M-pentueesta ensimmäiset kuvat

Alle vuorokauden vanhat pennut, kaikki kuvat Leena & Jari:

Kaikki laikukkaat:

Lilakin päässyt kuvaan:

Toisella kilpparilla ja lilalla on väärä suunta...:

Tyynen ja Peten Skazki M-pentue syntyi

Tänään vihdoin ja viimein, 68. tiineyspäivänä Tyyne päätti päästää sekä minut että sijoituskotinsa piinasta. Viime päivät olin käytännössä leiriytynyt Hyvinkäällä, mitä nyt kävin välillä töissä ja sen ajan olin kuin tulisilla hiilillä, onneksi onnistuimme järjestämään Tyynelle "päivystävien kätilöiden" vahtivuorot...

Kun synnytys lopulta käynnistyi, se sujui melko helposti. Ensimmäinen pentu oli tiukimmassa kuten yleensä, loput tulivat helpommin. Yhteensä meni varsinaiseen synnytysvaiheeseen vain reilut kolme tuntia, mutta kyllä sitä odotettiinkin, jo sunnuntainahan Tyyne alkoi antaa ensimmäisiä merkkejä synnytyksestä, ja nyt siis eletään perjantaina.

Kuvia otti Leenan mies Jari, meikä-kätilö unohti kameran kotiin... no, saatte kyllä kuvia kunhan ehdimme. Kaikki pennut ovat itämaisia lyhyt- tai pitkäkarvoja.

ALUSTAVAT arviot väreistä ja sukupuolista: lilakilpikonna bicolour tyttö, paino 93 g, lila poika, 113 g, punainen bicolour poika, 105 g, ja viimeisenä syntyi suklaakilpikonna bicolour tyttö, 103 g. Peräti kolme valkolaikkua siis tällä kertaa, ja varsinkin lilakilpparivalkoisessa on valkoista tosi hyvin, muissakin näyttäisi olevan tarpeeksi. En uskalla vielä sanoa onko joku kuvioltaan ticked tabby tai täplikäs, yksivärisiltä näyttivät märkinä kaikki, mutta sehän voi hämätä.

Karvanpituuksistakaan en uskalla tässä vaiheessa vannoa. Punavalkea poika näytti äkkisilmäyksellä lyhytkarvaisimmalta, mutta mene tiedä. Muutaman viikon päästä vasta uskallan sanoa varmemmin vähän kaikesta. Nyt vain toivon, että kaikki alkaisi sujua hyvin!

Tyyne ja lumimyrsky

Kävin Hyvinkäällä Tyyneä katsomassa. Mukava reissu muuten, mutta pois en meinannut enää päästäkään, oli sellainen lumimyräkkä että junat lievästi sanoen takkuilivat. Kotimatkassa meni yli pari tuntia kaikkien kommellusten jälkeen.


Tyynen masu on laskeutunut ja kun masua tunnusteli, kävi melkoinen jytinä. Ihan päivänä minä hyvänsä nyt tapahtuu. Kuvia oli lähes mahdoton ottaa, kun rouva vaan halusi puskea tai istua sylissä. Ainoastaan yhden edes sinnepäin sain räpsäistyä.

Turok ja Tyyne

Turussa käyty kissanäyttelyssä, oli kyllä uuvuttava päivä. Tuntuu että en tainnut istua kuin lounastauolla, jouduin assistentiksi hieman hitaammanpuoleiselle kolmoskategorian tuomarille nimittäin.

Mukana oli vain ocicat-Dina, joka tällä kertaa sai sertin. Kivaa. Vanha rouva käyttäytyi todella mallikelpoisesti, siitä saattoi vain olla ylpeä.

Kiitoksia myös Katille, Pekalle ja Anille matkaseurasta. Junalla olisi ollut paljon tylsempää mennä.

Hyvinkäällä alkaa tapahtua nyt päivänä minä hyvänsä. Tyyne on selvästi pesänrakennuspuuhissa. Jännittävää. Huomenna menen katsomaan, ja YRITÄN tällä kertaa muistaa myös kameran mukaan.

Hei hei kulkuset

Vaikka joulu lähestyykin, niin Konsta ei valitettavasti saa pitää enää kulkusiaan. Eli tänään heilahtaa eläinlääkärin veitsi ja Konsta siirtyy konsulttikerhoon. Kahden viimeisen tytön vierailun jälkeen meno Konstan kotona alkoi mennä vähän turhan villiksi, tilanne vain paheni päivä päivältä, joten oli pakko antaa leikkauslupa. Nyt sitten toivotaan, että a) tilanne rauhoittuisi pian ja b) ainakin joku Konstan tyttöystävistä olisi tiine.

Kolme tyttöä kävi kylässä, mutta viimeisen, balineesitytön kanssa tuskin tapahtui yhtään mitään. Olen lähes satavarma että oma Larani on pieniin päin, sitä ennen käyneestä tytöstä (joka on myös balineesi) ei ole vielä mitään varmuutta, mutta nyt ei auta muu kuin toivoa parasta.

Tyyne on hyvinkin paksuna Leenan luona. H-hetken pitäisi koittaa ensi viikolla, yritän vihdoin taas mennä katsomaan tylleröä tällä viikolla, viime aikoina kun nuo työmatkat yms. ovat haitanneet kaikkea muuta elämää.

Työmatkojen keskeltä

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tämä on pitänyt paikkaansa minun kohdallani, samaan syssyyn kun vuoden alussa vaihtui työpaikka ja löytyi se mies, joka nykyisin asustelee saman katon alla minun ja kissojen kanssa. Uusi työ on antoisaa, mutta työmatkoja on välillä turhankin paljon. En kyllä selviäisi kaikesta jos ei minulla olisi luottokissanhoitajia, Tero ja tarvittaessa Terhikin.

Se kadonnut työläppärikin löytyi vahingoittumattomana löytötavarasta, hypin kattoon onnesta kun sain tiedon asiasta.

Konstalla on nyt ollut kylässä kolmas morsian mutta valitettavasti joko juoksu ei ollut kunnollinen alun perinkään tai sitten se loppui kollin luona, mitään astumiseen viittaavaakaan ei ole ollut havaittavissa. Ekasta morsiosta, balineesikaunottaresta, ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta uskallan jo tässä vaiheessa veikata, että oma Larani on lähes varmasti tiine. Uutta mouruamista ei ole alkanut, ja painokin on alkanut nousta.

Tyyneäkin pitäisi ehtiä katsomaan livenä taas ennen synnytystä...

Terveiset luentopäivästä

BaJaVan, Siam-Orientin ja Oricatin yhteinen luentopäivä on nyt ohi, ja toivottavasti yleisöllä oli yhtä kivaa kuin järjestäjillä. Minusta ainakin aiheet olivat kiintoisia ja luennoitsijat asiantuntevia. Nyt on kyllä aika lailla kooma kun aloitin vähän jälkeen klo 7 häärätä keittiössä.

Kun viimeistä luentoa kuuntelin, se käsitteli kissakaupan kuluttajasuojaa, niin tuli välillä mieleen, että kasvattajaksi ryhtyminen vaatii sitä, että on vähintään pari ruuvia löysällä. Paljon vastuuta ja vaivaa, hurjasti kuluja vähiin tuottoihin nähden ja huonolla tuurilla kasvatin omistaja vetää vaikka oikeuteen jos kaikki ei menekään suunnitellusti. Ääritapaus toki tuo, mutta hyvä että tulee välillä mietittyä kauhuskenaarioitakin. Itsellenihän kasvatus on "vain" harrastus, joskin hyvin tärkeä, aikaavievä ja rakas sellainen, mutta ihan hyvä ajatella asioita myös välillä lainopillisista näkökulmista.