Kaikki pennut varattu mutta sijoituskotia etsiskelen

Ylimmäisessä kuvassa poseeraava Miro hurmasi tänään itselleen uuden kodin! Se on nyt siis varattu, se lähtee uuteen kotiin sunnuntaina, kuten myös Milana.

Tässä vielä Miro näyttää lisää mallia, kuinka aurinkoa otetaan :-)

Sijoituskotia tosiaan etsiskelen, jos sellainen jostain ilmaantuisi lähiviikkoina. Tarjolla olisi suklaa itämainen lyhytkarva, uros, joka on luovutusiässä kesä-heinäkuun vaihteessa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! Enempää en tässä kerro, koska ostan pojan vain sillä ehdolla, että sille löytyy luotettava sijoituskoti. Turha mölistä suunnitelmista, jotka eivät välttämättä toteudu.

Sitten vielä kuva sisaruksista sylikkäin. On todella kivaa, että ne menevät koteihin, joissa on jo ennestään yksi innokkaasti kaveria kaipaava kissa.

Kuvat eivät muuten tee Milanalle oikeutta, tämänpäiväinen pennunkatsoja ihasteli sen väriä kovasti. Niinhän se vähän menee, lilavalkea tai lilakilpparivalkea ei välttämättä näytä oikein miltään varsinkaan salamalla otetuissa kuvissa, mutta luonnonvalossa väri on tosi hurmaava.

Voin kyllä nyt sanoa että iso kivi vierähti sydämeltä kun viimeinenkin pentu varattiin tänään. Aivan hurmaavia ovat molemmat pentueet olleet, mutta on kiva vaihteeksi palata normaalielämään "vain" kolmen kissan kanssa.

Ihana Iiris

Kävin eilen katsomassa sijoitustyttöäni Iiristä (Skazki Ninel). Typykkä oli toki reilussa kuukaudessa kasvanut mutta oli silti vielä ihanan pieni :-) Aluksi se katsoi aivan hetken minua kauempaa, mutta minuutin kuluttua se jo leikki kanssani, antoi venyttää ja vanuttaa, kynnetkin leikkasin kun omistajiaan se höynäyttää esittämällä venkoilua mutta kasvattajaansa ei - ja lopulta se nukahti syliini. Se on kyllä melkoinen prinsessa!

Kuviakin yritin ottaa, mutta neidillä oli juuri tasan ne kaksi vaihdetta: touho tai unikeko. Laitoin tähän nyt pari kelvollisinta kuitenkin, pitänee kutsuttaa itsensä kylään taas joskus muutaman viikon päästä ja ottaa uusi yritys!

Kuvistakin varmaan näkee, että tyttö on kasvuvaiheessa: tassut ovat suhteettoman suuret, ja muutkin mittasuhteet vähän vinksallaan, jännää nähdä millainen kissaneiti siitä lopulta tuleekaan :-)

Seuraavaksi alan leikata Miron ja Milan kynsiä. Toissapäivänä jäi vähän kesken kun iski lapsosilla riehu kesken kaiken.

Kuvausharjoituksia ja Iiristä katsomaan

Piti tuossa pari päivää sitten ottaa kuvia Milasta ja Mirosta, kun sisarukset riehumisen lomassa nukkuivat kasassa. Ehdin ottaa yhden kuvan, kun muistikortti alkoi herjata olevansa täynnä. Nyt sitten sain vihdoin otettua kuvista varmuuskopion että sain vanhoja tuhottua kortilta. Jatkan harjoituksia taas joku päivä, kun ei tämä ainokainen kuva nyt niin kovin onnekas ollut.

Aamu oli tapahtumarikas: heitin varmaan kymmenen kertaa Laran alas pöydältä, kun meillä oli erimielisyyttä siitä, saako se syödä voileipäni vai ei. Hieman minua nauratti kun luin Temppukissojen blogia, siellä Laran tytär Nexu tekee ihan mitä vaan saadakseen makupalan ja huomiota. Kehen lienee tullut? Seuraavaksi kävin kaivamassa Milan tv-tason alta pariin otteeseen, etteivät Teron hienot johtoviritykset tuhoutuisi.

Miro sen sijaan on jännä tapaus: se keskittyy yleiseen säheltämiseen mutta harvemmin sitä saa kiinni mistään erityisen kavalasta tempusta. Mitä nyt se yritti yhteistyössä Laran kanssa aamulla tuhota suihkuverhoa, kun sen takaa on niin kiva vaania kaveria. Siitä tulee varmasti iso poika, se on jo nyt paljon painavampi kuin Lara, vaikkei kooltaan vielä oikeastaan muuten isompi ole.

Jos muuten joku haluaisi itselleen sijoituskissan, niin minulla saattaisi olla sopiva tiedossa... tosin POIKA. Väri olisi yksivärinen suklaa, rotu itämainen lyhytkarva. En pakottaisi pitämään ruikkivaa kollia, vaan tarkoitus olisi yhdet pennut teettää ja sitten saisi leikata. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä. Tämän enempää en mainosta ennenkuin Miro löytää kodin, se on nyt ykkösprioriteetti kumminkin.

Tänään illalla menen Iiristä katsomaan! Jee! Kuvia toivottavasti seuraa, jos ei neiti ole liian riehutuulella.

Mila, Miro ja ihan joku muu

Milana on nyt sitten ihan virallisesti varattu, eli varausmaksu on tililläni. Uusi koti tulee sen hakemaan sunnuntaina. Hieman ikävä sitä tulee, siitä on kuoriutunut varsinainen kehruukone, tosin se on myös noista kahdesta se pahempi riiviö tätä nykyä!

Mirolle tulee perjantaina katsoja... koska asia on vasta harkintavaiheessa, parempi kun en taaskaan etukäteen mölise mitään, mutta koti olisi kyllä tosi kiva.

Lahdesta tuli taas tosi hauskoja kuvia. Millähän itämaisen pentu ei leikkisi? Oheisessa kuvassa Noel ei tosiaankaan aio laajentaa ruokavaliotaan, vaan löysi kivan uuden lelun kirsikoista...

Milana alustavasti varattu

Tänään kävi mukava nuoripari katsomassa Milanaa, ja se teki kaikkensa hurmatakseen itselleen kodin, kehräsi ja keikisteli. Temput tepsivät, neitonen on nyt alustavasti varattu :-) Jos nyt kaikki menee hyvin, niin se muuttaa kuun lopussa. Uudessa kodissa odottaa 3-vuotias kilpparityttö kaveria. Velipoika Miroslav etsiskelee edelleen omaa kotia.

Koetan kohta lisätä muutaman kuvan picasaan.

BaJaVan picnic-retki näyttää peruuntuvan, kellään ei ole nyt oikein intoa järjestää... pitää siis laittaa infoa BaJaVan sivuillekin. Itse töppäsin ja onnistuin saamaan teatteriliput juuri samalle päivälle. Joskus olisi hyötyä kalenterinlukutaidosta.

Kesäisiä kuvaterveisiä

Ulkona näyttää ihan kesältä: koivuissa on isot lehdet ja voikukat ovat alkaneet kukkia :-) Vielä kun tuo sää olisi muutaman asteen lämpimämpi niin kaikki olisi täydellistä. Kunnon kesäsäitä odotellessa kuitenkin nyt kuvia.

Vielä kotia etsivät Miroslav ja Milana poseeraavat. Milanasta tuli yllättäen tänään peräti kaksi kyselyä, joista toinen lienee tulossa jo huomenna katsomaan. Nyt peukut ja varpaatkin pystyyn, että kyseessä olisi se oikea koti Milalle.

Greta lähetti taas aivan ihania ulkoilukuvia Noelista. Noel nauttii jo ulkoilusta valjaissa, ensijärkytyksestä toivuttuaan. Tassu mokoma, johon ulkoiluharjoitusten alussa takertui se pihkapallo, yritti vähän tulehtua, mutta vaiva meni onneksi ihan kotikonstein eli ahkeralla puhdistuksella ohi, ja nyt voi taas treenata valjastelua.

Sokerina pohjalla vielä naapurin poika eli Natan. Se paahtaa tuhatta ja sataa kaverinsa Monnin kanssa, kuva on räpsäisty harvalla lepotauolla :-)

Saapa nähdä miten noiden pentukyselyjen kanssa käy, kyllähän olisi jo korkea aika Miron ja Milan löytää oikea koti, vaikka kyllähän ne täälläkin viihtyvät päivä päivältä paremmin, nytkin toinen tuhoaa työtuoliani ja toinen hilluu ties missä Maija-mummoa ärsyttämässä.

Laran valmistuspaperit laitoin tänään postiin. Mitään huippunäyttelykissaa siitä ei koskaan tule, mutta koska olin ehtinyt varmuuden vuoksi ilmoittaa sen Hyvinkään Ery-Sydin näyttelyyn kesäkuun alkupuolella, niin tullaan nyt ainakin sinne. Jää sitten nähtäväksi, yritetäänkö IC:ksi asti vai ei... ainakin kastraattiluokkiin tehdään kyllä sitten paluu joskus myöhemmin. Eryn näyttelyyn saatan saada jopa kasvattaja- ja siitosluokan pitkästä pitkästä aikaa.

Lara on nyt Herkkusieni

Toisin sanoen olimme eilen Pirokin näyttelyssä Tampereella, ja kolmas serti tuli, ja titteli on nyt sitten Champion. Itse hääräsin assistenttina, mikä hieman kadutti klo 19, kun näytteilleasettajat alkoivat pakata tavaroitaan ja minä vielä odotin paneelin loppumista. Vastapainoksi yritän ottaa tämän päivän enemmän levon kannalta. Valokuvausta en ole nyt ehtinyt harrastaa, kun puolet viikosta meni työmatkalla. Koetan lähipäivinä ottaa taas jonkun kuvankin.

Vielä kotia etsivät Miro ja Mila ovat kuitenkin sopeutuneet jo varsin hyvin lauman jatkoksi, ne viipottavat jo menemään joka paikassa täysin kuin kotonaan ainakin. Silti yhä etsin molemmille kotia, jo siitäkin syystä että isoäiti Maijan mielestä meidän kissakiintiö on kolme. Piste. Ja tästä ei Maijan kanssa voi edes keskustella. Pientä pehmenemistä tai kompromissia on jo ilmassa, Maija ei enää viitsi räyhätä koko aikaa, mutta kyllä vähintään kerran päivässä jompikumpi pennuista saa mummoltaan turpiinsa.

Pientä matkakuumettakin on tässä jo ilmassa... jos nyt kaikki menee hyvin tällä kertaa, niin kesäkuun puolivälissä lähdemme käymään Sveitsissä, hakemassa punatäplikkään itämaisen pitkäkarvapojan meille. Tarkoitus on sillä toivottavasti ainakin yksi pentue kasvattaa, sille on jo sijoituskoti odottamassa. Mutta lisää tästä pojasta sitten, kun ensin nyt saadaan se Suomeen, ja toivottavasti kaikki menee hyvin tällä kertaa. Minulla kun ei ole tuontien kanssa liiemmin tuuria ollut, ainoa onnistunut tuontini kun on jo vuonna 2004 Saksasta tuotu Valentino vom Südstern, josta olikin sitten paljonkin hyötyä sekä itämaisen pitkäkarvan että balineesin kasvatukselle Suomessa.

Pitäisi kotisivujakin päivittää... viimeistään kesälomalla toivottavasti! Minähän kävin joulun alla Ranskasta hakemassa suklaakilpikonna itämaisen pitkäkarvatytön, kutsumanimeltä Taimi, joka kylläkin asustelee Annan luona Turun lähistöllä, mutta kun sillä ei ole vieläkään papereita! Ranskalaisilla kestää ihan uskomattoman kauan. Ennen kuin paperit saapuvat ja saan sen rekisteröityä Suomessa, niin ei voi kauhean tosissaan tehdä pennutussuunnitelmia, mutta nyt ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ehkä kuitenkin sen eka pentue syntyisi minun nimissäni, minkä jälkeen typykkä siirtyy Annan omistukseen. Mutta katsoo nyt. Tässä palapelissä on niin monta liikkuvaa osaa nyt, että en uskalla julistaa mitään varmoja suunnitelmia mihinkään suuntaan.

Parvekekuvia

Ilta-aurinko paistoi tänään niin hienosti parvekkeelle että päätin ottaa kuvia kissoista, jotka tietenkin pomppivat siellä aivan onnessaan. Siis toim. huom. meillä on tietenkin parvekelasit! Kuvat onnistuivat kohtuullisesti, osa vaan ylivalottui eli valoa oli vähän liikaakin. Tässä muutama paras pala, lisään vielä muutaman picasaankin kohta.

Milana poseeraa. Tämä neitonen on reipastunut huomattavasti, kiva kissa typykästä on tulossa! Se etsii yhä omaa kotiaan, lähinnä lemmikiksi.

Sitten meidän matami Dina, josta täällä onkin näkynyt harvemmin kuvia, korjataan nyt se puute!

Ja kolmantena myös meidän komistus Miroslav, joka samaten kuten siskonsa Milana, etsii yhä omaa kotia. Alustavaa kiinnostusta siitä on ollut, mutta katsotaan nyt.

Myös Maija ja Lara pomppivat parvekkeella mutta niitä en tällä kertaa saanut kuviin, vauhtia oli liikaa.

Noel kevätretkellä

Nexu-siskon kevätretkeilystä voitte lukea Temppukissat-blogista, mutta myös Noel-veli Lahdessa on viime päivinä harjoitellut ulkoilua. Aluksi Noel oli kuulemma sitä mieltä, että YÄÄÄÄH Mamma, täällä on pelottavaa kun puut humisevat... Seuraavana päivänä tyynemmällä säällä oli jo sujunut paljon paremmin. Ote omistajan postista minulle: "Ensin käveltiin vähän matkan päähän metsäaukealle aurinkoiselle rinteelle istumaan ja Noel lähtikin heti tutkimaan ympäristöä. Varista se tuijotti ja ihmetteli pitkään, sellanen lihava lähes kesy varis oli sitä mieltä ettei tuosta riu'usta ole vastusta ja tuli siihen muutaman metrin päähän tepastelemaan. Noel maistoi kaikkea kävyistä ruohoon, lätki kärpäsiä ja pyydysti koppakuoriaisen :D. Takaisin kotiinpäin oli matkaa noin 200 metriä ja sen Noel tuli ihan omin jaloin kävellen vanavedessä, tosin loppumatkasta äänekkäästi protestoiden. Vissiin olisi pitänyt toimitusjohtajalle olla kyyti tarjolla niinkuin menomatkalla, "Hei henkilökunta, tästä ei ollut mitään puhetta että pitää itse kävellä!!". Loppumatkaa latisti myös se, että etutassuun tarttui pihkapallero, joka tyystin esti etenemisen."

Kotona tilanne suurinpiirtein ennallaan. Lara on Miron ja Milan kanssa kaveri, Dina on puolueeton, ja Maija rähjää, räyhää ja sihisee. Ehkä aavistuksen vähemmän kuin vielä viikonloppuna... mutta silti: tulkaahan nyt hyvät kodit ja hakekaa nuo meidän kaksi ylimääräistä "lehmännahkaista" pois. Taatusti kivan kissan saatte :-D

M-pennut sopeutuu ja muutama kuva

M-pentueeni Miro ja Mila ovat nyt olleet luonani reilun viikon, ja sopeutuneet kivasti. Lara on niiden kanssa jo hyvä kaveri, sen ensireaktiokin oli vain kiinnostus, missään vaiheessa se ei ole kertaakaan edes sähissyt niille. Dinakin jo sietää pentuja kunhan ne eivät tule ihan nokan eteen. Maijan kanssa totuttelu on aloitettu oikeastaan vasta tänään, sitä ennen vaihdettu vasta hajuja. Kuten arvata saattoi, Maija rähisee, sähisee ja rähjää... No, jospa se siitä! Vielä parempi tietysti olisi, että Milalle ja Mirolle löytyisi lähiaikoina ne lopulliset kodit.

Lisätäänpä nyt tänne kuitenkin muutama kuvakin...

Natanin poseeraus jo parin viikon takaa (arvatkaa kuka ei ole liiemmin ollut koneen ääressä viime aikoina), kiitos Salla ja Jaakko!

Sitten Lara.

Milana poseeraa. Siitä on tullut tosi elegantti nuori kissaneiti, joskin myös molemmat pennut ovat todella hyvän kokoisia ikäisekseen.

Ja sitten Miroslav, joka minusta vaan komistuu päivä päivältä! Silmät toki saisivat olla vihreämmät, mutta muuten poju on tosi komea!