P-pennut 8,5 viikkoa, Q-pennut 4 viikkoa ja pari bonuskuvaa O-pennuista

Edellisestä blogimerkinnästä kulunut viikko on ollut varsin vaiheikas. Viikko sitten eli viime torstaina meille tuli vieraita Sveitsistä, he lähtivät tiistaiaamuna. Paljon en koneella ehtinyt istua silloin, ja sen kyllä huomaa mm. vastaamattomien sähköpostien, naamakirjaviestien ym. määrästä... Jonkin verran olen kuluneen viikon aikana kuitenkin ehtinyt hillua kameran kanssa, vaihtelevalla menestyksellä. Ensin pari tänä iltana pikaisesti räpsäistyä kuvaa 8,5 viikon vanhoista P-pennuista. Etualalla Belgarion, taaimpana Poledra ja oikealla Polgara. Kasan alimmaisin, tummimman Belgarathin naamaa ei näy.

Pennut alkavat olla varsinaisia riiviöitä, joiden kuvaaminen muuten kuin puoliunisina on varsin haastavaa. Kokeilen viikonloppuna toivottavasti paremmalla ajalla ja tuurilla! Niillä oli viime viikolla hieman mahataudin poikasta, mutta onneksemme tällä kertaa selvisimme ruokavaliolla (Hill's i/d) ja Promax-probioottitahnalla, antibioottikuuria tms. ei tarvittu, vatsa rauhoittui muutamassa päivässä kaikilla.

Sitten pienemmät pennut. Tarkoitus on tämän viikon aikana saada näistä jotain kotisivuillekin. Mutta noin alustavasti: alla kuvassa Skazki Qamar, OSH b 03 24 var uros, eli suklaatäplikäs bicolour itämainen lyhytkarva (variantti).

Ja sitten tyttö, Skazki Querida, OLH b 25 eli suklaa ticked tabby itämainen pitkäkarva.

Lisää kuvia näistä hurmaajista löytyy täältä, eli väänsin näille oman pikku kuvagallerian, kiitos Sikelle ihanista kuvista! Ks. http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Lauantaina kävimme isolla porukalla Piikkiössä, luovuttamassa Oskarin uuteen kotiinsa.

Kuvassa siis Skazki Oskar, SIA b var, joka muutti sijoituskotiin Järvenpäähän. Oskar siis on käytettävissä balineesi- tai pitkäkarvakasvatukseen myöhemmin tänä vuonna! Yksi melko varma kysely on, mutta muitakin suostun harkitsemaan, jos niitä tulee.

Annalle jäi Skazki Olga, OSH f var, kuvassa alla. Todennäköisesti sen eka pentue joskus ensi syksynä/talvena syntyy kuitenkin minun nimissäni.

Täällä siis kaikki hyvin, mutta aivan shokissa luin äsken Willicon blogia. Yhden Nexun pennun menetys koskee myös minuun tosi syvästi, varsinkin kun kyseessä oli pentueen ehdottomasti lupaavin poika. Aina ei näitä asioita jaksa eikä voikaan käsittää...