Lomailukuulumisia

Saatiin viikko sitten anoppikokelaan auto viikoksi lainaan, ja kyllä me normaalisti autottomat olemmekin sitten autoilleet oikein kunnolla, viikossa kilometrejä kertyi reilut tuhat. Minä ajan, tuo toinen kortiton lukee karttaa, ihan hyvä työnjako. Ajelu alkoi kissaisissa merkeissä, kun käytiin Nummi-Pusulassa erään kasvattajan mökillä pentuja katsomassa. Suloisia olivat! Minulle on nyt varattu suklaa lyhytkarvapoika, jota sijoituskoti jo malttamattomana odottaa. Vielä kuitenkin täytyy rokotusten mennä hyvin ennen kuin päästään luovutuksesta sopimaan. Yritin ottaa kuvia, mutta mökissä oli niin hämärää ja pennut vilkkaalla tuulella, joten täytynee odotella kunnes kasvattaja saa otettua uusia.

Muuten tuli sitten käytyä sukuloimassa, Terhi hoiti kissoja sillä välin. Eipä hänellä tainnut liiemmin hommia olla, kun helle teki täälläkin kuulemma kissat aika lötköiksi. Dina ja Maija ovat jopa hoikistuneet jonkin verran, kun enää ei ole pentumuonia varastettavaksi. Lara sen sijaan on rotevoitunut ja muutenkin kasvanut, ei siitä jättikissaa tule koskaan, mutta kiva todeta jälleen kerran että nuori naaras voi kasvaa vielä pentueen jälkeenkin.

Dinalla on turkki vaihteeksi niin hyvässä kunnossa, että uskaltauduin ilmoittamaan sen Ruuhkan näyttelyyn loppukesällä yhdeksi päiväksi. Olisi ehkä pitänyt ilmoittaa se Surokin näyttelyyn myös, mutta jahkailin liian kauan, tilaisuus meni jo. Jonkinlaisella kokoonpanolla kuitenkin molemmissa elokuun näyttelyissä minä ja kissani olemme. Tica-näyttelyyn houkuteltiin mutten halua stressata kissojani liikaa, joten se jää väliin.

Maija, tuo höperö valkokirjokilpparimme, on aika jännä kissa: välillä tuntuu, ettei se ihmisistä piittaa tuon taivaallista, mutta kyllä sillä oli tainnut ikävä olla. Eilisiltana palasimme reissusta, no, Maijalla on vähän hitaat piuhat, tänään aamulla se meinasi mennä aamiaista syödessäni solmuun kun sen piti kehrätä ja puskea melkein kuperkeikkaa melkein kuin Tyyne-tyttärensä ikään.

Laran kanssa ne tuossa paahtavat iltarallia. Sitä ennen Maija tuli vonkumaan tähän tietsikan viereen - sen kanssa piti leikkiä. Maijalla on hyvin kuuluva ääni, silloin kun se on jotain vailla.