P-pennut melkein 13 viikkoa

Sekä töissä että vapaa-ajalla on ollut niin kiire, että perushommat toki on hoidettu, mutta millekään ylimääräiselle kuten valokuvaukselle ei ole ollut aikaa. Onneksi sain tänään muutaman tänään otetun kuvan, kun Polgaran tuleva sijoituskoti kävi kylässä ja heillä oli kamera mukana!

Alla olevassa kuvassa Polgara, tuleva sijoitustyttöni.

Lara-mamma hoitaa Poledraa, joka etsii yhä omaa kotia. Tyttö kyllä yrittää parhaansa mukaan hurmata kaikki ihmiset, jotka se tapaa!

Poledrasta ei nyt sitten tällä kertaa tullut naamakuvaa, mutta eikös ole aika ihanat nuo korvan takana olevat tupsut. Jos balineesi on siamilainen hapsuilla, niin itämainen pitkäkarva lienee sitten vastaava versio lyhytkarvaserkuistaan :)

Ööö - tämä ei ole pentu, mutta Dinan tarkkaavainen ilme pentuja seuratessa on tähän saatu niin hyvin ikuistettua!

Vielä yksi kuva, jossa tummempi pojista Belgarath. Toinen pojista, Belgarion, ei tällä kertaa valitettavasti päätynyt kuviin.

Q-pentujakin yritän päästä taas kuvaamaan viimeistään vapun jälkeen. Molemmat pentueet ovat saaneet matokuurin tällä viikolla, ja ensi viikolla on sitten rokotukset. Sen jälkeen isommat eli P-pennut ovatkin muuttovalmiita uusiin koteihin.

P-pennut 12 viikkoa

Koetin tänään räiskiä virallisia 12-viikkoiskuvia tuosta meidän riiviölaumasta. Menestys oli vaihtelevaa. Näteimmin poseerasi Polgara, alla.

Sisko Poledra sen sijaan oli aivan eri mieltä kuvaamisesta. Sillä on joka kuvassa joko suu auki, tai sitten kuva oli epätarkka. Juu, tätä siis tarkoitetaan kun sanotaan että itämaiset juttelee... Silmät eivät oikeasti ole ihan noin isot, mutta kun se kuvausapuna käytetty huiska oli niin hurjan jännittävä, että sille piti koko ajan jutella ja levittää silmät lautasiksi... :-D

Sitten meidän Belgarion, toinen vinkuiita, tosin Poledra alkaa jo viedä siitä voiton..

Viimeisenä Belgarath, joka perjantaina hurmasi itselleen tulevan kodin :-) Sekin on nyt siis varattu.

Vielä pakko laittaa yksi Laran imetysnäyte.

Kun viime merkinnässä ihmettelin Laran imetysintoa, niin en älynnyt mainita vertaavani sitä Maijaan ja Ninniin, eli naaraisiin, joiden pentueista minulla on eniten kokemusta. Molemmat matamit nimittäin jossain vaiheessa kyllästyivät imetykseen ja alkoivat ajaa pentuja pois, Maija varsinkin aika kovinkin ottein. Toivottavasti Poledralle löytyy koti lähiaikoina, sen höperö mamma muuten varmaan imettää sitä vielä pitkään... Poledra on siis tällä hetkellä vielä omaa syliä vailla, muut P-pennut on varattu.

.

Q-pennuista huippukuvia

Sain Janilta hänen ottamiaan kuvia, kuvat siis on otettu reilu viikko sitten, eli pennut kuvissa vajaat 7 viikkoa.

http://jcn.kuvat.fi/kuvat/iiriksenpennut2/

Jännä miten pennut tuossa iässä kasvavat ja muuttuvat nopeasti. Noissa kuvissa ne ovat vielä ihan mahdottomia läskipalleroita, ja kun eilen kävin katsomassa, ne alkoivat jo vähän muistuttaa virtaviivaista itämaista - vaikka kyllä ne ovat hyvin ruoka-aikaan olleet kotona yhä :-) Ja Iiris vaikuttaa yhtä höperöltä emolta kuin oma emonsa Lara, eli ei mitään elettäkään vieroitukseen vielä. Larakin päästää yhä nyt 12-viikkoiset täyttää häkää imemään, hoh hoijaa...

P-pennut melkein 12 viikkoa ja Q-pennut melkein 8 viikkoa

Kävin tänään katsomassa kohta 8 viikkoa täyttäviä Q-pentuja. Suloisia, ja ikäisekseen TODELLA isokokoisia ja erittäin hyvinvoivia! Molemmat ovat luonteeltaan hyvin rohkeita ja sosiaalisia, mutta Qamar-pojusta on myös rehellisyyden nimissä sanottava, että se on yksi riiviöimmistä pennuistani ikinä! Aivan mahdottoman vilkas tapaus, jopa itämaiseksi! Se on kyllä saanut jotenkin ihan rautaisannoksen esi-isä Pomon geenejä... Siksi täytyykin tässä vielä erikseen korostaa, että vaikka en yleensäkään mielelläni myy itämaista ainoaksi kissaksi, niin Qamarin kohdalla tämä sääntö on aivan ehdoton. Sillä täytyy olla tulevassa kodissa kissakaveri, tai muuten se tekee omistajansa hulluksi alta aikayksikön.

Ensimmäisessä kuvassa kuitenkin Querida, OLH b 25. Aavistuksen veljeään rauhallisempi tapaus. Se on varattu kahden norskin elämään vauhtia pistämään.

Molemmat pöydällä. Kuva kuvastaa hyvin sisarusten luonne-eroa - siinä missä Querida malttaa hetken ihmetellä kuvaajaa, on Qamar jo hyvää vauhtia tulossa kuvaajaa kohti - jäppisestä oli lähes mahdoton saada hyvää kuvaa!

Sitten nämä meidän isommat antavat mallia itämaisten nukkuma-asennoista. Vasemmalta oikealle Belgarion, Belgarath, Polgara ja Poledra.

Viimeisenä Poledrasta pari yksittäiskuvaa. Yritän ottaa yksittäiskuvia muistakin lähipäivinä, nyt kutsuu kohta hiekkalaatikoiden kuurausshow...

Varaustilanteesta: Belgarion ja Polgara ovat siis varmasti varattuja. Belgarathilla kävi katsoja perjantaina, kivalta vaikutti, mutta vielä ei ole mitään varmaa. Mutta varmasti omaa kotia vailla on ainakin Poledra. Siitä saat ihanan kissan, jos tykkää kissasta, joka seuraa sinua kuin hai laivaa, ja jolla on aito itämainen, lähinnä vanhan saranan narinaa muistuttava ääni. Jos haluat hiljaisen ja rauhallisen kissan, pyydän jatkamaan etsintöjä muualta ;-)

Q-pennuista omaa kotia etsii siis vielä Qamar-poika, kuten edellä kirjoitin, niin ei missään nimessä ainoaksi kissaksi. Luonne vaikuttaa kaiken riehumisen alla olevan kyllä puhdasta kultaa, mutta energiaa pojassa on vaikka muille jakaa!

Laitoin Q-pennuista muutaman lisäkuvan tänne: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

P-pennut ovat jo täysin kunnossa, mutta koska vielä yksi matokuuri on hyvä ihan varmuuden vuoksi antaa, niin alunperin varaamani rokotusaika ensi viikolla olisi tullut vähän liian likelle sitä. Siksi P-pennut saavat tehosterokotteensa 30.4., ja ovat siis vapun jälkeen muuttovalmiita.

Työkiireiden ym. takia päädyimme sijoituskodin kanssa siihen, että Q-pentue saa samalla ekan rokotuksensa. Tehoste sitten aikaisintaan niin, että pennut lienevät luovutusvalmiita toukokuun viimeisellä viikolla, jos ei nyt mitään ikäviä ylläreitä tule.

Kuvia melkein 11-viikkoisista P-pennuista

Nyt sain ekan satsin Janin hienoja otoksia. P-pentuset olivat oikein poseeraustuulella, kuten kuvista näkyy: http://jcn.kuvat.fi/kuvat/laranpennut3/

Se nyt vaan pitää todeta että oikeasti silmät eivät ole noin pyöreät kellään, Jani kameroineen ja huiska vaan olivat sen verran jännittäviä :-D Katson jos saisin jonkun noista joskus kotisivuillekin (ähym, päivitystahti ei muiden kiireiden keskellä taas päätä huimaa), mutta sitä ennen voi minulta suoraan kysellä, kuka kukin on missäkin kuvassa, jos kiinnostaa.

Kaikki ovat vihdoin viime päivinä alkaneet syödä todella kunnolla taas, ja se näkyy painoissa, vuorokaudessa painonnousu oli eilisillan punnituksen perusteella ollut päätähuimaavaa! Sen tuo reilun puolentoista viikon notkahdus teetti, että painoltaan nämä on hieman pienempiä kuin normaalisti pentuni tässä iässä, mutta todennäköisesti ensimmäisenä uuteen kotiin lähtevä Polgara painaa taas jo reippaasti päälle kilon, ja muut tulevat hyvää vauhtia perässä.

Belgarathille tulee perjantaina katsoja. Ainakin Poledra etsii yhä omaa kotia. Se on hurmaava luonne, seuraa ihmistä ja selittää itämaistapaan, eli se kyllä vaatii itämaisen vilkkautta ymmärtävän kodin ja mielellään myös kissaseuraa - se on sen verran aktiivinen riiviö, että ainoana kissana se tekisi varmasti omistajansa hulluksi alta aikayksikön.

P-pennut 11 viikkoa ja suunnitelmien muutos

Meillä kävi lauantaina ja sunnuntaina vieraita. Lauantaina Jani, joka otti kuvia pennuista, saanen niitä taas jossain vaiheessa, kunhan hän ehtii. Muuten erittäin mukava vierailu, mutta hän oli valitettavasti samaa mieltä kanssani: tummemmalla tytöllä on ihan viimeisessä häntänikamassa hännän päässä pienenpieni mutka :-(

Alkuperäinen tarkoitushan oli, että tummempi tyttö menisi Aslanin ja Raichun kiusaksi Luolaleijonan klaanin jatkoksi. Se on ollut koko ajan oma suosikkini, sillä on aavistuksen avoimemmat korvat kuin siskollaan.

Isoja eroja sisaruksissa ei kuitenkaan ole, varsin tasainen sakki, joukosta puuttuvat sekä näyttelyhuiput että toisaalta täysin lemmikkitasoiset. Joten asiaa pari päivää pähkäiltyämme tulimme sunnuntaina vierailulla käyneiden Luolaleijonien ihmisedustajien kanssa siihen tulokseen, että sinne muuttaakin vaaleampi tytöistä. Siitä tulee nyt sitten sijoituskodin toiveesta Polgara kuitenkin. Aiemmin tyttöjen nimet ovat siis olleet toisin päin, mikä voi tietty vähän nyt jatkossa hankaloittaa vanhojen kuvien katselua mutta siitä viis!

On tässä "uudessa Polgarassa" eli vaaleammassakin typyssä omat hyvät puolensa. Huippunäyttelykissaa en siitä lupaa, korvat ovat moiseen liian pystyt, mutta ei siinä mitään sertin epääviä vikojakaan ole. Ja hyviä puoliakin löytyy: kauniin vaalea väri, pitkä pää ja melkein kilometrin pituinen häntä nyt ainakin.

Klaanin edustus otti myös kuvia, tässä pari näytettä niitä Janin otoksia odotellessa.

Alla Belgarath eli tummempi pojista. Siitä on nyt vihdoin tullut kyselyitä, olinkin jo vähän ihmetellyt että eikö muka kukaan muu kuin minä näe, miten kaunis poika se on! Sillä on Siegfried-isukilta peritty oikeaoppinen itämaisilme nyt ainakin!

Sitten pari kuvaa, joissa loput pennut: vasemmalla vaaleampi uusi Polgara, keskellä tummempi eli Poledra tätä nykyä, ja niiden takana hieman Belgarion.

Pennuista siis Belgarion ja Polgara ovat varmasti varattuja. Belgarathia on tosiaan kyselty alustavasti, mutta Poledra, tummempi kilpparitytöistä, etsii nyt sitten lähinnä lemmikkikotia. Se on varsin hauska tapaus: se on alkanut ottaa oppia emostaan, eli itämaiseen tapaan ääntä löytyy, se on hyvin seurallinen ja selittää minulle iltaisin päivän tekemiset. Se on hyvin reipas ja rohkea niin kuin kaikki muutkin Laran pennut, ja sillä on korvien takana aivan uskomattoman hellyyttävät "Roope Ankka" -tupsut, joita olen tähän asti tottunut näkemään enimmäkseen poikapennuilla.

Belgarionin lievään silmätulehdukseen on muuten onneksi alkanut tippakuuri tehota. Pentujen ruokahalu alkaa vihdoin palata, joskin en enää pariin päivään ole ollut niistä kamalan huolissani, oksentelua ei ole enää ilmennyt ja vauhti taas vaan kiihtyy päivä päivältä. Toki ne ovat yhä lähipäivät tiiviissä tarkkailussa, ja kontrollikäynnille lääkäriin mennään heti, jos pienintäkin huononemista tilanteessa ilmenee, mutta päivä päivältä paremmalta näyttää.

Lauantaina muuten käytiin Janin kanssa pikaisesti katsomassa myös Q-pentuja, jotka täyttävät tänään jo 7 viikkoa. Uskomattomia erittäin hyvinvoivia läskipulleroita :-D Kuvia siis tulossa, itse en viitsinyt omalla kameralla edes ottaa, kun Janin otokset ovat vähintään 10 kertaa parempia kuitenkin! Kivaluonteisia molemmat. Tytöllä on tytöksi ja pitkäkarvaksi varsin kiva korvien asento ja aivan ihana suklaatikettiväri. Pojalla on erittäin kiva ilme, silmien muoto ja asento, ja kivan kollimainen kuono-osa jo tässä vaiheessa. Harmi vaan kun se on variantti, mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa...

Toipilaita ja makkaroita

Toipilaita ovat siis P-pennut. Vaikka tilanne ei näytäkään enää läheskään niin kurjalta kuin pääsiäisen aluksi, niin ihan täysin kunnossa ne eivät vieläkään ole. Ne kyllä riekkuvat kuin paviaanilauma, ovat pirteitä eikä kukaan ole oikeasti enää mitenkään pahan näköinen, mutta paino ei nouse, ja silloin tällöin löytyy satunnainen oksennus tai ruilukakki yhä. Ruokahalussa on myös runsaasti toivomisen varaa. Mitään muuta hälyttävää ei oikeasti ole, kukaan ei ole kuumeinen, parilla vähän rähmi silmät mutta nyt enää yhdellä, aloitin tänään tippakuurin.

Tänään siis käytiin lääkärissä, hän edelleen veikkasi rokotusreaktiota, mutta oli samaa mieltä kanssani, eli painot pitäisi saada nousuun. Tukihoidolla kuitenkin mennään nyt ainakin jonkin aikaa - kohta vaihtuu kyllä jo eläinlääkäriasema jos eivät ala viikonlopun aikana edistyä! Ihan asiallinen paikka tuo, jossa käydään, mutta jos eivät ala parantua niin pitänee kääntyä Catvetin tms. kissaspesialistien puoleen.

Q-pennuista on toistaiseksi ollut pelkkää iloa. Ovat melkoisia läskimakkaroita ne! Yritän päästä niitäkin katsomaan lähiaikoina, en enää usko, että olisi suurta vaaraa, että meiltä sinne jokin kamala pöpö kulkeutuisi. Niistäkin toivottavasti siis luvassa lähiaikoina uusia kuvia.

P-pentuja kuvataan toivottavasti viikonloppuna. Sitä odotellessa liitin tähän pari kuvaa viime viikolta, eli P-pennut melkein 10 viikkoa.

Pääsiäiskuulumiset

Meidän pääsiäisemme alkoi vähän tylsissä merkeissä. P-pentue sai ekan rokotuksensa kiirastorstaina, aluksi kaikki näytti hienolta, keneltäkään ei löytynyt mitään tyriä tai muitakaan vikoja, mutta kun kotiin palattiin, alkoi muutaman tunnin päästä oksentelu... Perjantaina ei muu auttanut kuin käydä lähimmällä päivystävällä klinikalla saamassa pahoinvointilääkettä ja nestettä nahan alle, muiden kanssa olisi vielä voinut odottaakin, mutta varsinkin Belgarath oli selvästi veltto ja kuivunut. Vaikuttaisi nyt kuitenkin siltä, että tilanne olisi paranemaan päin, kaikki pennut ovat piristyneet huomattavasti, osa pennuista suostuu jo syömään vapaaehtoisesti, ja oksentelu on loppunut. Jospa tämä tästä melko helpolla tällä kertaa?

Q-pennut näin tuossa pari päivää sitten vilaukselta, pulleita ja hyvinvoivia ovat! Sattuneesta syystä en nyt kuitenkaan ihan lähipäivinä uskalla mennä niitä kuvaamaan, voi olla, että P-pentujen kohdalla kyse oli vain lievästä rokotusreaktiosta, mutta jos taustalla jyllää jokin pöpökin, niin en halua ottaa mitään turhia riskejä eli en halua edes vahingossa levitellä pöpöjä.

Mukavaa pääsiäistä kaikille, kuvia yritän taas saada otettua ensi viikolla!