Iirikselle pentuja ja Maksi pois kollilistoilta

Kävin eilen Iiristä katsomassa, ja jos se ei nyt ole tiine, niin parempaa hämääjää ei ole keksittykään! Nisät ovat hirmuiset, ja masukin näyttäisi jo vähän kasvaneen! Suklaa- ja mahdollisesti lilaitämaisia on siis tilauksessa, toivottavasti edes osa pitkäkarvaisina, myös lyhytkarvaiset variantit tietenkin mahdollisia. Salaa toivon mukaan edes yhtä naamiota, ovat ne hauskaa vaihtelua vaikka itämaiskasvatukseen keskitynkin.

Maksi pääsee kulkusistaan eroon tänään. Se on kyllä ollut erittäin helppo kolli, vuosi ja 2 kk kohta ikää, ja yhtään merkkailua ei ole ilmennyt. Toisaalta tyttöseuran makuun päästyään ilta- ja yökutsulaulut ovat olleet välillä melkoisia, joten helppo oli antaa leikkauslupa kun kuitenkin kaksi morsmaikkua on nyt tiineenä, Iiris ja Mummeli-kissalan Tilda, pitää uskoa että ainakin jompikumpi tytöistä saisi onnistuneen pentueen. Iiris oli ainakin oikein hyvinvoiva ja kiiltävässä turkissa.

Mummeli-kissalassa on uusi pentue, voi hyvällä syyllä sanoa "lapsenlapsiksi", niiden emo on Tildan sisko Hilda (suklaakilpparitäplikäs bicolour), eli samaten Iiriksen siskopuoli, ja isä on Skazki Isidorin jälkeläinen "Monni". Toisin sanoen sukutaulusta löytyvät veljekset Skazki Isidor (isoisä) ja Illarion (iso-isoisä toiselta puolelta), eli pentue voisi olla melkeinpä omani ;-) Sukusiitosprosentti pysyy onneksi järjen rajoissa, koska pentueen isoäidit Ada ja Muska ovat eri linjoista. Sain ekoja kuvia Paulalta, sanoisin että lilatäplikäs (tai tosi vaalea suklaatäplikäs?) itämainen, lilavalkea bicolour itämainen, ja kolme naamiota. Ainakin yksi naamioista lienee SYL tai SYS. Mutta nämä veikkaukset voivat vielä mennä metsään, vastasyntyneiden kuvista värien veikkaaminen on varsin vaarallista.

Lara paisuu meillä kotona kuin pullataikina, n. viikko jäljellä laskettuun aikaan. Alan hieman perua puheitani pienemmästä pentueesta kuin viimeksi, tosin veikkaaminen on aika vaikeaa. Jännittävää!