Iirikselle pentuja ja Maksi pois kollilistoilta

Kävin eilen Iiristä katsomassa, ja jos se ei nyt ole tiine, niin parempaa hämääjää ei ole keksittykään! Nisät ovat hirmuiset, ja masukin näyttäisi jo vähän kasvaneen! Suklaa- ja mahdollisesti lilaitämaisia on siis tilauksessa, toivottavasti edes osa pitkäkarvaisina, myös lyhytkarvaiset variantit tietenkin mahdollisia. Salaa toivon mukaan edes yhtä naamiota, ovat ne hauskaa vaihtelua vaikka itämaiskasvatukseen keskitynkin.

Maksi pääsee kulkusistaan eroon tänään. Se on kyllä ollut erittäin helppo kolli, vuosi ja 2 kk kohta ikää, ja yhtään merkkailua ei ole ilmennyt. Toisaalta tyttöseuran makuun päästyään ilta- ja yökutsulaulut ovat olleet välillä melkoisia, joten helppo oli antaa leikkauslupa kun kuitenkin kaksi morsmaikkua on nyt tiineenä, Iiris ja Mummeli-kissalan Tilda, pitää uskoa että ainakin jompikumpi tytöistä saisi onnistuneen pentueen. Iiris oli ainakin oikein hyvinvoiva ja kiiltävässä turkissa.

Mummeli-kissalassa on uusi pentue, voi hyvällä syyllä sanoa "lapsenlapsiksi", niiden emo on Tildan sisko Hilda (suklaakilpparitäplikäs bicolour), eli samaten Iiriksen siskopuoli, ja isä on Skazki Isidorin jälkeläinen "Monni". Toisin sanoen sukutaulusta löytyvät veljekset Skazki Isidor (isoisä) ja Illarion (iso-isoisä toiselta puolelta), eli pentue voisi olla melkeinpä omani ;-) Sukusiitosprosentti pysyy onneksi järjen rajoissa, koska pentueen isoäidit Ada ja Muska ovat eri linjoista. Sain ekoja kuvia Paulalta, sanoisin että lilatäplikäs (tai tosi vaalea suklaatäplikäs?) itämainen, lilavalkea bicolour itämainen, ja kolme naamiota. Ainakin yksi naamioista lienee SYL tai SYS. Mutta nämä veikkaukset voivat vielä mennä metsään, vastasyntyneiden kuvista värien veikkaaminen on varsin vaarallista.

Lara paisuu meillä kotona kuin pullataikina, n. viikko jäljellä laskettuun aikaan. Alan hieman perua puheitani pienemmästä pentueesta kuin viimeksi, tosin veikkaaminen on aika vaikeaa. Jännittävää!

Siegfried ja Iiris

Heidillä oli onneksi tarkemmat silmät kuin minulla eilen unisena - hän bongasi Pekka Savolaisen ottaman kuvan Siegfriedistä. Tuo häntä kyllä eli ihan omaa elämäänsä ;)

Eve kyseli Iiriksen pennuista. No, epätietoisuudessa elämme... yritän joku ilta lähiaikoina käydä katsomassa. Maksi joka tapauksessa leikataan lähipäivinä, eli pitää toivoa parasta. Maksi kyllä osaa hommansa, sen toinen morsio, Mummeli-kissalan Tilda, odottaa pentuja :-)

Pari näyttelykuvaa ja pentukuulumiset

Muutama kuva viime sunnuntailta. Pari ekaa kuvaa ovat Heikki Siltalan ottamia, Heikki näemmä kokeili taidekuvausta :) Kuvissa siis tepastelee Siegfried eli sijoituskollini Shilby Line's Sambal Oleg.

Kolmas kuva on Pekka Savolaisen ottama, ja siinä on Skazki Natan, OLH b 22, kastraattiuros.

Kuten olette saattaneet jo Willicon ja Temppukissojen blogeista lukea, Natanin sisko Nexu on nyt emo! Porvoossa siis kasvaa neljä Nexun ja Pekon klassista tabbypentua! Aivan uskomaton tuuri, ne kun olisivat voineet olla kaikki täplikkäitäkin. Siellä on ruskea klassinen tabby, 1 tyttö ja 1 poika, ja suklaa klassinen tabby, 1 tyttö ja 1 poika. Aivan unelmaa!

Ylpeä isoäiti Lara täällä kasvattaa omaa masuaan. Tänään tunsin jo pontevia potkuja, eli kyllä siellä hyvinvoivia kavereita on kyydissä! Veikkaan vähän pienempää pentuetta kuin viimeksi (mikä ei välttämättä olisi huono asia, kyllä se viimekertainen kuusikko oli melkoinen jengi liikkeelle lähdettyään ;)

Piikkiössä O-pennut alkavat olla paranemaan päin. Yritän päästä sinnekin lähiaikoina.

Ainakin punainen klassinen tabby Oneida etsii yhä kotia. Pitkän pähkäilyn jälkeen: myös lemmikkikoti käy, sijoitussopimus ei ole aivan välttämätön, koska tärkeintä on kuitenkin hyvä koti, ja Olga-sisko jää näillä näkymin varmasti kasvatukseen.

SUROK ja pennuista

Viikonloppu meni Surokin näyttelyssä, tällä kertaa lähinnä infopöydässä palelemassa (vaikka näyttelyssä oli muuten lämmin, niin lähellä ulko-ovea tuli vilu), toki sunnuntaina oli yksi kissakin mukana, eli suuret kiitokset sijoitusemännälle Siegfriedin raahaamisesta paikalle Tampereelta asti.

Katselin siis näyttelyä ensi kertaa Surokin hallituksen jäsenen näkökulmasta. Huu, nostan hattua kaikille niille, jotka vuodesta toiseen jaksavat näyttelyitä talkootyönä järjestää. Itse lintsasin perjantain pystytyksen, eli otin osaa talkoisiin vain la ja su, ja silti olin aivan poikki eilisiltana. Tästä voi myös lukea rivien välistä, että ei näyttelyissä varmaan koskaan liikaa innokasta talkooväkeä ole, mikä vihjeenä mainittakoon.

Alan tässä pikkuhiljaa myös opetella Surokin varasihteerin hommia. Työ on lähinnä paperinpyöritystä, mutta myös muutamaan kinkkiseen puheluun olen joutunut vastaamaan. Ei minulla aina vastauksia valmiina ole, mutta yritän ottaa asioista selvää. Vaikka olen ollut rotukissaharrastuksessa tavalla tai toisella mukana jo 10 vuotta, niin en edes yritä väittää tietäväni kaikkea.

Sen verran vielä näyttelystä, että Siegfried käyttäytyi kuin unelma, todella mallikelpoisesti vaikka tämä oli vasta sen toinen näyttely! Se osui myös parinkin kuvaajan linssin eteen, toivottavasti joukkoon eksyi myös jokin julkaisukelpoinen kuva, pitää ahkerasti lähipäivät kytätä gallerioita. Serti tuli, eli jos joku vielä miettii kollia tytölleen niin herra S saattaa olla vielä hetkisen leikkaamatta, jos ei nyt näyttely laukaise siinä älytöntä kollitusta. Siitä on yksi kysely Laran lisäksi, mutta voin vielä korkeintaan yhtä muuta harkita jos lähiaikoina älyätte kysellä ;)

Sitten vähän tylsempiä uutisia. O-pentue Piikkiössä kävi viime viikolla lääkärissä, vaisuus ja huono ruokahalu olivat kiusanneet varsinkin Oskaria. Olin pudota pyllylleni kun lääkäri veikkasi syyksi flunssaa - en ollut osannut edes epäillä kun ei pennuilla ole ollut hengitystieoireita, kilpparilla oli aiemmin vähän silmätulehdusta mutta sekin oli jo saatu hoidettua pois. Mutta ei auta voivottelu, pennuilla on nyt tukihoitona antibioottikuuri, ja Anna tuuppaa niihin toipilasruokaa vaikka väkisin jos ei muuten uppoa. Onneksi tilanne ei ole hengenvaarallinen, kyseessä ei siis vaikuta olevan mikään todella ärhäkkä pöpö - aikuisilla kissoilla ei ole mitään oireita ollut (toki ne ovat kaikki rokotettuja asianmukaisesti, mutta pennut vaan ovat herkempiä).

Tämä tietysti lykkää pentueen rokotuksia, ja siten myös luovutusta. Mutta siitä viis, tärkeintä olisi nyt saada ne kuntoon!

Lara ja Porvoon-vierailu

Olen vähän taitamaton lisäämään näitä kuvia toisesta palvelusta, mutta tässä muutama marraskuussa Tampereella otettu kuva Larasta, silloin kun se oli Siegfriedin kanssa treffeillä.

Nyt Laralla on jo hieno maha, koetan saada siitäkin kuvia lähiaikoina :)

Kävin tänään Porvoossa, kiitos Leenalle ja co. matkaseurasta ja Evelle emännöinnistä - ja Rosalle hyvistä leipomuksista :) Willicon pennut olivat tosi lutuisia, mutta ihaninta oli nähdä oma kasvatti Nexu mammamahansa kanssa. Veikkaan isoa pentuetta, varmaan suunnilleen saman verran kuin Laralla viimeksi.

Otin minä Porvoossakin kuvia, mutta veikkaan että Leenan otokset onnistuivat paremmin. Koetan saada omat tässä joku päivä koneelle, jos on jotain siedettävää niin sitten ehkä...

O-pennut 8 viikkoa ja kuvia viimein

No niin, nyt siis lauantaisen reissun kuvasatoa, tässä muutamia minun suosikkejani. Kuvia on lisääkin, koetan tänään tai huomenna päivittää kotisivut ja linkittää ainakin sinne lisää kuvia, jos en saa aikaan kuvia laittaa itse sivuillekin.

Olga ja Oskar. Olga-kilppari on ainoa varmasti varattu.

Rudolf-setä hoitaa Oskaria, sylinä minä. Joo mie olen aika isokätinen naiseksi mutta on nuo pennut silti aika pieniä vielä!

Taimi-emon poseeraus - se malttoi sentään hetken olla paikoillaankin minkä mouruamiselta ehti. Sillä on uskomattoman kaunis profiili ja pitkä pää, mutta voi tuota karmeaa silmien väriä - no, kukaan ei ole täydellinen. Täytyy vaan toivoa, että edes jommallakummalla sen tyttäristä olisi aikuisena vähän parempi silmien väri.

Hihii, myös Olga on haamukuvioltaan klassinen tabby, tässä kuvassa todistusaineistoa!

Miten niin Oskar erottuu jo hieman kollin näköisenä joukosta?

Sokerina pohjalla ainoa varmasti varaamaton eli punainen klassinen tabby Oneida. Se on niin tättähäärä että edes Jani ei saanut siitä kuvaa, jossa näkyisivät sen parhaat puolet, mutta söpöys näkyy tästäkin kuvasta. Se etsii edelleen luotettavaa ja yhteistyökykyistä sijoituskotia.

Kaikki kuvat on siis ottanut Jan Nyström.

Dora ja Piikkiössä käyty

Sain pitkästä aikaa kuvaterveisiä Doralta (Skazki Nimfadora, OSH b 03 24 var), joka on siis Nexun, Iiriksen, Noelin, Natanin ja Nadirin sisko N-pentueestani. Dorasta on tullut elegantti neitonen, tässä mukana vähän todistusaineistoa. Hauska rimpula, jotain samaa kuin Nexussa ja Iiriksessä ja kuitenkin niin erilainen :)

Tänään kävin Ninan kanssa Piikkiössä Annan luona. Vierailulla olivat myös burmakasvattaja Katriina ja pitkän linjan bajavalainen, loistokuvaaja Jani - lähipäivinä saanen parhaita paloja julkaistavaksi, tuskin maltan odottaa. Itse en sitten viitsinyt edes kuvia ottaa, sorry vaan, mutta ne olisivat kuitenkin kalvenneet niin paljon Janin kuvien rinnalla - mutta uskokaa pois, hyvää todella kannattaa odottaa, vaikka sitten muutama päivä kauemmin! Oli kyllä muutenkin mukava reissu, kyllä tuollaiset kissaihmisten kokoontumisajot ovat aina tosi antoisia!

Taimilla oli kiiiiima. Ja se on jatkunut jo melkein 2 viikkoa. Pentuparat olivat vähän pyörällä päästään kun emo ei ole niitä malttanut hoitaa, mutta pieniä laantumisen merkkejä juoksu jo osoitti, onneksi. Siamilainen Oskar oli edelleen lupaavin minusta. Punainen Oneida on myös nätti, mutta emon kiima on saanut siitä vähän säpsyn, uskoisin luonteen taas korjaantuvan kunhan Taimi palautuu "normaaliksi". Kilppari-Olga oli melkoinen tättähäärä, hirmuinen meno päällä. Hauskan värinen tilkkutäkki, ja vähän huvittavan näköinen tässä vaiheessa, silmät jenkkiesivanhemmilta perityt lautaset ;) Mutta sekin voi vielä kehittyä vaikka mihin suuntaan.

Varaustilanne voi yhä elää, mutta tällä hetkellä varmasti etsii kotia vain Oneida, mieluiten sijoitussopimuksella.