Sunnuntaina olin Laran ja Dinan kanssa Ery-Sydin näyttelyssä, ja olin myös assistenttina.
Dina sai ekan sertinsä luokassa 6. Saa nyt sitten nähdä, jaksanko sen käyttää GIP:ksi asti. Se sai paljon kehuja hyvästä ocicat-ilmeestään, mutta kyllähän sen kontrasti on iän myötä haalistunut, jos olisi tullut sertikilpailu (onneksi ei!), niin serti olisi kyllä ollut tosi tiukassa. No, käydään Dinan kanssa niin kauan kuin molemmilla, sekä kissalla että omistajalla, on kivaa. Heti jos Dina alkaa osoittaa kyllästymisen merkkejä niin siihen loppuu sen näyttelyura. Ei viitsi 9-vuotiasta rääkätä kun ei ole kuitenkaan mikään pakko.
Lara oli TP-nuori! Joskin rehellisyyden nimissä on sanottava, että kilpailua ei ollut... Mutta tuomari kyllä kehui Laraa, piti sen kropasta, supervihreästä silmien väristä ja hyvistä täplistä, myös turkki alkaa olla sellainen kuin pitääkin, silkkinen muttei liian tuuhea. Ainoa mistä oikeasti tuli miinusta olivat, yllätys yllätys, korvat, mutta senhän jo tiesimmekin.
Paneelissa ei sitten taas mitään jakoa ollutkaan, vastassa oli niin hieno mustavalkea nuori itämaispoika. Mutta joka tapauksessa oli kivaa kun oma kissa ja vieläpä oma kasvatti oli paneelissa.
Lara jatkaa kiekumista... Tästä juoksusta en vielä uskalla astuttaa, koska pennut syntyisivät pahimpaan joulunalusruuhkaan töissä, en edes uskalla haaveilla saavani "synnytyslomaa". Mutta seuraavasta sitten!
Oltiin eläinlääkärissä
4 vuotta sitten
3 kommenttia:
Kiitos hienosta assaroinnista sunnuntaina! Sen lisäksi, että Peltosen assari sunnuntaina oli oikein hauska kahvin himoissaan, se samainen assari esitteli hienosti suklaapallero Rimpulan paneelissa.
Heh, myös tuomarilla oli yhtä paha kahvin tuska... Rimpula oli oikein kiva tyttö :)
Juu, se olikin se osa joka teki assaroinnistasi myös hyvän hauskuuden lisäksi, että pystyit myötäelämään tuomarin kanssa tuota kahvinhimoa :D :D
Lähetä kommentti