Konstan ja Adan vauvoista. Jos karvanpituuden määritykset ovat oikein, niin tässä kävi juuri niin kuin arvelinkin: minä olen jo vuosikaudet yrittänyt saada aikaan valkolaikkuista pitkäkarvaa - sitten lainaan varianttikolliani kasvattajakaverille ja ta-daa: valkolaikkuisia pitkäkarvoja tulee kuin tilauksesta ;-D

Tosin veikkaan että omissanikin on ainakin pari pitkäkarvaista... molemmat suklaatäplikäsvalkoiset, sekä tyttö että poika, tuntuvat niin karkeakarvaisilta että lienevät variantteja, mutta klassisista tabbyistä ainakin osa on pitkäkarvaisia, luulen. Parista olen aika varma, loppuja arvailen tyyliin "iltapunnituksessa pitkäkarva, aamupunnituksessa lyhytkarva". Hohhoijaa, miten tämä aina voikin olla näin vaikeaa? No, parin viikon päästä olen toivottavasti jo paljon viisaampi.

Kaikki pennut kasvavat mukavasti. Neljällä on jo silmät auki, pari klassista pitää silmiä vielä kiinni. Laralla on yhä maha hieman löysällä, mutta se syö taas hyvin ja maitoa tuntuu riittävän pennuille, niin en ole kamalan huolissani.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Lara pelottelee ja N-pennut 1 viikkoa


Lara aiheutti minulle melkoisia kauhunhetkiä tänään. Aamulla kun menin pentuhuoneeseen niin se oli yön aikana sekä oksentanut että ripuloinut, eikä ruoka maistunut. Soitin päivystykseen, siellä ruuhkaa, käskivät soittaa uudestaan puolenpäivän jälkeen, jos ei tilanne parane. Aamun aikana sitten tuuppasin Laraan kaikkia mahdollisia käsikauppalääkkeitä ja juoksin apteekkiin hakemaan täydennystä. Puoliltapäivin, juuri kun valmistauduin soittamaan päivystykseen uudestaan, Lara alkoi syödä edes hieman. Ja iltapäivällä neljän maissa se alkoi syödä sitten taas ihan kunnolla, toivon vaan ettei mene maha uudestaan sekaisin, mutta pakkohan sen on antaa syödä tuollaisen pentulauman takia...

Otin tänään myös kuvia. Laitan kohta parempia picasaan http://picasaweb.google.com/svalkiai mutta tänne laitoin nyt yhden huonon kuvan, mutta koska se on otettu ilman salamaa niin näkyy edes hieman nuo värit oikein, ihanan suklaisia palleroita!

Isoimmalla pojalla (klassinen tabby bicolour) on jo silmät auki, muut vasta vähän raottelevat silmiään.

M-pentue Hyvinkäällä voi hyvin, uudet lääkkeet ovat alkaneet tehota hyvin lilapentujen silmävaivoihin. Tuskin maltan odottaa viikonloppua, jolloin menen vihdoin taas katsomaan niitä.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Pentueiden kuulumisia

Pitäisi tässä vastata neloskategorian kasvattajille lähetettyyn haastatteluun, mutta yleisön pyynnöstä koetan nyt pikaisesti kertoa, missä meillä mennään.

M-pentue Hyvinkäällä alkaa olla riiviöiässä. Tällä viikolla en sitten uskaltautunut katsomaan, kun parilla pennulla uusi silmätulehdus. Nyt on vahvemmat tipat haettu, toivottavasti se siitä. Mistään älyttömän vaarallisesta ja/tai tarttuvasta ei liene kyse, kun kaksi pennuista on ollut koko ajan täysin oireettomia. Leenan sivuilta löytyy jokunen tuore kuva: http://www.jalecats.net/

N-pentujen kanssa on saanut viime päivät vähän jännittää. Laralta tulee nyt jo ihan hyvin maitoa, mutta toiseksi pienimpänä syntynyt pentu (79 g) sai kai vähän huonon startin, kun se ei aluksi meinannut alkaa kasvaa lainkaan. Olen nyt sitten parina päivänä antanut hieman keinomaitoa letkulla lisäksi, ja tänään sekin ylitti 100 gramman rajan. Isoin pennuista painaa jo 163 grammaa, loput siinä 140-160 gramman hujakoilla tänään iltapunnituksessa.

Karvanpituuksista en sano vieläkään mitään, paitsi että yksi pennuista näyttää selkeästi karvaisemmalta kuin muut. Olisi kyllä just sitä minun tuuriani jos tällaisessa laumassa olisi vain yksi pitkäkarva ja loput olisivat variantteja... no, ihan vielä en heitä kirvestä kaivoon. En nimittäin ole pentuja vielä älyttömän tarkasti edes yrittänyt tutkia, tärkeintä on ollut se, että Lara on saanut rauhassa hoitaa vauvojaan, ja tietenkin siinä sivussa olen välillä ryöstänyt pienimmäisen pesästä ruokittavaksi.

Sukupuolista olen jo 90 % varma. Satavarmaksi en sano, sillä ovathan minua kokeemmatkin kasvattajat joskus katsoneet sukupuolet väärin ja havainneet asian vasta luovutusiän paikkeilla ;-)

Sanoisin yhä että kolme poikaa:
- suklaa klassinen tabby bicolour (eniten valkoista tässä pojassa, voisi jopa mennä näyttelyssä ok)
- suklaa klassinen tabby
- suklaatäplikäs valkoisella (tämä on se meidän rääpäle, valkoista on sen verran vähän että lemmikkitasoa valitettavasti).

Ja jos nyt olen katsonut oikein, niin olisi ennätysmäärä tyttöjä minun pentueissani eli KOLME :-)
- suklaa klassinen tabby bicolour (valkoisen määrä on vähän siinä ja siinä, joten lemmikiksi/valkolaikkukasvatukseen)
- suklaatäplikäs (josta koetan saada selvää, onko sillä sittenkin vähän valkoista varpaissa, jos on, niin sitten sekin on lemmikiksi/valkolaikkukasvatukseen - mutta katsotaan nyt vielä)
- suklaa klassinen tabby

Kuvaamalla en nyt ole lapsosia rääkännyt, mutta yritän alkuviikosta...

Lara on jännä emo: se ei suostu pentuhuoneessa syömään kuin pari raksua äärimmäisessä nälässä, muuten kun sillä tulee nälkä, niin se rääkyy oven takana niin kauan, kunnes se pääsee keittiöön kerjäämään parempia eväitä... ja kyllä se syökin! Muutenkin siitä on mukavaa käydä silloin tällöin jaloittelemassa pentuhuoneen ulkopuolella.

Pentuhuoneen ovi on pakko pitää toistaiseksi kiinni lähinnä Maijan takia. Maija-supermammahan meinasi varastaa pennut ensin itselleen. Kun sitä kiellettiin, niin seuraavaksi sitten pennuille alettiin sähistä... joten ei auta, kunnes meidän lehmännahkaisen blondimme päähän tulee järkeä (toivossa on hyvä elää joo) niin ovi on ja pysyy kiinni.

Dina ei yritä lähestyä pentuja ja ottaa muutenkin suhteellisen rauhallisesti. Vähän se on välillä örissyt Laralle kun Lara haisee tietenkin vähän omituiselle.