sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Epäonnisia kuvauskokeiluja, pennut melkein 2 viikkoa

Useampi ihminen on pyytänyt kuvia. Nyt täytyy kyllä sanoa, että tulkaa itse kuvaamaan ;-)
Yritän tänään räiskiä pennuista yksittäiskuvia, kun yhteiskuvista ei tule mitään. Piti nimittäin rakennella tiiviimpi pesä (kattoa ei saa enää helpolla auki), joten söpöjä pentukasakuvia ei oikein saa. Lara innostui eilen nimittäin roudailemaan pentujaan ympäriinsä, ja rauhoittui vasta kun sekä vaihdoin pesään puhtaat aluset ja tein siitä tiiviimmän.

Yksittäiskuvat sitten olivat toinen toistaan kamalampia. Harmaana talvipäivänä valo ei riitä tuolle pokkarikameralleni (kai se pitää joskus investoida siihen järkkäriin), ja salamalla räiskityt ovat IHAN hirveitä. Kotisivuille niitä ei ilkeä laittaa, mutta tänne nyt yksi vähiten hirvein joka pennusta.

Vaaleampi suklaakilpparitäplikäs tyttö.


Suklaatäplikäs poika. Kovaäänisin koko joukosta!

Tummempi suklaakilpparitäplikäs tyttö. Se on porukan isoin.


Tummempi poika (ruskeatäplikäs?).

Eivät tykänneet kuvauksesta yhtään, huusivat kuin syötävät, mikä tietysti hermostutti Laran, eli kuvausharjoitukset jäivät lyhyeen. Mutta kyllä tämä tästä, nyt kun ikää alkaa olla 2 viikkoa niin pyrimme käsittelemään päivä päivältä pentuja enemmän.

torstai 4. helmikuuta 2010

Pari kuvaa viikonlopulta

Elina lähetti minulle vielä muutaman sunnuntaina otetun kuvan. Ekana vauvakasa.

Pennut kasvavat hyvin, ja aukaisivat kaikki silmänsä keskiviikkoaamuun mennessä. Siinä vaiheessa ne minusta aina alkavat näyttää enemmän oikeilta kissoilta! Eivätpä nuo juuri muuta vielä tosin tee, kuin syövät ja nukkuvat, mutta pari kertaa on joku jo vähän uteliaana yrittänyt nostaa päätään, kun tulen pesän luo.

Seuraavaksi meidän vanhin rouva eli Dina esittelee oci-ilmettä :)

Varsin onnistunut kuva Maijasta vielä.

Maija suhtautuu näihin pentuihin vähän paremmin kuin edellisiin. Aluksi se jopa yritti hoitaa näitäkin, mutta kun en uskalla pitää pentuhuoneen ovea auki, jos en ole itse vahtimassa, niin Maija veti purut sieraimiin. Nyt se ärisee välillä Laralle, mutta välillä jopa leikkii Laran kanssa, kun Lara tulee ruoka- ja jaloittelutauolle pentujen luota.

Oneida on nyt lähes varmasti varattu! Ennen kuin poistan sen kaikilta varauslistoilta, odotan kuitenkin varausmaksun saapumista tilille. Vaikuttaa hyvältä, rauhalliselta kodilta eli sellaiselta, jonne Oneidan uskoisin sopeutuvan.
Sain entiseltä omistajalta viestin, että uutta kotia etsinyt 2-vuotias kasvattini löysi jo hänen kauttaan uuden kodin. Hyvä niin.

maanantai 1. helmikuuta 2010

P-pennut 1 viikkoa

Kuvat on otettu eilen, eli kuvassa 6 päivän vanhoja. Silmät ovat visusti kiinni kaikilla, epätavallista minun kasvateillani, mutta toisaalta nämähän syntyivätkin paria päivää aiemmin kun pentueeni yleensä. Hyvin pulleita ja tyytyväisiä pentusia ovat kaikki, jokainen oli tähän iltaan mennessä tuplannut syntymäpainonsa.

Kuvissa osa, lopuista ei tullut julkaisukelpoista, ja jokin raja pitää olla sekä pentujen että emojen "rääkkäyksellä" eli kuvausyrityksillä tässä vaiheessa. En itsekään pysty sanomaan kuin livenä, kuka on kuka, näistä kuvista tunnistan vain osan, niin tasainen porukka tämä pentue on tässä vaiheessa. Kaikki kuvat Elina, Nexun emäntä ja kuuluisa Temppukissojen kouluttaja.

Seuraavassa kuvassa on isoin, ja sävyltään hieman tummempi tyttö.





Tässä alempana olevassa kuvassa on suklaatäplikäs poika.

Veikkaisin, että sama pentu myös tässä. Jahka vähän kasvavat, niin alkaa ne erottaa kuvistakin jo helpommalla ;-)

En sitten eilen päässyt Piikkiöön, Annalle tuli esteitä. O-pennut joka tapauksessa ovat täysin toipuneet flunssanpoikasesta, ja saavat tällä viikolla ekan rokotuksen. Tähtäämme siihen, että ne olisivat luovutusvalmiita helmi-maaliskuun vaihteessa. Menee pari viikkoa myöhemmäksi, kuin pentujeni luovutus yleensä, mutta pentujen terveys ja sääntöjen noudattaminen ennen kaikkea...

lauantai 30. tammikuuta 2010

Kasvattini etsii uutta kotia

Sain pari päivää sitten tiedon, että 2-vuotias kasvattini, itämainen pitkäkarva, leikattu uros, väri suklaa, etsii uutta kotia. Omistajan elämäntilanne on muuttunut niin paljon, että kissalle ei valitettavasti riitä niin paljon huomiota kuin se tarvitsisi.

Kyseessä on hyvin aktiivinen ja seurallinen kissa, joten joko toisen kissan seuraksi, tai sitten kotiin, jolla on sille runsaasti aikaa!

Minulta saa lisätietoja ja omistajan yhteystiedot. Kissa asuu tällä hetkellä Oulussa.

Muuten kuuluu hyvää. Laran pennut kasvavat erittäin hyvin, ne ovat pulleita pieniä makkaroita! Huomenna on tarkoitus käydä pikareissulla Piikkiössä, vien rekisterikirjat sinne, pennut saavat vihdoin ekan rokotuksensa ensi viikolla, jos kaikki menee suunnitellusti. Luovutuskunnossa ne ovat sitten muutaman viikon päästä eli tehosterokotuksen jälkeen. Punatabby Oneida etsii edelleen rakastavaa lemmikkikotia.

torstai 28. tammikuuta 2010

Ekat kuvat P-pentueesta

Yleisön pyynnöstä, suorastaan ruikutuksesta, tässä pari kuvaa. Laatu ei päätä huimaa, kamerani ei ole kovin hyvä, ja olen joutunut räiskimään ne salamalla - siksikään en näin alkuun viitsi liikoja kuvata ja rasittaa emoa ja pentuja.

Nämä pari ekaa ovat tältä päivältä, eli pennut 3 päivän iässä. Löydä ekasta kuvasta kaikki neljä!


Sitten pari kuvaa ihan muutaman tunnin ikäisistä.




P-pennuilla on nyt nimet, tosin työnimiä vielä mietin, nämä tulevat rekisterikirjaan mutta pitäähän niillä jotkin kutsumanimet olla, kunnes tulevat kodit keksivät paremmat.
2 tyttöä, molemmat suklaakilpikonnatäplikkäitä: Polgara ja Poledra.
2 poikaa, ruskeatäplikäs (sanoisin) Belgarath ja suklaatäplikäs Belgarion.
Kaikki Eddingsinsä lukeneet ymmärtävät nämä, muille selitykseksi että nimet eivät tällä kertaa ole venäläisiä, vaan otettu suosikkifantasiakirjailijani teoksista.
Ja lopuksi malliesimerkki siitä, miltä näyttävät kaikki Annan luona ottamani kuvat. Onneksi on kavereita, joilla on a) parempi kamera b) enemmän taitoa kuin minulla! Eli alla Oskarin ja Olgan aikas epäonninen poseeraus.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Tuoreita kuvia O-pennuista

Pikkuisempia pentuja en ole vielä kauheasti raaskinut rääkätä kuvauksella, halusin varmistaa, että kaikki varmasti lähtevät kasvamaan hyvin. Yritän huomenna pari kuvaa räiskiä, kun kaikilla on painot nousussa. Lara on kyllä loistava emo, ja kokemus on tuonut sen otteisiin varmuutta. Kyllähän se hoiti ensimmäiset pentunsakin tosi hyvin, mutta nyt huomaa selvästi, että homma on paremmin hallussa.

Mutta kiitoksia Tiinalle ja Mikolle Piikkiön-reissusta perjantaina. Tuloksena Oskar on nyt varattu, ja muutamia kuviakin sain, vaikka valo olikin vähäinen, eli laatu ei ihan päätä huimaa, mutta parempia nämä ovat kuin mitä minun idioottipokkarillani saisi.

Ylläolevassa kuvassa tulevaisuuden toivo Olga, eli se jää Annalle, mutta luultavasti sen eka pentue syntyy minun nimissäni.

Sitten pari kuvaa Oneidasta. Harmi kun ei tullut parempia, mutta neitonen ujosteli kameraa - toivottavasti nämäkin riittäisivät hurmaamaan :-)

Viimeisenä Oskar, joka siis hurmasi itselleen tulevan kodin :-)

tiistai 26. tammikuuta 2010

Laran pennut syntyneet ja O-pentujen kuulumiset

Lara alkoi hieman yllättäen synnyttää eilisiltana, pari päivää ennen "virallista" laskettua aikaa! Se on kyllä salakavala tapaus - se kiinnostui pesälaatikostakin vasta eilisaamuna, siitä tiesin odottaa että lähiaikoina tapahtuu, mutta silti nopeus hieman yllätti. Pieniä muitakin merkkejä oli kyllä nähtävissä, mutta luulenpa että joku kokemattomampi ei olisi niitä edes huomannut.

Pennut eivät ole mitään isoja, mutta syntyivät todella nopeasti ja helposti,ensimmäinen klo 19.20, ja viimeinenkin klo 20.45. Neljä tervettä ja pirteää, yksi oli lisää, mutta se oli aivan eloton, ja painoi vain 54 grammaa märkänä.Jotenkin myös sen sikiövesi oli oudon väristä, ja pentu myös näytti kehittymättömämmältä kuin muut. En edes kovin tosissani yrittänyt sitä elvyttää,kun suoraan sanoen se näytti niin kuolleelta :-( Veikkaan että istukkaan on tullut jotain häikkää tms. ja pentu on kuollut jo muutamia päiviä sitten.

Mutta loput neljä voivat hyvin, 83-98 grammaa syntymäpaino (märkänä), tänään aamulla kaikki olivat joko pitäneet painonsa (eli käytännössä varmaan hieman kasvaneet)ja pari oli kasvanutkin jo muutaman gramman.

Kaksi urosta, suklaatäplikäs ja sitten joko tosi tumma suklaatäplikäs tai vaalea ruskeatäplikäs, en osaa päättää. Minusta se on tumma suklaa mutta en uskalla olla ihan varma. Toivottavasti saan jonkun kasvattajan kylään, ennen kuin pentujen rekisteröintipaperit pitää lähettää... *vink, vink*

Sitten kaksi (?) tyttöä. Toisesta olen ihan varma, se nimittäin on kuivuttuaan alkanut saada selvästi punaisia laikkuja turkkiin, eli suklaakilpikonnatäplikäs.Toisesta en ole ihan varma. Pitää nyt vielä parin päivän kuluttua katsoa uudestaan, pikavilkaisulla se näyttää tytöltä, mutta punaista ei kyllä vielä turkissa näy oikein yhtään, eli erehtymisen vaara on olemassa. Kaikkien tämän pentueen tyttöjen kun on pakko olla kilpikonnia, kun isä-Siegfried on punainen.

Kuvioltaan kaikki ovat täplikkäitä. Joko Siegfriedin isä on rekattu väärin (silloin herra S ei välttämättä kantaisikaan klassista), tai sitten vaan sattumalta tällä kertaa ei tullut klassisia muuten vaan. Kaikki ovat siis itämaisia pitkäkarvoja. Tämä on P-pentue, mutta hieman olen miettinyt teemaksi David Eddingsin Belgariad-sarjasta otettuja nimiä, joten voi olla, että osan pennuista nimi alkaakin pehmeällä B:llä ;-)

O-pentuja kävin katsomassa perjantaina. Oskar alkaa olla satavarmasti varattu.

Eli niistä kotia etsii vain punainen klassinen tabby Oneida, LEMMIKIKSI. Tein lopullisesti päätöksen tytöt taas nähtyäni. Olga-sisko jää kasvatukseen, se on aavistuksen tyypikkäämpi ja myös luonteeltaan rohkeampi. Oneida on vähän ujonpuoleinen, eli rauhalliseen kotiin, ei kaikista riehakkaimpaan lapsiperheeseen. Kaunis sekin on, ja tosi upean värinen, mutta luonteeltaan se ei ole näyttely- tai kasvatuskissa.

Koetan saada kuvia ladattua koneelle lähipäivinä vihdoin. Pöytäkoneeni alkaa vaan vedellä viimeisiään, joten on pieniä teknisiä ongelmia, kärsivällisyyttä hieman pyydän nyt!