Hurraa! Siegfriedillä (Shilby Line's Sambal Oleg, OLH d 24) on suomalainen rekisterinumero! Eli nyt voin alkaa tosissani suunnitella sille ja Laralle pentuetta pikku hiljaa. Vähäsen vahingossa valehtelin, kun aiemmin kirjoitin, että kyseessä olisi eka täysin pitkäkarvapentueeni. Maijahan pukkasi ilmoille ensimmäisessä pentueessaan (Skazki E-pentue vuonna 2005) kaikki pennut pitkäkarvoja, mutta silloin kyseessä oli puhdas hyvä tuuri, sillä Maijahan on itse variantti. Seuraavissa pentueissaan Maija ottikin vahingon takaisin, toisessa pentueessa oli 7 poikaa, joista vain 2 pitkäkarvaista, viimeisessä pentueessa jäi henkiin 2 pentua, jotka molemmat olivat lyhytkarvoja. Ja pentujen isä oli siis joka pentueessa pitkäkarvainen.
Ihan Maijan takia taidan marssia lähiaikoina kirjakauppaan ja ostaa Elinan ja Janin uuden kirjan Kissan aktivointi. Toki myös sen takia, että siinä on monessa kuvassa mannekiinina oma kasvattini Nexu, ja puhetemppua demonstroi ocini Dina. Mutta Maija on viime aikoina kunnostautunut lähinnä kouluttamalla minua, eli pitänee joskus kokeilla, onnistuisiko koulutus toisin päin. Kun illalla yritän kotikoneelta lukea sähköpostejani, ilmestyy viereen kolmivärinen kissa, joka vertahyytävällä äänellä karjuu korvaani "MAU", kunnes ymmärrän edes hetkeksi lähteä koneelta ja alkaa leikittää sitä. Maija varmaan pitää minua erittäin huonona oppilaana kun välillä yritän jättää sen huomiotta ;-)
Dina ja Lara ovat jotenkin helpompia tuossa suhteessa. Dina tunkee aamuisin syliin leipomaan, ja sille oikeastaan riittää, kunhan sitä ehtii huomioida aamulla. Lara on muuten vain kaikessa touhussa mukana "auttamassa", mutta se myös keksii itse leikkejä. Hänen korkeimman kolmivärisyyttään Maijaa, lempinimeltä Lehmis, sen sijaan pitää viihdyttää!
Ps. Sain muuten vihdoin Siegfriedin rekkarin kotisivuilleni!
Oltiin eläinlääkärissä
4 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti