Skazki

U-pennut hetken vielä kotona

2012-01-27T20:21:00.002+02:00

Tuoreita kuvia löytyy täältä: https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/ViiminenViikkoPentujenKera#

Kolme pennuista muuttaa nyt viikonloppuna uusiin koteihin. Pojat menevät ihan lemmikeiksi, punainen Unelma sijoitukseen Helsinkiin.

Neljännestä pennusta Ursulasta käyn parasta aikaa neuvotteluja. Asia selvinnee ihan lähiaikoina.
Päivitän kotisivuni sitten kun asia selviää.

Yksi pentu etsii kotia ja Fanni astutettu

2012-01-23T22:14:00.002+02:00

Punaiselle Unelma-tytölleni löytyi koti! Se menee samaan paikkaan kuin muutama muukin kasvattini Itä-Helsinkiin, samaisesta kodista löytyy mm. tabbykasvatukseni (ja mm. Evenkin tabbykasvatuksen ;) kantaemo Illusia eli Skazki Fiona Feodora. Jos kaikki menee hyvin, niin joskus ensi syksynä / talvena on sitten paaaaaaaljon punaisia ja kilpparipentuja luvassa. Unelman loputkin geenitestitulokset tulivat. Onnistuin sitten kumminkin rekisteröimään sen kertalaakista oikein. Se on punainen varma variantti (haamukuvioltaan täplikäs), ei kanna diluutiota, kantaa naamiota.

U-pentueesta on siis vapaana vielä yksi pentu, suklaakilpikonna Ursula. Siitä on vihdoin tullut lupaavalta vaikuttava kysely, mutta koska neuvottelut ovat vielä kesken, otan yhä uusiakin kyselyitä vastaan, mitään varmaa ei vielä ole.

Fanni (Skazki Sametti Tigrovna) aloitti vihdoin ja viimein uuden juoksun. Pienen pähkäilyn jälkeen se vietiin perjantaina kollin luo. Treffit sujuivat hyvin, nyt jäädään odottelemaan mahdollisia tuloksia. Jos nyt pentuja tulee, niin luvassa on maaliskuun lopulla yksivärisiä ja bicolour-itämaisia, hopeisina tai ilman hopeaa. Toivottavasti jokunen pitkäkarvakin, mutta todennäköisempiä ovat variantit. Lisää kerron sitten, jos Fanni osoittautuu oikeasti tiineeksi.

Uusia kuvia 12-viikkoisista pennuista

2012-01-09T21:39:00.002+02:00

Uusia kuvia löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/Pennut12Viikkoa#

Varaustilanne on aika lailla ennallaan. Suklaa poika on varattu. Mustaa poikaa on kyselty, mutta mitään varmaa ei edelleenkään ole, eli saa yhä kysellä. Suklaakilppari tyttö etsii varmasti kotia. Punaisesta tytöstä on ollut myös alustavaa kiinnostusta, mutta senkin kohdalla tilanne on yhä auki. Toisin sanoen otan uusia kyselyitä vastaan kaikista muista paitsi suklaapojasta.

Uusia kuvia 11-viikkoisista

2012-01-02T13:23:00.003+02:00

Kuvassa poseeraa Skazki Ursula, OSH h eli suklaakilpikonna itämainen. Paljon lisää uusia kuvia riiviöistä löytyy täältä: https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/Pennut11Viikon?feat=email#

Kuten kuvista näkyy, menoa ja meininkiä riittää!

Pennut saivat ekat rokotuksensa viime viikon perjantaina, kaikki meni hyvin, eikä kenestäkään löytynyt mitään vikoja. Toiset rokotukset on varattu perjantaille 20.3, eli aikaisintaan pari päivää sen jälkeen pennut voi luovuttaa.

Varaustilanne on melko lailla entisellään: suklaa poika Ustin on varattu, muita saa yhä kysellä. Mustasta pojasta ja punaisesta tytöstä on ollut alustavaa kiinnostusta, muttei vielä mitään varmaa. Mikä minua eniten hämmästyttää on se, että suklaakilpikonnatyttöä Ursulaa ei ole vielä kysynyt kukaan. Se on minusta pentueen viehkeimmästä päästä ulkonäöltään ehdottomasti...

Geenitestituloksia tuli, ja Ursula on puhdas lyhytkarva. Unelma sen sijaan on variantti eli se kantaa pitkäkarvageeniä, siksi yhä etsiskelen sille ensisijaisesti sijoituskotia, joka olisi kiinnostunut hoitamaan yhden pentueen minun kasvattajanimelläni, tietenkin minun avullani ja (myös rahallisella) tuellani.

Varaustilannepäivitys

2011-12-28T16:24:00.002+02:00

U-pennut ovat jo 10-viikkoisia, ja kuten voitte kuvitella, melkoisessa riiviöiässä. Joulu- ym. kiireet ovat haitanneet kuvausta, mutta sijoitusemäntä lupaili tässä yrittää uusiakin kuvia ottaa... Tosin tässä iässähän pennut eivät enää muutu niin nopeasti kuin ihan pikkuisena, joten vanhemmistakin kuvista saa hyvin kyllä selkoa väreistä ym.

Varaustilanne on hieman muuttunut. Suklaa poika Ustin on nyt melkoisen varmasti varattu. Sen sijaan lemmikkikotia etsivät yhä MUSTA poika Uljas, ja suklaakilpparityttö Ursula. Punaiselle tytölle Unelmalle etsiskelen yhä sijoituskotia pääkaupunkiseudulta.

Pennut saavat ekat rokotukset tällä viikolla, joten luovutuskuntoisia ne ovat toivottavasti suunnilleen tammikuun lopulla.

Pennut 8 viikkoa

2011-12-12T22:01:00.003+02:00

Viikonloppuna kävin Raumalla pitkästä aikaa sijoituspentuettani katsomassa. Koska mukana oli yksi touhukas pikkuihminen, ei valokuvaamisesta oikein tullut mitään, tässä vain pari räiskäisyä.

Kuvista puuttuu suklaakilpparityttö Ursula, se oli kuvien ottamisen aikana hetken eristyksissä kylppärissä, jotta saisin geenitestistä luotettavan tuloksen. Mutta aloitetaanpa alusta...

Kuvista näkee että Hugo-isukki on kerännyt aika mukavasti elopainoa leikkauksen jälkeen, siitä on kuoriutunut oikea ahmatti.

Tyttöpennuista on noissa kuvissa vain punaisen Unelman naama näkyvissä. Unelma on tyttöpennuista se reippaampi ja uteliaampi, mikä ratkaisi asia: Unelma etsii mahdollisesti sijoituskotia pääkaupunkiseudulta, jos ei siihen mitään pahoja vikoja putkahda.

Ursula, kuvista puuttuva suklaakilpikonnatyttö, on tytöistä aavistuksen tyypikkäämpi, sillä on korvat isommat ja alempana kuin Unelmalla. Joskin sillä on myös isommat ja pyöreämmät silmät. Ursula on tytöistä ujompi, siksi se etsii tällä hetkellä lemmikkikotia.

Otin kuitenkin kummastakin geenitestin varmuuden vuoksi, jos vaikka Unelmaan ennen luovutusikää putkahtaisi jokin kasvatuksen estävä vika. Unelmasta testautan pitkäkarvageenin ja mahdollisen diluution. Olen nimittäin yhä vähän ymmällä sen kanssa, mielestäni se on vain vähän tavallista pitkäkarvaisempi variantti, ei siis pitkäkarva vaan lyhytkarva, mutta geenitesti

varmistaa asian lopullisesti. Myös sen värin testaan huvikseni: kuvissa se näyttää ihan punaiselta, mutta livenä väri on haaleampi kuin salamalla otetuissa kuvissa, eli siksi väritestikin.

Ursulan väristä ja karvanpituudesta (=lyhyt) ei ole mitään epäilystä, mutta haluan kuitenkin varmuuden vuoksi selvittää, kantaako se pitkäkarvageeniä vai ei.

Isä-Hugo ja emo-Olga on nyt molemmat testattu PRA-negatiivisiksi, joten sitä testiä ei tarvitse näistä pennuista ottaa :-)

Pojat, musta Uljas ja suklaa Ustin, etsivät näillä näkymin ihan lemmikkikoteja. Suklaapoika on lupaavampi, mutta valitettavasti vähän ujompi. Musta poju Uljas on pentueen pienin, mutta erittäin reipas. Sain kotisivuilleni viime viikolla vihdoin väännettyä isukki-Hugosta pienen esittelyn, seuraava projekti on saada vihdoin pentue sivuille, sen jälkeen ilkeän vihdoin laittaa pennut pentuvälityksiin.

Punaista Unelmaa siis jemmailen ainakin jonkin aikaa jos sijoitussopimuksesta kiinnostunut koti ilmaantuisi, mutta muut etsivät lemmikkikoteja siis. Lisää kuvia luvassa jahka sijoitusemäntä ehtii ottaa - ja vanhempiin kuviin löytyy linkkejä täältä blogista.

U-pennut 7 viikkoa

2011-12-08T21:29:00.002+02:00

No niin, kauan kaivattuja uusia kuvia löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/Pennut7Viikkoa?feat=email#

Eli pennut ovat nyt jo reilut 7-viikkoisia. Tällä viikolla niillä oli lievää mahatautia, mutta onneksi selvittiin aika vähällä!

Minun on ollut tarkoitus mennä pentuja taas pitkästä aikaa katsomaan, mutta katsotaan nyt, kuinka käy. Lojun tällä hetkellä melkoisen flunssan kourissa, toivottavasti tästä kunto pian paranee tai minusta ei ole mihinkään matkustajaksi.

Pentuja, Fanni ja oksutautia

2011-11-29T22:30:00.003+02:00

U-pennuilla on kaikki hienosti, ne ovat nyt kuusiviikkoisia ja kasvavat ja kehittyvät normaalisti. Kuvapäivitystä ei vaan nyt ole luvassa, koska sijoitusemännän tietokone on korjaamolla...

Fanni aloitti pian näyttelyn jälkeen ekan juoksunsa, eli taisi onnistua haistelemaan sen verran lähihäkkien kollien sulotuoksuja... Kaikki testit on otettu, eli Fanni on FIV-, FeLV-, sieni- ja PRA-negatiivinen, nyt vaan sitten pitäisi onnistua päättämään kolli. Ihan tästä ekasta juoksusta ei päätetty siis astuttaa, antaa neitosen vielä hetken kasvaa. Paria kollivaihtoehtoa puntaroin, paljon riippuu nyt siitä, milloin Fannin seuraavat juoksut tulevat ja kumpi kolleista on sillä hetkellä vielä leikkaamatta ja asianmukaiset testit siitä otettu.

T-pennut Hertta ja Hilma puolestaan hakivat taannoisesta näyttelystä vatsataudin :-( Onneksi ei mitään kauhean vakavaa, mutta tosi tylsää silti.

Turokin näyttely jäi tällä kertaa väliin, ja muutenkin luultavimmin loppuvuosi on näyttelytaukoa. Ensi vuonna joskus varmaan taas uudestaan...

U-pennut 5 viikkoa ja Eryn näyttely

2011-11-21T21:44:00.003+02:00

Uusia kuvia U-pennuista löytyy täältä:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/PennutViisiViikkoa#

Kyllä minä taidan tuon Unelman punaisena ja lyhytkarvana rekisteröidä, mutta aion myös teettää geenitestin jolla asia sitten lopullisesti selviää. Pitäisi saada lähiaikoina rekisteröintipaperit postiin ja kotisivujakin päivitettyä.

Viikonlopusta suuri osa vierähti Eryn näyttelyssä Helsingissä. Lauantaina paikalla oli peräti neljä kasvattiani, erittäin jälkijunassa tajusin, että olisihan sitä voinut jostain kaivaa jonkun vielä viidenneksi, niin olisi saanut kasvattajaluokan. Lauantain menestys ylitti kaikki odotukseni. Iiris (CH Skazki Ninel) ja Hilma (tulevaisuuden toivoni Skazki Tamila, OLH n 25) olivat Tausennin pöydällä, Iiris sai ekan sertinsä kastraattiluokassa, Hilma sai mukavat arvostelut, mutta ei päässyt TP-valintaan, koska sattuipa niin, että samassa luokassa oli myös Ninan UPEA uusi Amerikasta tuotu pitkäkarvapoika.

Edströmin pöydällä puolestaan esiintyivät Fanni (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var) ja Hertta (Skazki Taisia, OSH n 25 var). Fanni sai oikein mukavat arvostelut ja pääsi TP-valintaan asti, mutta siellä hävisi hienolle sininaamio simskulle. Hertta sen sijaan sai kasvattajansa melkein sydärin partaalle olemalla tuomarin paras :-) Tosin paneelin lopputulos oli arvattavissa, kun vastassa oli samainen upea Ninan tuontipoju, jolle Hilma-sisko jo alkuvaiheessa hävisi.

Lauantaista jäi siis oikein mukava fiilis.

Sunnuntaina pystyin itse olemaan vain osan päivää paikalla, mutta pari kasvattiani oli mukana, eli Siken luona asustelevat Iiris ja Fanni. Iirishän on virallisesti jo Siken, ja Fanni siis sijoituskissani. Iiris sai toisen CAP-sertinsä Rautiolta, eli sikäli meni ihan odotetusti. Valitettavasti pitkä mammatauko ei ole tehnyt Iiriksen näyttelyhermoille hyvää - aiemmin se kehräsi ja puski tuomaria, nyt se tänä viikonloppuna katsoi parhaaksi venkoilla ja välillä vähän sähähtääkin. Fannin näyttely meni Noskovan syynissä ihan penkin alle... En valitettavasti pystynyt olemaan paikalla koko päivää, muuten olisin saattanut nostaa asiasta metelin, mutta nyt aion pitää mölyt mahassani, vaikka Fannin tulos olikin minusta sääntöjen väärää tulkintaa. Enemmän en aio asiaa näin julkisesti repostella, mutta saa minulta kysyä yksityisesti, että mitä ihmettä ;-)

Fannin osalta sen käyttösuunnitelmat siitoskissana pysyvät joka tapauksessa ennallaan. Kolli on nyt vaan vähän avoinna, punnitsen eri vaihtoehtoja parhaillaan, mutta paljon riippuu myös siitä,

kuka sopivista kolleista on vielä leikkaamatta sitten kun Fanni-neiti suvaitsee joskus aloittaa juoksut. Tähän asti sillä ei ole ollut mitään kiirettä asialla.

Harmi vaan, jos tai kun siitä ei nyt näytä kummoista näyttelykissaa tulevan. Itseäni asia ei niinkään harmita, olen enemmänkin intohimoinen kasvattaja kuin kovinkaan innokas näyttelyihminen, mutta sijoitusemäntä Siken puolesta harmittaa sitäkin enemmän, hän kun olisi kiinnostunut käymään näyttelyissä vähän enemmänkin.

U-pentueella nimet ja lisää 3-viikkoiskuvia

2011-11-15T21:17:00.004+02:00

Latasin Hannan ottamat kuvat picasaan: https://picasaweb.google.com/114355919012200680101/SkazkiU#

Joukossa on pari minunkin otosta - ne tunnistaa heikommasta laadusta ;)

Kuvien seassa on myös pari bonuskuvaa pentujen isästä, emosta ja esiäidistä Sissistä - käykääpä huviksenne katsomassa Sissin kuvaa, erityisesti ne, joiden kissojen sukutaulusta se löytyy (käytännössä se löytyy melkein kaikkien Skazki-kissojen takaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).

Tulipa samalla keksittyä pennuille myös nimet:

musta poika: Skazki Uljas, OSH n var

suklaa poika: Skazki Ustin, OSH b var

suklaakilpikonna tyttö: Skazki Ursula, OSH h var

ja sitten punainen/creme tyttö: Skazki Unelma, OSH/OLH d/e (24)

Muuten voisin laittaa rekisteröintipaperit menemään vaikka heti, mutta kertokaa nyt vielä noiden kuvien perusteella villejä veikkauksia Unelman väristä?

U-pentue 3 viikkoa

2011-11-06T20:45:00.000+02:00

Uusia kuvia löytyy täältä: https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/20111106?feat=email#

Kävin eilen itsekin Hannan kanssa (kiitos seurasta!) pentuja katsomassa. Kolme pennuista ovat aivan selviä tapauksia edelleen, pojat suklaa ja musta, ja suklaakilppari tyttö. Kaikki kolme ovat ilmiselviä lyhytkarvoja (variantteja, eli tässä tapauksessa ne mahdollisesti kantavat pitkäkarvageeniä).

Neljäs pennuista on mielettömän suloinen ja kuten viimeksi toisella vilkaisulla katsoin, TYTTÖ :-D Mutta mutta, en osaa päättää sen väriä enkä karvanpituutta. Luultavammin sekin on lyhytkarva mutta pieni epäilys minulla aiheesta on... Olen nimittäin aiemminkin joskus mennyt näiden punageenisten kanssa vipuun, olen pari kertaa rekisteröinyt punaisen aluksi lyhytkarvana ja joutunutkin sitten korjaamaan sen myöhemmin pitkäkarvaksi. Eli pieni mahdollisuus vielä on, että se olisi sittenkin pitkäkarva.

Toinen minua askarruttava asia on sen väri. Nuo linkin kuvat hieman valehtelevat, koska ne on otettu hämärässä huoneessa salamalla, eli kaikki värit hieman vääristyvät. Livenä en osaa päättää, onko se tavanomaista hailakampi punainen, vai sitten tosi lämminsävyinen creme? Vain yksi asia on varmaa, tyttö se on, ja geneettisesti yksivärinen ;) - haamukuvioltaan tosin täplikäs.

Varaustilanteesta: mustaa poikaa on (yllättääkö ketään?) kyselty. Asia ei ole vielä varma, haluan ensin nähdä ostajakandidaatin ja keskustella hänen kanssaan ym.

Punaista (?) tyttöä kyseltiin myös, mutta nytpä olenkin aika vaikeassa välikädessä. En uskalla sitä luvata lemmikiksi ennen kuin tiedän tarkemmin karvanpituudesta ym. Aionkin seuraavan kerran kun menen pentuja katsomaan (sijoituskodin ja omien kiireideni takia seuraava reissu venynee joulukuulle) ottaa molemmista tytöistä testit pitkäkarvageenin varalta. Vasta sitten teen päätöksiä jomman kumman mahdollisesta kasvatuskäytöstä.

Sain muuten tällä reissulla vihdoin aikaiseksi ottaa myös pentujen Hugo-isästä PRA-testiä varten poskisolunäytteen. En ole pitänyt asialla hurjaa kiirettä, kun pentueen emo Olga on jo ajat sitten testattu negatiiviseksi, ja Hugokin voi vanhempien testitulosten (sen isä kantaja, emo negatiivinen) perusteella olla korkeintaan kantaja, eli toisin sanoen U-pennut eivät mitenkään voi olla sairaita kyseisen geenin suhteen.

Hugon testitulos on kuitenkin hyvä tietää, niin tiedän sitten, tarvitseeko näitä pentuja testata mahdollisen kantajuuden osalta. Sehän on olennainen seikka vain, jos jotakuta pentua harkitaan käytettäväksi siitokseen - kissaa itseänsä kantajuus ei mitenkään haittaa, kantaja ei tule itse sairastumaan. Kyseinen geeni kun on saatava molemmilta vanhemmilta jotta kissa sairastuisi, ja kantaja siis on saanut sen vain toiselta vanhemmaltaan.

Anteeksi niille lukijoille joille jauhan itsestäänselvyyksiä - mutta joskus tänne eksyy joitain sellaisiakin, joille rotukissamaailma geenitesteineen on uutta ja ihmeellistä, siksi kertaus lienee hyväksi silloin tällöin.

Kuvia on lisääkin sekä minun että Hannan ottamina, koetan saada niitäkin julkaistua lähipäivinä. Sitä ennen gallup, toivon kommentteja: onko punainen typyni hailakka punainen vai kenties sittenkin lämmin creme väriltään???

U-pennut 2 viikkoa

2011-10-31T21:59:00.001+02:00

Kääk, miten aika rientää! Eija laittoi uusia kuvia U-pennuista, ne löytyvät täältä: https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/PennutKahdenViikonIkaisia?feat=email#.

Punaisella pennulla oli vähän silmätulehdusta mutta lääkekuurilla se on saatu kuriin. Tarkoitus olisi lähiaikoina mennä tarkistamaan punaisen sukupuoli ja arpomaan karvanpituudet. Jos kuvien perusteella pitäisi sanoa, niin epäilen edelleen koko köörin olevanlyhytkarvoja (edelleen jaksaa harmittaa, ettei pentueen ainoasta balineesista ollut eläjäksi :(Jos joukossa vastoin odotuksia olisi pitkäkarva, se etsisi automaattisesti sijoituskotia. Jos kaikki ovat lyhytkarvoja, niin sitten pitää miettiä asiaa uusiksi. En raaskisi toisaalta myydä joka ikistä lemmikiksi, sen verran ainutkertainen yhdistelmä on. Pari kyselyä lemmikkikoteihin on jo tullut, mutta katsellaan nyt ainakin viikonloppuun ennen kuin lupaan kellekään mitään varmaa.

Muuten menee pääosin hyvin. Maijan allergia lehahti taas, pitkän hyvän kauden jälkeen. Osasyy on ihan allekirjoittaneen, lipsuin ruokavaliossa turhan monipuoliseksi, pitää taas hieman karsia.

U-pennut viikon

2011-10-23T22:19:00.002+03:00

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/OlganPennut?feat=email#

Eli samaisesta kansiosta löytyy uusia kuvia pennuista 1 viikon vanhoina. Aika suloisia makkaroita, eikö?

Q- ja T-pentueideni emo Iiris leikattiin tällä viikolla, ja se siirtyi virallisestikin Siken omistukseen. Leikkauksessa selvisi ainakin osasyy Iiriksen tiinehtymisongelmiin: toisesta munasarjasta löytyi kysta. Siihen päälle kun se taannoinen kohtutulehdus, niin saan olla tosi onnellinen, että Hertta ja Hilma (Taisia ja Tamila) ovat maailmassa!

U-pennut 5 päivää

2011-10-21T22:28:00.002+03:00

Seuraavan linkin takaa löytyy muutama kuva:

https://picasaweb.google.com/109633492049201515753/OlganPennut?feat=email#

Antibiootit ym. ovat tehonneet loistavasti Olgaan, se on nyt aivan erinomainen emo.
Pennutkin kasvavat oikein mukavasti. Tällä hetkellä kyllä edelleen näyttävät lyhytkarvoilta kaikki, mutta pitänee nyt vielä odotella parisen viikkoa ennen kuin sanon mitään varmempaa.

Skazki U-pentue syntynyt

2011-10-18T22:26:00.005+03:00

Kuten kuvista näkyy, Olga synnytti sunnuntaina 16.10.2011 viisi pentua.

Alkuun kaikki meni suhteellisen ok, Olga kyllä synnytti pennut melko hitaasti, mutta yhden iltapäivän aikana kuitenkin, ja kaikki pennut syntyivät elävinä ja ainakin päällisin puolin virheettöminä. Ainoa josta olin alusta lähtien huolissani oli balineesityttö, se oli kooltaan pienin

ja kaikkiaan vaisuin, se vaikutti kakkineen lapsiveteen ja nielleen sitä. Noissa kuvissa se vielä näkyy pennuista vaaleimpana, mutta valitettavasti pahat aavistukseni toteutuivat sen suhteen,

se menehtyi vain reilun vuorokauden ikäisenä :-( Suuri harmi, koska se vaikutti pentueen selkeimmältä pitkäkarvalta, mutta parempi ehkä että se meni melkein heti, ennen kuin siihen ehti kiintyä liikaa...

Muuten alkuun kaikki vaikutti olevan ok, Olga oli kyllä vähän hämillään kaikesta ja synnytyksen lopussa varsin uupunut, mutta maitoa vaikutti tulevan eli pennut alkoivat balineesia lukuunottamatta kasvaa heti.

Tämä päivystävä kätilö siis lähti melko tyytyväisenä itseensä maanantaiaamuna kotia kohti, Olga ei ole tottunut pieniin lapsiin ja oman pikku ipanani läsnäolo selvästi sitä hermostutti, vaikkei häntä päästetty pentujen lähellekään.

Valitettavasti kuitenkin toisen vuorokauden kuluessa tilanne kääntyi jyrkästi huonompaan, onneksi sijoitusemäntä sai Olgan ja pennut lääkäriin heti tänä aamuna. Diagnoosina nimittäin kohtutulehdus ja nisätulehdus. Ehdin soitella puoli Suomea ja kirjoittaa puoli naamakirjaa täyteen, mutta onneksi Olgan saama hoito (antibiootit, kipulääke ja maidontuotantoa edistävä lääke) ovat alkaneet tehota. Kolmella pennulla neljästä painot ovat alkaneet taas nousta, eikä neljännelläkään ainakaan vielä vaikuta olevan suurta hätää. Toivotaan parasta!

Jäljellä on siis neljä itämaispentua. Karvanpituuksista en vielä mene vannomaan, joskin aika lyhytkarvavoittoiselta porukkaa ensi vaikutelmalta vaikuttaa. Kaksi varmaa poikaa: yksiväriset musta ja suklaa. Yksi varma tyttö: suklaakilpikonna. Neljäs pennuista on punainen, joskin niin vaalea että melkein voisin luulla tosi lämpimäksi cremeksi? Haamukuvioltaan taitaa olla täplikäs. En vielä ole edes alkanut keksiä pennuille nimiä, koska olen vähän epävarma tämän punikin sukupuolesta. Ensi vilkaisulla sanoin sitä pojaksi, toisella punnituksella se näyttikin enemmän tytöltä. Jos siitä nyt kissa tulee niin pitää jonkin ajan päästä katsoa uudestaan. Olga hermostuu sen verran hurjasti kaikesta pentujen ylimääräisestä käsittelystä, että antaa nyt jännityksen pysyä yllä jonkin aikaa.

Olga ja Hugo ne yhteen soppii

2011-10-15T20:49:00.003+03:00

Päivystävä kätilö iltaa! Blogi on viettänyt hiljaiseloa, muu elämä on haitannut pahasti harrastustoimintaa. Yksi sana: töihinpaluu selittänee aika paljon ;-)

T-pennut Tamila ja Taisia ovat onnellisesti uudessa kodissaan Helsingissä, siskokset siis muuttivat samaan kotiin. Tamilasta tuli Hilma, ja se meni sijoitussopimuksella eli se tehnee ensi kesänä pentueen minun nimissäni. Taisiasta tuli Hertta. Luonteet ovat uudessa kodissa kääntyneet hieman päälaelleen - Hilmasta on tullut harkitsevaisempi, joskin erittäin mukava ja reipas pentu se on edelleen. Hertta on löytänyt itsestään entistä rämäpäisemmän puolen - ja toisaalta se on kaikkien sylikissojen kuningatar, se löytyy sylistä heti kun joku sen ihmisistä vaan keksii istahtaa jonnekin. Uusia kuvia on jokunen koneella, yritän saada ladattua joku päivä, jos vaikka tästä nyt hieman päivitystahti paranisi.

Mutta päivityksen varsinainen aihe on Olga ja toivottavasti pian tulevat pennut. Laskettu aika on näillä hujakoilla, masu on laskeutunut ja Olga pesii ahkerasti, joten toivottavasti lähipäivinä olisi iloista kerrottavaa. Ultrassa taannoin lääkäri veikkasi 3-5 pentua. Itse olen ihmeissäni jos sieltä vain kolme tulee, masu on aika muhkea mutta jää nähtäväksi. Pentujen isä Hugo pääsi kulkusistaan viime viikolla, hormonit alkoivat vähän turhan hyvin hyrrätä. Siitä on tullut tosi komea!

Tulevien pentujen sukutaulu löytyy täältä:
http://www.pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:866237;2:986550&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep

Toivottavasti sieltä jotain kasvatustasoista tulisi, minun mielestäni sukutaulu on nimittäin varsin kiintoisa, vaikka itse sanonkin. Siellä on paljon kissoja, joita ei Suomessa (varsinkaan pitkäkarvapuolella) ole liikoja käytetty. Toki jotain tuttuakin sieltä löytyy, mutta kasvattajille vinkiksi, että otan mielelläni pentukyselyitä vastaan ;-) Oma elämäntilanteeni kun ei oikein nyt salli laajamittaista kasvatusta, pikemminkin yritän jäädytellä pikku hiljaa tätä nykyistäkin piipertelyä... Sääli olisi kyllä, jos tästä yhdistelmästä kaikki menisivät lemmikiksi. Mutta katsotaan nyt, mitä sieltä tulee ensin...

Pikaisesti kuulumisia

2011-08-29T22:35:00.003+03:00

Skazkilandiassa kaikki hyvin, muu elämä on vaan viime aikoina haitannut bloggausta...

Molemmat pennut ovat nyt varattuja, ne muuttavat samaan kotiin Helsinkiin, ja jos kaikki menee hyvin, Tamila tekee jossain vaiheessa Skazki-pentueen eli se menee sijoitussopimuksella.

Ruuhkan näyttelyyn oli tarkoitus tulla turistiksi mutta suunnitelmat heittivät häränpyllyä, eli näyttelyviikonloppu vaihtuikin varsin mukavaksi pikalomaksi helteisessä Itä-Suomessa. Kaikkea ei voi aina saada...

Omat kotona asuvat kisulaiset kävivät tänään rokotuksilla. Dina ja Maija käyttäytyivät mallikelpoisesti (kuten aina eläinlääkärissä), Lara taas esitteli eläinlääkärissä tuhatta jalkaansa. On tosi huvittavaa, että kotona Laran saa vääntää melkeinpä solmuun ja se vaan kehrää, mutta eläinlääkärissä yritetään singota joka suuntaan ja kiivetä pois pöydältä konstilla millä hyvänsä. Taidan haudata haaveeni näyttelyttää sitä joskus vielä kastraattiluokissa.

Kuvia en ole ehtinyt ottaa, mutta yritän korjata asian lähiaikoina.

T-pennut 6,5 viikkoa ja kuvia

2011-08-15T22:33:00.003+03:00

Kävin eilen oikein mukavassa seurassa katsomassa pentuja :) Ohessa pari näytekuvaa, kiitos Hanna! Ylemmässä kuvassa Tamila, alemmassa Taisia. Lisään ihan juuri kohta muutaman lisää pentujen omalle kuvasivulle picasan puolelle.

Pennut 6 viikkoa

2011-08-12T22:31:00.003+03:00

Iiriksen pentuset täyttivät tällä viikolla jo 6 viikkoa, eli ne alkavat olla kunnon riiviöiässä. Kävin niitä eilen katsomassa, mutta kameraa en tällä kertaa ehtinyt edes kaivaa esiin, sillä mukana oli myös pennunkatsojia. Lähipäivinä selvinnee, onko typyköillä tiedossa uusi koti, vai jatkuvatko neuvottelut muiden kyselijöiden kanssa.

Länsi-Suomesta kuuluu lupaavia: Hugosta (Skazki Radomir, SIA d var) on nyt otettu siitostestit, ja sen kunniaksi sen morsiameksi aiottu Olga (Skazki Olga, OSH f var) aloitti toisen juoksunsa pillereiden lopetuksen jälkeen. Hugolla on ainakin yritystä, mutta lähiviikot näyttävät, onko kenties jo lokakuussa seuraava Skazki-pentue maailmassa. Hugohan on vielä niin nuori (7,5 kk) että voi olla, että se vasta harjoittelee.

Jos pentue toteutuu niin sieltä tulee sitten todennäköisimmin paljon PUNAISTA ja KILPPARIA :) Ou jee, lempivärejäni suklaiden ja diluutioiden lisäksi :D Toki myös yksiväriset mustat ja suklaat ovat mahdollisia, samoin suklaakilpparit. Pieni mahdollisuus myös diluutioväreihin. Todennäköisemmin itämaisina, mutta myös siamilaiset ovat mahdollisia. Mahdollisen pentueen kaikki pennut ovat geneettisesti yksivärisiä, mutta mahdolliset punaiset pennut luultavasti joutuu rekisteröimään haamukuvionsa mukaisesti.

Jos tämä toteutuu, niin kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teen variantti x variantti -yhdistelmän. Toivon tietysti, että pennuista edes joku olisi pitkäkarvainen, mutta toivotaan nyt ensisijaisesti ensin eläviä ja terveitä pentuja.

T-pennuista lisää kuvia

2011-08-08T21:59:00.004+03:00

Laitoin juuri picasan puolelle ison kasan viime viikolla otettuja kuvia (pennut kuvissa 5 viikkoa ja 1 päivän vanhoja), mutta pakko laittaa pari tännekin. Yllä vasemmalla Tamila ja oikealla Taisia.

Emon kanssa. Jos ette jo tunnista, niin tummempi (ja pitkäkarva) on Tamila, vaaleampi (ja lyhytkarva) on Taisia.

Muuten menee hyvin, mutta Iiris-mokoma taitaa aloitella uutta juoksua vähän turhan aikaisin. Taisia on vasta oppinut kunnolla syömään kiinteitä ja Tamila vasta opettelee.

Pennuista on tullut yllättävänkin monta kyselyä, mutta katsellaan nyt. Niin ja ne lisäkuvat siis löytyvät täältä picasan puolelta. Meidän oma koneemme ja tämä blogger eivät oikein suostu yhteistyöhön, en saa nyt linkitettyä niihin.

T-pennut 5 viikkoa

2011-08-04T15:13:00.005+03:00

Uusia kuvia (3 kpl) taas Picasassa: https://picasaweb.google.com/114355919012200680101/SkazkiT#

Lisääkin otin tänään, mutta en välttämättä ehdi siirtää koneelle kuin vasta viikonloppuna joskus, kauheasti välillä muutakin elämää kuin kissoja ;)

Pennuista on tullut peräti neljä ihan mukavalta kuulostavaa kyselyä, ainakin ensivaikutelman perusteella. Harmi kyllä kun tällä kertaa pentuja on tosiaan vain kaksi...

Taisia on edelleen se lupaavampi. Jos ei siihen tule virheitä, niin kai se on pakko sijoittaa. Ei sitä kertakaikkiaan raaskisi ihan vain lemmikiksi myydä. Taisia on myös pennuista se fiksumpi, se syö jo kiinteääkin ruokaa - toisin kuin Tamila, joka viihtyy vain maitobaarissa. Mutta on Tamilakin megasöpö, ja luonteeltaan ainakin tässä vaiheessa aavistuksen siskoaan rauhallisempi. Suloisia ja reippaita pentuja molemmat.

T-pentue 4 viikkoa

2011-07-29T16:48:00.002+03:00

Surokin näyttely painaa päälle, joten tällä kertaa ei kuvia erikseen blogiin, mutta laitoin juuri äsken tuoreita kuvia picasaan. Ks. tänne:
https://picasaweb.google.com/114355919012200680101/SkazkiT#

Taisiasta on tullut ihan himputin nätti luppakorva! Mutta on Tamilakin kaunistunut. Molemmat etsivät yhä kotia, ja edelleen toivon että edes jompikumpi päätyisi kasvatukseen.

T-pennut reilut 3 viikkoa

2011-07-23T22:32:00.003+03:00

Kävin eilen katsomassa T-pentuettani, ikää 3 viikkoa 2 päivää. Ne ovat kasvaneet valtaisasti, molemmilla paino jo reilusti yli 500 grammaa! Ne harjoittelevat jo innokkaasti vauvapainia vaikka jalat eivät oikein vielä jaksa kantaa pulleaa mahaa, ja kovin matalareunaisesta pesästä ne

jo vyöryvät yli. Tästä se vauhti vaan alkaa kiihtyä... Ylläolevassa kuvassa vasemmalla Taisia ja oikealla Tamila. Nyt uskallan jo satavarmasti sanoa, että Taisia on lyhytkarva (variantti) ja Tamila pitkäkarva. Lähes yhtä varma olen siitä, että molempien väri ja kuvio on ruskea ticked tabby (OLH n 25 ja OSH n 25 siis) - Taisia vaan aluksi hämäsi minua, koska noin vaaleaa ruskeaa en ole aiemmin onnistunut kasvattamaan, mutta toisaalta sen polkuanturat ja hännänpää ovat kyllä mielestäni aivan liian tummia, että se voisi olla suklaa. Minullahan on aiemmissa pentueissa ollut joitakin todella tummia suklaita, siksi tämä pähkäily.

Ylläolevassa kuvassa näkyy paremmin Tamilan naama.
Tässä myös Tamila.
Ja sitten Fanni. Helle on tehnyt vilkkaasta Mini-norsusta (sen uusi lempinimi, se hajottaa kaiken kuin norsu posliinikaupassa) hieman tavallista raukeamman ;)

Ja viimeisenä ihana Iiris-emo lepotauolla. Kissat ovat siis verkotetulla ulkoterassilla, josta ne voivat mm. tarkkailla viereisessä puussa asuvaa oravaperhettä, mutta eivät pääse itse karkaamaan. Laitoin muuten viime viikolla muutaman kuvan picasaan kuten uhkasin - nytkin on lisää kuvia, mutta yritän laittaa niitä lähipäivinä...

Pitää nyt katsella miten nuo T-tytöt kehittyvät. Tällä hetkellä Taisia näyttää olevan tyypikkäämpi ja aavistuksen lupaavampi, mutta kasvatukseen järkevämpi valinta olisi pitkäkarva Tamila, jos ei siihen vaan putkahda mitään vikoja. En kyllä välttämättä ole jättämässä kumpaakaan omaan kasvatukseeni, mutta surku olisi toisaalta molempia täysin lemmikiksi myydä, kyllä tämä pentue oli niin työn ja tuskan takana.

Pentukuvia otettu eilen

2011-07-15T23:05:00.002+03:00

No niin, nyt niitä eilen lupaamiani kuvia eli T-pennut 2 viikkoa ja 1 päivä. Ensin Tamila, ihana nallekarhu - minulla tulee isä-JJ:n ja isoisä Jessen vauvakuvat mieleen - tuleeko teille?

Sitten Taisia - pahoittelen hieman tärähtänyttä kuvaa, mutta kuten kuvasta näkyy, Iiris päätti tulla pelastamaan vauvansa pois kuvaajan linssin edestä, ja enempää ei sitten ehtinyt. Livenä tykkään jotenkin enemmän Tamilasta mutta on tässäkin tytössä sitä jotain.
Sitten vielä jättimötkäleet emon kanssa.

Kuvia on jokunen julkaisukelpoinen lisääkin, mutta yritän vaikka huomisen projektina lätkäistä pari picasaan - nyt taas höyhensaaret kutsuvat.

T-pennut 2 viikkoa 1 päivä

2011-07-14T23:08:00.002+03:00

Kävin tänään taas sijoituspentuettani katsomassa. Ihania läskipalleroita ovat, isompi Tamila painaa jo reilut 400 grammaa, ja pienempikin Taisia ylittänee 400 gramman painon jo huomenissa. Otin kuviakin mutta en nyt jaksa ladata koneelle enää iltamyöhällä, yritän huomenna. Iiris on edelleen vähän levoton mamma mutta kyllä sen TÄYTYY välillä pentujaan hoitaakin, eivät ne muuten noin hyvin kasvaisi :-D

Tästä pentueesta olisi ollut poika tilauksessa, mutta vaikka kuinka pentuja käännän ja väännän niin edelleen ne ovat ilmiselvästi kaksi tyttöä. Mutta niinhän se menee, harvoin saa juuri sitä mitä tilaa - ainakaan kissankasvatuksessa. Jos nämä nyt säilyvät virheettöminä niin olisi kyllä kiva jos pitkäkarvainen Tamila päätyisi kasvatukseen. Ei välttämättä itselleni mutta kuitenkin. Tärkeintä on kuitenkin hyvä koti, varsinkin kun molempien vanhempien jälkeläisiä on jo kasvatuskäytössä.

Hugo, Olga ja Sissi

2011-07-12T22:40:00.005+03:00

Terveisiä vaihteeksi Länsi-Suomesta! Itse olen kylläkin ihan kotosalla, mutta sain muutama päivä sitten kuvaterveisiä kasvateiltani. Ekassa kuvassa ovat Hugo ja Sissi (Skazki Radomir SIA d var ja Skazki Darja Dontsova OSH b 24 var). Sissi muuten löytyy aika monen suomalaisen itämaisen pitkäkarvan taustalta, tutuista blogikissoista mainitakseni esim. vaikka Laran, Iiriksen, Nexun ja Nannan...

Samat kaverukset tässäkin kuvassa.

Viimeisessä kuvassa sitten Hugo ja Olga (Skazki Olga OSH f var). Olgakin muuten on Sissin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

Siivoilen sähköpostiani ja löysin nämä kuvat... kotisivutkin pitäisi päivittää, mutta se on sen verran vaivalloisempaa, että ajattelin aloittaa tällä ;-) Taitaa tosin käydä niin, että se projekti siirtyy taas johonkin tulevaan päivään.

T-pennut 1 viikko 2 pv ja Fanni

2011-07-08T22:30:00.006+03:00

No niin. Kiitos Sailan vinkkien, taisin saada kerrankin nämä kuvat siihen järjestykseen mihin halusinkin. Eli tänään kävin katsomassa Iiriksen pentuja ja samalla tietenkin myös perheen muita kissoja, mukaan lukien tulevaisuuden toivoni Fanni. Yllä kuitenkin tummemman pikkuisen itistytön lepotuokio.

Iiris on yhä välillä vähän levoton mamma, mutta pennut ovat kuitenkin kasvaneet aivan erinomaisesti - pienempikin tällä hetkellä 290 grammaa ja isompi jo yli 300 g...

Pentujen värit eivät toistu ihan oikein, koska pentuhuoneen hämärässä oli pakko käyttää salamaa, mutta väriero toivottavasti näkyy?

Sitten muutama yksilökuva. Skazki Taisia, OSH n/b 25 var?? Eli vaaleampi typy.
Saman tytön kuviointia. Vartalosta se on minusta ihan selvä tiketti, joskin pään kuvio on aika erikoinen - varmaan se klassisen kantajuus vähän puskee läpi?
Ja vieläkin Taisia.
Sitten tummempi ja isompi tytöistä, Skazki Tamila, OLH n 25, sanoisin. Olen siis tällä hetkellä sitä mieltä, että tummempi lienee pitkäkarva ja vaaleampi lyhytkarva (variantti), mutta toki tämä

voi vielä muuttua...

Ja sokerina pohjalla ihana Fanni-neito (Skazki Sametti Tigrovna, OSH h var). Kuumasta säästä johtuen se kerrankin malttoi poseerata eikä vain riekkua kuin päätön kana kuten yleensä :D

Kuten Crimsonette's-blogista saatte lukea, niin kävin tällä viikolla myös Punkaharjulla. Vahvistamassa kasvattajakaksikon epäilyt eli Sunalla onkin viisi suloista tyttöä ja yksi komea kollipojan alku :D Aivan ihana pentue!

Viihdyttäjäkissa Lara ja T-pentueen sukutaulu

2011-07-02T22:37:00.006+03:00

Pawpeds on sitten ihana keksintö! Vaikken vielä ole ehtinyt askarrella Iiriksen lapsosista mitään
infoa kotisivuilleni, niin uteliaat voivat käydä ihmettelemässä sukutaulua täällä:

http://www.pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:866387;2:962921&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep

Lara kunnostautui tänään erinomaisena PR-kissana. Kävi sukulaisia kylässä, mukana myös kolme lasta, joilla ei ole kovasti kokemuksia kissoista. Larahan rakastaa kaikkia ihmisiä ikään ja kokoon katsomatta, joten se oli aivan elementissään päästessään hurmaamaan uusia kavereita. Helteisestä säästä huolimatta se olisi jaksanut leikkiä aivan loputtomiin, ja sitä saa paijata niin paljon kuin ikinä jaksaa.

Lara on kyllä todellista mainosta rodulleen, ja onnekseni sen luonne on hyvin vahvasti periytynyt sen jälkeläisille.

Iiriksen ja JJ:n pentue maailmassa

2011-07-01T22:57:00.003+03:00

Kertoisiko joku minulle, miksi blogger paiskaa kuvat aina alkuun ja tekstiä ei meinaa saada niiden väliin? Ensinnä siis kuva yhdestä käenpoikasesta eli Fannista (Skazki Sametti Tigrovna).

Sitten tuore emo lepotauolla.

Ja sitten ne varsinaiset uutiset yllä :-)

Ihanaa kun on pitkästä aikaa Iiriksestä todella positiivista kerrottavaa!

Iiris synnytti keskiviikkoiltapäivällä 29.6. pikavauhdilla kaksi tyttöpentua :-) Ensimmäisenä

syntyi vaaleampi tyttö, 117 g! Ja vajaan puolen tunnin päästä perään vielä toisen tummemman tytön, peräti 126 g! Painot ovat painoja märkänä mutta silti, ihan järkyttävän isoja typyjä!

Pieniä alkuvaikeuksia tässä oli, Iiris meinasi aluksi hoivata innokkaammin ottotytärtään Fannia kuin oikeita lapsiaan, mutta pikku hiljaa palikat ovat alkaneet mennä oikeaan järjestykseen sen päässä ja nyt se jo malttaa hoitaa pikkuisiaan ihan mallikkaasti, ja pennuilla painotkin ovat

nousseet ihan hyvin.

Pennut kulkevat toistaiseksi vain työnimillä "tumma" ja "vaalea". Tummempi on tosi tumma ruskea ticked tabby, selästä se on siis ihan yksivärisen mustan näköinen mutta vatsasta, naamasta ja jaloista sen pystyy tiketiksi päättelemään. Vaaleampi lienee myös kuvioltaan tiketti mutta sen väri aiheuttaa minulle päänvaivaa - se on joko tosi tumma suklaa, tai sitten todella

lämmin ruskea. Kunhan pennut nyt ensin vähän kasvavat niin kasvattajakaverit, kaipailen sitten apuanne värin määrityksessä.

Koska synnytys eteni kuin raketti en ehtinyt edes kameraa napata mukaaani, kännykkäkameralla sain jotain räiskittyä, pahoitteluni siis yllä olevien kuvien laadusta.

Pennuille ajattelin keksiä T:llä alkavat nimet, mutta vielä ne ovat mietinnässä. Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin :-) En olisi kyllä enää uskonut näkeväni Iiristä emona, olen tosi onnellinen!

Kaksi pentua

2011-06-20T23:45:00.003+03:00

...näkyi siis Iiriksellä röntgenissä tänään! Nyt jännittää! Enempää ei jaksa nyt kirjoittaa, mutta pitäkäähän peukkuja pystyssä, että joskus juhannuksen jälkeen olisi hyviä uutisia kerrottavana.

Hugo, Olga ja muiden kasvattien kuulumisia

2011-06-12T22:49:00.000+03:00

Tämä kuva on ihan pakko julkaista, eli Hugon ja Olgan (Skazki Olga OSH f var ja Skazki Radomir SIA d var)
yhteisposeeraus (kiitos Eija!). Muitakin kuvia olisi vino pino, mutta aikaa liian vähän, kuten aina...

Kävin tällä viikolla katsomassa taas Iiristä. On sillä masu! Pienehkö, eli tuskin isoa pentuetta on tulossa,
mutta kuten sanottu, minulle riittäisi se yksikin elävä ja terve kaikkien vastoinkäymisten jälkeen. Röntgenaika
on nyt varattu n. viikkoa ennen laskettua aikaa, pitäkäähän edelleen peukkuja pystyssä, että röntgenissä näkyisi
vilkkaasti potkivia normaalisti kehittyneitä pentuja...

Samaten tällä viikolla näin H-pentueeni samassa perheessä asuvaa tyttökaksikkoa pitkästä aikaa. Ei tullut kameraa mukaan,
mutta suloisia olivat! Iiriksen isoäiti Pauliina (Skazki Hedvig Eleonora, OSH a 03 24 var) on edelleen yksi
kauneimmista kasvateistani. Näyttelyissä sitä ei ole näkynyt, koska siinä on liian vähän valkoista, mutta
jos tykkäätte Iiriksestä, tykkäisitte varmasti Pauliinastakin. Pauliinan sisko Ursula (Skazki Henrietta, OSH a 02) on kaunis
harlekiini, mutta aivan eri tyyppinen kuin siskonsa. Pitää yrittää joskus kaivaa tänne jokunen kuva...

Kuulumisia hieman

2011-06-08T22:46:00.004+03:00

Kävin viime viikolla Iiristä katsomassa ja juu, kyllä sillä taisi pieni mahan alku olla. Ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että tulossa olisi jättipentue, mutta minullehan riittäisi edes yksi elävä

ja terve pentu, kun Iiriksen kanssa on ollut vastoinkäymisiä ihan riittämiin.

Polgaran ja Tigerin tytöt Skazki Sametti Tigrovna eli Fanni ja Skazki Stella Tigrovna eli Cecilia

ovat nyt muuttaneet pääkaupunkiseudulle. Lopullisiin sijoituskoteihinsa ne pääsevät lähiaikoina.

Pitää koettaa tuoreita kuvia täällä julkaista joku päivä, tytöistä on tullut tosi nättejä! Cecilia

varsinkin kaunistuu kaunistumistaan. Fannikin on muuten tosi nätti ja sillä on avoimemmat

korvat kuin siskollaan, mutta silmien väri on valitettavan huono ainakin tässä vaiheessa. Täytyy

toivoa että aikuisena se olisi parempi...

Iiris on mummo ja kenties kohta taas emokin

2011-05-30T22:57:00.002+03:00

Crimsonette's-kissalassa on syntynyt lapsenlapsia! Kuusi pontevaa itämaista pitkäkarvaa, joiden emo on suloinen Suna eli Skazki Querida, OLH b 25, ihanaisen Iirikseni tytär. Olen todella

onnellinen tästä uutisesta, varsinkin kun Suna on emonsa Iiriksen ja isänsä Maksin ainoa

kasvatukseen mennyt jälkeläinen.

Iiriksen suhteen tosin nyt on vielä pientä toivoa, että sen suku jatkuisi sittenkin myös omassa

kissalassani! Se kävi tänään ultrassa, ja juhuuuuu, pääsiäistreffit ovat sittenkin tuottaneet

tulosta, ultrassa näkyi "enemmän kuin yksi" pentu. Sen tarkemmin Iiristä ei käyty kiusaamaan,

mutta jos tiineys jatkuu normaalisti, niin Iiriksen historian tuntien eläinlääkärimme suositteli

röntgeniä lähempänä laskettua aikaa.

Pelottaa oikeasti, että tuleeko tästä tälläkään kertaa mitään, mutta silläkin uhalla paljastan nyt

mahdollisten pentujen isän, eli Iiris kävi JJ:n luona. JJ tunnetaan myös nimellä Tistan Shere Khan, BAL n 21 - tosi komea balineesikolli, joka on myös tehnyt isoja ja erittäin kauniita pentueita. Alunperin sen käyttö ei ollut suunnitelmissani, mutta muiden vaihtoehtojen osoittauduttua syystä tai toisesta liian vaikeaksi tai riskialttiiksi toteuttaa, päädyin kysymään sitä Leenalta, joka onnekseni näytti vihreää valoa.

Paljonkin olisi kirjoitettavaa, mutta pitää yrittää tässä joku päivä, vuorokaudesta tuppaavat tunnit loppumaan kesken. Se vaan pitää todeta, että suurin osa S-pennuista on nyt luovutettu

ja niillä tuntuu kuulumisista päätellen menevän oikein kivasti uusissa kodeissa.

Pennut rokotettu ja muutto alkaa

2011-05-23T22:05:00.002+03:00

Lähiaikojen harrastus: Turku-sinkoilu. Eli perjantaina käytiin rokotusreissulla pentujen kanssa,

ja lähipäivinä on ohjelmassa ensimmäisten luovutus. Ensimmäisessä aallossa lähtevät lilatiketti

Otava, punatiketti Sirius ja sinihopeatiketti Pele. Cremesavu Knut muuttaa hieman myöhemmin,

samaten tytöt Fanni ja Cecilia, eli ihan vielä Luolaleijonilla ei tule hiljaista, mutta vauhti hieman vähenee.

Uusien pentusuunnitelmien toteutusajankohdasta ei ole vielä tietoa, mutta viimeistään syksyllä

on toivottavasti jotain uutta kerrottavaa.

Suloisia videoita tällä kertaa

2011-05-16T22:48:00.003+03:00

Moni lienee nämä jo bongannutkin mutta S-pentujen söpöilyä linkin takana täällä.

Kävin pentuja katsomassa eilen. Ihania ihania ovat vaikka itse sanonkin! Erityisen tyytyväinen olen Cecilian (suklaakilpparihopeatiketti) ja Pelen (sinihopeatiketti) kehitykseen. Molemmista on tullut uskomattoman siroja ja tyypikkäitä! Cecilian silmät ovat aavistuksen turhan hallitsevat, mutta kukapa olisi täydellinen, ja Pele muistuttaa komeaa isäänsä päivä päivältä enemmän,

siis muutenkin kuin väriltään.

Pöhköimmät luonteet ovat Knutilla (cremesavu) ja Siriuksella (punatiketti). Pojat vaan kehräävät

ja haluavat olla sylissä.

Fanni (suklaakilppari ja tulevaisuuden toivoni) on puolestaan sylikissa ja riiviö samoissa trikoissa.

Otava (lilatiketti) on porukan isoin edelleen, tyypiltään se eroaa muista pojista, letkeä luonne on kyllä silläkin.

Mitäpä muuta... Iiris astutettiin vielä viimeisen kerran pääsiäisenä. Vielä ei ole varmuutta, miten kävi, mutta valitettavasti ei kovin hyvältä vaikuta. Jos ei nytkään onnistunut niin luovutamme ja Iiris leikataan. Iso harmi jos näin käy, mutta joskus on pakko lopettaa pään seinään hakkaaminen.

Radomir muutti äitienpäivän aattona uuteen kotiin ja siitä tuli Hugo. Tuoreita kuvia siitä odottelen.. Se muutti siis Sissin ja Olgan seuraksi Raumalle, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin joskus syksyllä on siis suunnitelmissa variantti x variantti -yhdistelmä Hugo x Olga.

Punaista, punaista ja kilpparia siis tulossa, jos suunnitelma toteutuu.

Uusia kuvia

2011-05-09T22:53:00.002+03:00

Uudet kuvat S-pennuista löytyvät täältä!

Paljon olisi kirjoitettavaakin, mutta kerron nyt vaan lyhyesti että sain vihdoin väännettyä pentusivuni kuntoon. Seuraavaksi sitten pitäisikin varmaan vääntää urosten ja naaraiden sivut uusiksi, kun minullehän näistä pentueista jää omaan kasvatukseen kaksi, Radomir (uudessa kodissa Hugo) ja Sametti Tigrovna (Fanni).

Niin ja en nyt sitten ainakaan tällä hetkellä etsikään sijoituskotia kollipennulle. Jahkaillessani kyseinen pentu ehti löytää lemmikkikodin. Saatan kuitenkin myöhemmin kesällä / syksyllä vielä tehdä kollihankinnan, joten jos joku harkitsee uuden kissan ostoa ja olisi valmis harkitsemaan pitämään sitä hetken leikkaamatta, niin ottakoon yhteyksiä.

S-pentujen tuoreimmat kuulumiset

2011-05-01T22:24:00.002+03:00

...löytyvät linkin takaa täältä. Muita kuulumisia kirjoittelen paremmalla ajalla, niin tulee jäsentyneempää tekstiä - ehkä!

Hienoja kuvia S-pentueesta torstailta

2011-04-23T22:41:00.002+03:00

Torstaina oli S-pentuja katsomassa myös eräs monien tuntema huippukuvaaja. Käykääpä kurkkimassa kuvia täällä! Ihania, eikös, vaikka itse sanonkin :-)

Tänään tuli käytyä BaJaVan kokouksessa Ruuhkan näyttelyssä. Itse näyttely tuli katsottua aika

pikakelauksella. Mukavaa oli kuitenkin nähdä tuttuja ihmisiä ja vähän tietysti kissojakin.

Penturikasta pääsiäistä

2011-04-22T22:42:00.004+03:00

Ensin muutama kuva, vaikka kuvaukseen en ehtinytkään juuri keskittyä. Ekassa kuvassa Skazki Renata, suklaakilpikonnanaamio siamilainen.

Toisessa kuvassa isukin (Cannonball Golden Dream, OSH b) kanssa.

Skazki Radomir (SIA d var) ja Skazki Roksana (SIA b var).

Ja vielä Skazki Rozalia (OSH b var).

Ns. normaalit ihmiset kai paistavat lammasta pääsiäisenä, koristelevat kodin keltaisilla tipuilla ja kasvattavat rairuohoa... Kah, mitä tekee kissankasvattaja... risteilee ympäri Etelä-Suomea katsomassa ja luovuttamassa sijoituspentujaan. Noh, meneehän se pääsiäinen näinkin :-)

Eli kiirastorstaina kävin vihdoin ja viimein taas Turussa katsomassa S-pentuetta. Kiitos vain

kaikille osapuolille kivasta seurasta! Pennut olivat kasvaneet valtaisasti, ja kaunistuneet aivan

älyttömästi, vaikka itse sanonkin. Kukaan niistä ei kyllä omista mitään super-extreme korvia,

mutta muuten ne ovat sieviä ja osa erittäin tyypikkäitäkin. Itse otankin mieluummin sen kokonaisuutena kauniin kissan kuin vain ne korvat, sanokaa mitä sanotte...

Reissun saldona on ainakin se, että nyt on viimeinenkin eli cremesavu Knut-poju varattu.

Mutta kuten edellisessä postauksessani sanoin, saattaisin etsiskellä suklaatäplikkäälle pitkäkarvapojalle sijoituskotia, joten pentukyselyitä otan vastaan yhä...

Pitkäperjantaina eli tänään kävin sitten Sysmässä, luovuttamassa ekat kaksi R-pentua, siskokset

Rozalian (OSH b var) ja Roksanan (SIA b var) samaan kotiin. Uudesta kodista ei luultavasti puutu vauhtia jatkossa, sellainen tehokaksikko nämä typykät ovat. Niistä tulee luultavasti Coco ja Choko - pientä erimielisyyttä kutsumanimistä olin kyllä aistivinani ;-)

Renata (SIA h var) jää synnyinkotiinsa, siirrän sen vanhempineen sijoituskodin nimiin. Hieman haikea olo tuli, kun lähdin kohti kotia, vaikka kukaan kissoista ei ole ikinä minun luonani asunutkaan.

Radomir (SIA d var) muuttaa lähiviikkoina Raumalle sijoitussopimuksella, jahka saamme aikataulu-, auto- ym. ongelmat ratkottua.

Huomenna olisi sitten ohjelmassa "vain" BaJaVan kevätkokous Ruuhkan näyttelyn yhteydessä, toivottavasti pääsen paikalle ja näen monta bajavalaista siellä...

Uusia kuvia S-pentueesta ja sijoituskotia etsitään

2011-04-20T22:30:00.004+03:00

S-pentujen 10-viikkoisposeeraukset löydät täältä.

Kaikki pennut ovat vähintään alustavasti varattuja. Toivottavasti mitään viime hetken muutoksia

ei tule.

Kävin tänään katsomassa hurmaavia pitkäkarvapentuja. Yksi niistä olisi sopiva sulhanen

Fannille (S-pentueen Sametti Tigrovna, aiemmin tunnettu myös nimellä Blanka). Puuttuu vain

sijoituskoti... eli jos jollakin olisi kotona paikka itämaiselle pitkäkarvaherralle, väri olisi suklaatäplikäs, niin ottakaahan yhteyttä!

Sijoitan kollit aina vain yhden pentueen sopimuksella (muista pentueista neuvotellaan aina erikseen). Eli tarkoitus olisi pitää poitsua vain sen aikaa leikkaamatta, että Fanni ehtisi käydä treffeillä, eli pojan saisi melko nuorena kuitenkin leikata. Tarkoitus ei siis ole velvoittaa sijoituskotia pitämään huutavaa ja merkkailevaa kollia loputtomiin ennen leikkauslupaa.

Ihan ilmaiseksi en kollipoikaa sijoitukseen anna, otan siitä vakuusmaksun, joka kuitenkin on

edullisempi kuin pennun koko hinta.

kuulumisia

2011-04-17T22:55:00.008+03:00

Kuvapäivitykset ovat jääneet viime aikoina tekemättä (pari kuvaa tosin löytyy täältä), koska S-pentue sairasteli mahataudin viime viikonlopun molemmin puolin. Nyt ne ovat onneksi terveitä

ja ihanan riiviömäisiä taas! Lähipäivinä pääsen itsekin pitkästä aikaa niitä taas katsastamaan.

Käyn tällä hetkellä neuvotteluja viimeisestä varmasti vapaasta pennusta, mutta katsellaan nyt...

R-pentueen luovutus on tarkoitus aloittaa pääsiäisen tienoilla.

Kotiinkin kuuluu hyvää. Maija-itämaiseni on harvinaisen onnekas kissa: sen nisäkasvain osoittautui hyvälaatuiseksi!!! Kissoilla tällainen loistouutinen on kuulemma erittäin harvinainen,

mutta sitäkin kivempi tietysti! Arpi vielä näkyy masussa mutta muuten Maija on aivan entisellään, vauhdikas tarmonpesä.

S-pentue 8 viikkoa

2011-04-06T23:10:00.002+03:00

Tuoreita kuvia löytyy taas pentueen omasta galleriasta. Knut on viime päivinä vähän aivastellut, liekö jotain lievää flunssanpoikasta, mutta onneksi ei ole ainakaan vielä tarttunut muihin - toivottavasti ei tartukaan! Knut etsii vielä omaa (lemmikki)kotia. Ceciliaakin saa kysellä sijoitussopimuksella, kyselyt voi osoittaa Noxx-kissalaan. Meillä kotona asustellaan nyt toipilaan kanssa. Maijan nisäkasvain leikattiin pois maanantaina. Potilas on erittäin pirteä, onnistui jo kertaalleen repimään kaulurin pois eikä liimasidekään kestänyt haavan päällä kuin vajaan vuorokauden. Paraneminen näyttäisi edistyvän hyvin! Nyt vaan sitten peukut ja varpaatkin pystyyn, ettei kasvain uusisi...

R-pentueen kuvia

2011-04-01T23:29:00.003+03:00

Viime sunnuntaina otetut kuvat löytyvät nyt R-pentueen omasta galleriasta. Epäluonnollisen rauhallisia ovat - kun satuin sopivasti paikalle päiväuniaikaan ;-) Erehdyin tekemään jonkin päivityksen tuonne picasaan, en tiedä toimivatko vanhat linkitykset aiemmista postauksissa - täytyy joku päivä kokeilla. Edellisestä postauksesta löytyy linkki S-pentueen tuoreisiin kuviin, jos joku on ne missannut. Pennuille kuuluu ihan loistavaa, mutta tänne Skazki-kotipesään vähän huonompaa. Löysin eilisiltana kissoilta kynsiä leikatessani Maijan vatsasta patin. Pahat aavistukseni varmistuivat tänään eläinlääkärissä, hän totesi sen nisäkasvaimeksi. Leikkausaika on varattu maanantaille. Patti on onneksi aika pieni, joten täytyy toivoa että se ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä, jos se on pahalaatuinen.

S-pentueen värit ja R-pentue varattu

2011-03-28T22:52:00.003+03:00

Viime päivät ovat menneet niin tiiviisti kaikkia mahdollisia käytännön asioita hoitaessa, että en ole ehtinyt liikoja koneella istua. Pikakelauksella nyt kuitenkin tänne viime aikojen kuulumiset. Viime lauantaina kävin katsomassa S-pentuetta kollin omistajan kanssa, saimmepa yhdessä vihdoin väreihin selkoa, ja minä astutustodistuksen postiin! Pennut ovat siis: Skazki Spartak Tigrovich, "Arn", lila ticked tabby (OSH c 25 var) Skazki Silkki Tigrovich, "Harald" - tai tulevassa kodissaan "Pele", sinihopea ticked tabby (OSH as 25 var) Skazki Samson Tigrovich, "Eskil", punainen ticked tabby (OSH d 25 var) Skazki Stanimir Tigrovich, "Knut", cremesavu (OSH es var) Skazki Sametti Tigrovna "Blanka", suklaakilpikonna (OSH h var) Skazki Stella Tigrovna "Cecilia", suklaakilpikonnahopea ticked tabby (OSH hs 25 var). Katso myös tuoreet kuvat 7-viikkoisista! Kaikki muut ovat alustavasti varattuja, mutta cremesavupoika Knut etsii yhä kotia. Knutilla on kertakaikkisen ihana luonne, se rakastaa ihmisiä ja sylissä oloa! Siitä saa joku aivan hurmaavan lemmikin. Vaan eipä ole huonot luonteet kyllä kellään... Knut on myös ensimmäinen punainen/creme kasvattini, jonka nyt rekisteröin yksivärisenä. Muilla on aina ollut niin selkeät (haamu)kuviot, mutta Knutilla näkyy vain hailea aavistus tikettikuviosta. Toki jos Knut sattuisi kasvatukseen päätymään niin sitten kannattaisi asia varmistaa vielä geenitestillä, mutta näillä näkymin se etsii kyllä ihan lemmikkikotia. Jos ei viime hetken yllätyksiä tule, niin Blanka jää omaan kasvatukseeni. Eihän minun pitänyt enää naarasta jättää, mutta Blanka on IHANA, en kertakaikkiaan voinut kuvitellakaan myyväni sitä lemmikiksi, ja kun sopiva sijoituskotikin oli valmiina melkein naapurissa... Cecilia on myös menossa kasvatukseen, muttei minulle itselleni. Haraldista tulee Pele, ja se menee tätinsä Pilkun ja parin koiran kaveriksi. Eskil ja Arn muuttavat samaan kotiin Länsi-Suomeen. Sunnuntaina kävin katsomassa R-pentuja. Otin uusia kuvia, mutta olkoon huomisen projekti saada ne koneelle. Minun kanssani niitä katsomassa oli mukava perhe, jotka varasivat sekä Rozalian että Roksanan. Toisin sanoen, jos ei tässäkään pentueessa mitään viime hetken ikäviä ylläreitä tule, niin ne ovat kaikki varattuja. Tiistaina oli muuten ohjelmassa toinen reissu Turkuun Pelen tulevan emännän kanssa. Eli reissaamista on riittänyt, siinä tohinassa kadotin jo turvaistuimen kertaalleen, onneksi sen sain takaisin, ja välillä tuntui, että myös aivot ovat kateissa, kun yöunet jäivät vähemmälle. Nyt parin enemmän tai vähemmän kotosalla vietetyn päivän jälkeen alkaa olla hieman ihmismäisempi olo.

Hieman juttuakin

2011-03-24T22:41:00.003+02:00

Itse olen homman vapaaehtoisesti ottanut, joten en valita, mutta jos joku ihmettelee kovin hyytynyttä kotisivujen päivitystä, niin yksi syy muiden joukossa on se, että hoidan tänä vuonna SUROKin jäsenten ulkomaan näyttelyilmoittautumiset eteenpäin. Toukokuun Tallinnan näyttely lähestyy uhkaavasti, joten postia tulee melkein tulvimalla - vähä vapaa-aika kuluu siis yhdistysvelvollisuuksissa...

Mutta tänään oli hiljaisempi päivä (tyyntä myrskyn edellä, ennen kuin mattimyöhäiset havahtuvat, luulen ;). Joten sain hieman muokattuja kuvatekstejä R-pentueen omaan galleriaan. Kävin niitä tosiaan viime sunnuntaina katsomassa. Suloisia riiviöitä olivat, mahtava vauhti oli päällä, kun kaikki neljä innostuivat riehumaan, ja ylimpinä keikkuivat myös emo-Irmeli ja isä-Martti. Onneksi pennut myös hyytyvät yhtä nopeasti kuin käynnistyvät, joten sain siis räpsittyä muutaman siedettävän kuvankin, kun vauhti alkoi hidastua :-)

Kaikki vaikuttavat tässä vaiheessa kivaluonteisilta. Kaikista ihmisläheisin ja vilkkain on suklaanaamio siamilainen Roksana, mutta ei muillakaan missään nimessä huonot luonteet ole!

Varaustilanteesta: Renata jää synnyinkotiinsa. Radomir taitaa muuttaa Raumalle Olgan ja Sissin seuraksi, ja jos kaikki menee hyvin, siitä tulee Olgan uusi sulhanen, kunhan siitä tulee sukukypsä! Jos tämä suunnitelma toteutuu, niin onpahan pikku kissalani ihka ensimmäinen variantti x variantti -pentue. Sehän on siis ihan sallittu yhdistelmä, kun kumpikin osapuoli on ns. varmoja variantteja (molemmilla toinen vanhemmista on pitkäkarvainen). Ainoa huono puoli asiassa on, että tilastollinen todennäköisyys pitkäkarvapentuihin on vain 25 %. Mutta katsotaan nyt. Poika on niin nuori, että mitä vaan voi sattua.

Olgahan on testattu PRA-negatiiviseksi, ja Radomir voi vanhempiensa testitulosten perusteella olla korkeintaan kantaja tai hyvällä tuurilla myös negatiivinen. Radomir on tarkoitus ilman muuta testata myös, niin tietää sitten, tarvitseeko mahdollisia tulevia pentuja testata vai ei.

Mutta kieltämättä hullua suunnitella jo uutta pentuetta kun isäkandidaatilla on ikää 9,5 viikkoa... jos saan aikaiseksi ilmoittaa Radomirin johonkin kesän näyttelyyn hakemaan siitoshyväksyntää, niin sitten se saattaa olla lyhyen aikaa myös muiden kasvattajien käytettävissä.

Rozaliaa (suklaa itämainen) ja Roksanaa (suklaanaamio siamilainen) on molempia kyselty lemmikkikoteihin. Ne ovat siis alustavasti varattuja, mutta annan niiden nyt toistaiseksi roikkua vielä pentuvälityslistoilla.

S-pentueen varaustilanne alkanee selvitä lähipäivinä, kun pääsen parin pennunostajan kanssa valitsemaan, kuka menee kenellekin. Pennuista on vielä 1-2 vailla kotia, mutta en ole niitä mihinkään vielä oikeastaan ilmoitellut, kun yritän ensin saada selkoa itsekin, ketkä ovat vapaana ja ketkä ovat varattuja. Ehtiihän tässä onneksi vielä, kun pennut ovat vasta 6-viikkoisia.

Paljon uusia kuvia molemmista pentueista

2011-03-22T23:23:00.003+02:00

Kävin sunnuntaina Sysmässä katsomassa R-pentuja, kuvasatoa löytyy pentujen omasta galleriasta.

Kuvatekstit puuttuvat ym. pientä pitää säätää vielä, mutta yritän lähipäivinä - ja samoin yritän kirjoitella pennuista tänne muutaman rivin.

S-pentueesta on myös uusia kuvia niiden omassa kuvagalleriassa.

S-pentue seikkailee

2011-03-19T23:04:00.002+02:00

Lisää juttua löytyy Luolaleijonan klaanin blogista. Tuli ihan mieleen vuosi 2006 ja legendaariset "seitsemän veljestä" eli Skazki G-pentue, joista yksi, Gerasim, löytyy muuten näidenkin pentujen sukutaulusta. Arvatkaa vaan, oliko kasvattajalla hiukset pystyssä kun yhtenä iltapäivänä tulin töistä kotiin, asunnossa vallitsi hävityksen kauhistus jonka vain seitsemän vilkasta poikapentua voi saada aikaan - mutta itse huligaaneja ei löytynyt mistään. Ei sitten niin mistään, kunnes keksin työntää käteni sohvan selkänojan alta sohvan uumeniin...

Huomenna on luvassa lisää pentuterapiaa, mutta siitä lisää sitten...

S-pentue 5 viikkoa

2011-03-16T22:50:00.003+02:00

Nuorempi pentue täytti eilen 5 viikkoa, sen kunniaksi kuvia pentueen omassa galleriassa.

R-pentueesta on tullut nyt ihan mukavasti kyselyjä, kaikki ovat erittäin alustavasti varattuja. Mutta koska tilanne voi vielä muuttua, niin otan kyllä uusiakin kyselyjä vielä vastaan.

R-pentue 8 viikkoa ja Turun reissu

2011-03-14T22:42:00.004+02:00

R-pentuset täyttivät viikonloppuna 8 viikkoa, ja sen kunniaksi sain sijoituskodilta hienon kuvapläjäyksen kännykkääni. Ohessa terävimmät kuvat, lisääkin löytyy jos joku kiinnostui, mutta osa on hieman heilahtaneita (kumma juttu, kissanpentuja kuvatessa ;-)

Tässä ensimmäisessä kuvassa Renata, suklaakilpikonnanaamio siamilainen. Se on alustavasti varattu, eli se jää ehkä synnyinkotiinsa (jos se pysyy kasvatustasoisena).

Sitten suklaanaamio siamilainen Roksana, ihan sievä typy sekin! Se etsii vielä omaa kotia, lemmikiksi tai kasvatukseen.

Sitten Rozalia, suklaa itämainen lyhytkarva. Se etsii myös omaa kotia, lähinnä lemmikiksi.

Tytöt ihmettelevät lelua:

Ja sitten vielä porukan ainoa poika, punanaamio siamilainen Radomir. Sekin etsii vielä omaa kotia, joko lemmikiksi tai sitten sijoitussopimuksella (1 tai 2 tyttöystävää saattaisi olla tiedossa).

Rozalialta vielä tomera poseeraus.

Lisää kuvia on toivottavasti tulossa lähipäivinä...

Kävin eilen Turussakin ihastelemassa S-pentuetta. Suloisia ovat, mutta olen yhä vähän hukassa siitä, ketkä kaikki niistä ovat hopeita, ja ovatko kaikki tikettejä kuvioltaan. Rekisteröintipapereita en siksi niistä vielä uskalla lähettää, ja siksi varaustilannekin on vielä auki - tosin ikäähän niillä tulee huomenna vasta 5 viikkoa, joten ei tässä vielä mikään kiire olekaan. Onneksi näillä näkymin saan parin viikon päästä hopea-asiantuntijan kylään niitä katsomaan, luulisi sitten että kaksi kasvattajaa saisi melkein 7-viikkoisten väreistä ja kuvioista jotain selkoa... ja eipä ole maailmanloppu vaikka vielä senkin jälkeen joku vaihtaisi väriä, onpa noita joutunut joskus ennenkin rekisteröimisen jälkeen vaihtamaan, varsinkin kun hopeaväritys saattaa kehittyä hitaasti.

S-pentue 4 viikkoa

2011-03-08T22:37:00.002+02:00

Kuvat puhukoot taas puolestaan, niitä löytyy täältä! Juttua pentujen luonteista ja seikkailuista löydät Luolaleijonan klaanin blogista.

Kohta pitää painua unten maille, eikä kukkua puoleen yöhön niin kuin parina edellisenä iltana. Meni nimittäin pari iltaa taistellessa, ennen kuin taas muistui mieleen, kuinkas niitä kotisivuja päivitetäänkään ja kuvia muokataan... Pitäisikö muka yrittää olla ahkerampi? Paljonhan niissä olisi viilattavaa, mm. omat sivut R- ja S-pentueille puuttuvat yhä, mutta nyt on vihdoin edes kaikista kasvatusnaaraistani oma lyhyt esittely!

Kuvia, Iiris ja Olga

2011-03-04T22:02:00.003+02:00

Hanna oli napsinut vinon pinon lisäkuvia S-pennuista, käykääpä katsomassa linkin takaa!

Iiriksestä on valitettavasti taas vaihteeksi huonoa kerrottavaa. Sehän kävi hiljattain ultrassa, jossa lääkäri näki 1-2 pentua. Kun kävin Iiristä viime viikolla katsomassa, minun oli vaikeaa asiaa uskoa, koska maha oli erittäin pieni. Valitettavasti pahat aavistukset toteutuivat taaskin, ja tämän viikon alussa Iiris aloitti uuden juoksun. Uusintaultra ei näyttänyt enää mitään pentuihin viittaavaa. Ainoa onni onnettomuudessa on, että myöskään mikään ei toistaiseksi viittaa uuteen kohtutulehdukseen. Hieman tekisi mieli jo luovuttaa, mutta kaipa pään paukuttaminen puuhun on kivaa... ja onhan Iiris oikeasti yksi kauneimpia kasvattejani, puhumattakaan siitä, että luonne on superia, suorastaan puhdasta kultaa. Niinpä ehkä vielä kerran yritetään seuraavasta juoksusta astutusta, tällä kertaa kollilla, joka on paitsi testattu PRA-negatiiviseksi (pakko olla, koska Iiris on testattu kantajaksi), ja jolla on myös jälkeläisnäyttöä (yksi normaalikokoinen pentue tähän mennessä). En viitsi julkistaa sulhoa ennen kuin astutus tapahtuu, sillä on tässä ollut niin paljon huonoa onnea matkassa, että en viitsi hehkuttaa etukäteen...

Olgan epäonnisen pennun avaustulos saapui viimein. Mitään elimellistä vikaa tms. ei löytynyt - kuolinsyy vaikuttaa olleen ihonalainen bakteeritulehdus. Pöpö lienee päässyt iskemään siinä rankan alun riepotuksessa. Ikävää, mutta toisaalta huojentavaa, että kyseessä oli nähtävästi aivan puhdas huono tuuri.

Eipä voi tässä muuta kuin onnitella ja taputella itseään selkään siitä, että tällä hetkellä kaikesta epäonnesta huolimatta on myös kaksi onnistunutta ja erittäin hyvinvoipaa pentuetta maailmassa!

Iiriksen kanssa siis vielä yksi yritys ohjelmassa. Mitä tulee Olgaan, niin luultavasti yritämme myös sen kanssa uudestaan. Luultavimmin astutus on ajankohtaista kuitenkin aikaisintaan toukokuussa. Kolli on vielä mietinnässä. Olgahan siis on kilpikonna itämaisvariantti, ja testattu PRA-negatiiviseksi. Sukutaulu on erittäin mielenkiintoinen, emohan on Ranskan tuonti, ja isän linjoja ei pitkäkarvapuolelta muilta löydy. Mieluiten käyttäisin sille pitkäkarva- tai balineesikollia, mutta myös varianttivaihtoehtoja tietysti harkitsen. Kasvattajakaverit huhuu - nyt jos koskaan kaipaan yhteistyötä! Eli saa ehdottaa komeita kolleja, jotka olisivat leikkaamatta vielä toukokuun paikkeilla :-)

S-pentue 3 viikkoa

2011-03-02T12:38:00.002+02:00

Nuorempi pentueeni täytti eilen jo 3 viikkoa. Kamalaa miten nopeasti helmikuu vilahti!
Tuoreita kuvia löytyy täältä, klikkaa linkkiä!

Ihastuttavat kuvaukset pentujen ensiaskelista pahvilaatikkopesän ulkopuolella löytyvät niiden syntymäkodin Luolaleijonan klaanin blogista.

Nyt pitää rientää, joten lisää juttua toiste!

S-pentueen kissanristiäiset

2011-02-27T22:43:00.004+02:00

Kävin tänään Turussa moikkaamassa S-pentuetta. Ne olivat juuri niin suloisia kuin vain kuvitella saattaa, vähän alle kolmiviikkoiset mönkiäiset. Samalla myös vahvistan niiden rekisterikirjoihin tulevat nimet - työnimethän niillä on ollutkin jo pitkään.

Ensimmäisenä Skazki Sametti Tigrovna, eli kutsumanimeltä Blanka. Suklaakilpikonna(savu?). Tytöistä lupaavin, ehkä koko pentueestakin tällä hetkellä. Luonne lupaa hyvää - ottaa kontaktia ihmiseen erittäin paljon :-)

Sitten toinen tyttö, Skazki Stella Tigrovna, kutsumanimeltä Cecilia. Suklaakilpikonnahopea ticked tabby. Juu, kyllä tämäkin kilppari taitaa olla, ja porukan selkein hopea. Pienin, mutta terhakka ja elinvoimainen.

Sitten pojat: Skazki Stanimir Tigrovich. Creme, kuviosta ja hopeisuudesta otan veikkauksia vastaan ;-) Tällä hetkellä ainakin selkeimmin lemmikkitasoinen.

Hups, vieläkään en ole ihan sinut tämän bloggerin kuvatoiminnon kanssa - väliin bonuskuva Blankasta, joka vaan yritti tehdä tuttavuutta kuvaajaan.

Ja nukkuva Cecilia.

Sitten lisää poikia: Skazki Samson Tigrovich eli kutsumanimeltä Eskil. Punainen ticked tabby, luulisin. Pojista tällä hetkellä ehkä lupaavin.

Sitten Skazki Silkki Tigrovich eli Harald. Sinihopeatäplikäs on tämänhetkinen väriveikkaukseni.

Sitten lilapoika, joka on kyllä jonkin sortin tabby mutta en kyllä vielä tiedä, mikä ;-) Skazki Spartak Tigrovich, tunnetaan myös nimellä Arn.

Koko poppoo pesässä lötkimässä...

Tästä tilanteesta ja punaisesta pojasta oli pakko saada kuva...

Ne, jotka ovat Eddingsinsä lukeneet, tietävät, mikä vitsi on siinä, että kahden Polgaran pennun nimet ovat Silkki ja Sametti. Muuten nimet ovat slaavilaisia - tai ainakin vähän sinne päin...

R-pentue 6 viikkoa

2011-02-26T22:30:00.003+02:00

Ohessa pieni kuvaterveinen - show'n kylläkin varastavat pentueen vanhemmat etualalla, mutta jos katsotte tarkasti niin kuvasta löytyvät myös kaikki neljä pentua :-)

S-pentue 2 viikkoa

2011-02-22T23:04:00.002+02:00

S-pentue täytti tänään kaksi viikkoa. Lisää pennuista voitte lukea Luolaleijonan klaanin blogista.

Lisää kuvia puolestaan löytyy täältä, klikkaa linkkiä. Antakaa muuten palautetta toimiiko hyvin tuo kuvat.fi -palvelu, vai tökkiikö se?

R-pentujen rekisteröintipaperit pistin postiin tänään. Kotisivuille en jaksa tänään tehdä mitään, mutta tarkoitus olisi lähiaikoina vihdoin...

Onnea muuten Q-pentue: Andaman ja Suna (Skazki Qamar ja Skazki Querida) täyttivät vuoden tänään!

R-pennuista ja vanhemmista muutama kuva

2011-02-19T23:15:00.003+02:00

Sain tehtyä uuden kuvakansion R-pentueelle vanhempineen, klikkaa linkkiä!

Kaikista muista on vähintään pari kuvaa, mutta emo Irmeli ja tytär Renata, suklaakilpparinaamiot, olivat yhtä painajaismaisia kuvattavia molemmat. Molemmista on vain yksi edes kelvollinen kuva. Kilppariemo on periyttänyt siis värinsä lisäksi elohopeanvilkkaan luonteensa... Sikäli harmi, että Renata oli melko lupaava, luulen että siitä voisi kasvatustasoinen tulla...

Seuraava projekti olisi saada rekisteröintipaperit postiin. Sen jälkeen kotisivut vihdoin ajan tasalle - sen jälkeen pentuja voisi alkaa mainostaakin pikku hiljaa...

Iiris tiine ja muutakin juttua

2011-02-17T22:37:00.003+02:00

Iiris kävi eilen ultrassa ja se on tiine! Eläinlääkäri näki varmasti 2 pentua, toki toivon, että niitä olisi enemmänkin... Ennen kaikkea kuitenkin toivon, että tällä kertaa olisi parempi tuuri ja kaikki menisi hyvin! Jos pentuja tulee, niin laskettu aika on n. 23.3.

Edellistä blogimerkintää kirjoitin aika lailla silmät ristissä, joten jotain jäi sanomatta. Kuviakin olisi enemmän, mutta katsotaan milloin saan niitä esille. R-pennuista on aikaista sanoa mitään varmaa, mutta tällä hetkellä lemmikkikotia etsii ainakin suklaanaamio siamilaistyttö Roksana, muiden kohdalla on vielä mietinnässä, kuka mahdollisesti jäisi kasvatukseen. Eli muitakin saa kysellä kyllä... Luultavasti testaan ne pennut, joita edes harkitaan kasvatukseen, jo ennen luovutusta PRA-kantajuuden varalta. Kaikkia pentuja en automaattisesti aio testata, koska ne voivat olla korkeintaan kantajia tai sitten negatiivisia (koska isä on kantaja ja emo on negatiivinen) ja siten ne eivät siis sairastu.

Pentujen vanhemmistakin jäi viimeksi kirjoittamatta pari sanaa. Täytyy sanoa, että olen erittäin positiivisesti yllättynyt Martin kehityksestä. Siitä on kehittynyt elegantti ja tyypikäs herra! Sillä on kerrassaan upea profiili, hyvä ilme ja vihreät silmät. Toivon kovasti, että se periyttää tyyppiään myös pennuilleen.

Irmeli taasen näyttää juuri siltä mitä se onkin - keskenkasvuinen balineesineitonen :-) Eli mittasuhteet hupaisasti pielessä, mutta täytyy kyllä kommentoida että ONNEKSI se on varsin isokokoinen ikäisekseen! Kiitettävän hyvin se on myös pentunsa hoitanut, ihania pulleroita ne ovat!

Tänään kävin muuten Oskarin pentuja katsomassa Fercatin kissalassa. Hih, ruskeanaamio poika on sitten kuitenkin balineesi! Siitä oli tosi vaikea sanoa viimeksi kun kävin, että mikä se on. Yleensä minulla nuo epämääräiset tapaukset paljastuvat kasvaessaan lyhytkarvoiksi, mutta tällä kertaa kävi juuri päinvastoin :-) Suloisia pentuja muutenkin, käykääpä kurkkimassa Fercatin sivuilla, ainakin yksi pentu etsii myös vielä kotiakin...

S-pentue 1 viikkoa ja R-pentue 4 viikkoa

2011-02-15T22:25:00.008+02:00

Hanna olikin jo kirjoittanut aivan ihanat kuvaukset 1-viikkoisista S-pennuista, joilla on nyt jo työnimetkin :-) En käy sitä tässä toistamaan, käykää se lukemassa Hannan blogista: http://luolaleijonanklaani.blogspot.com/2011/02/pennut-1vko-ja-tyonimia.html

Myös uusia kuvia pennuista on nähtävissä täällä: http://luolaleijonanklaani.kuvat.fi/kuvat/Skazki%20S/Pennut%201%20vko/

Varaustilanne elää yhä, tottakai kun pennut ovat näin pikkuisia. Mutta ainakin pari poikaa etsii vielä omaa kotia.

Viikonloppuna kävin vihdoin ja viimein Sysmässä katsomassa 4-viikkoisia R-pentuja. Kyllähän sijoituskoti oli arvioinut värit ja sukupuolet aivan oikein, mutta oli silti ihanaa nähdä pennut itsekin. Söpöisiä olivat! Pitää tässä lähipäivinä laittaa rekisteröintipaperit postiin, näillä mennään: yksi poika, Skazki Radomir, SIA d var eli punanaamio siamilainen. Kolme tyttöä: Skazki Rozalia, OSH b var eli suklaa itämainen lyhytkarva - se oli porukan rauhallisin ja aivan mielettömän suloinen! Skazki Renata, SIA h var eli suklaakilpikonnanaamio siamilainen, porukan elohopea! Ja Skazki Roksana, SIA b var eli suklaanaamio siamilainen. Saattaa olla, että yksi tytöistä jää synnyinkotiinsa ja sitä ehkä käytetään kasvatukseen, mutta jos näin ei käy, niin haeskelen ehkä joko Rozalialle tai Renatalle sijoituskotia pääkaupunkiseudulta, ja saatan harkita Radomir-pojan osasijoitusta yhtä astutusta vastaan.

Blogger kettuilee minulle, en nyt saa kuvia järkevästi sijoitettua tekstiin (osaisiko joku kertoa minulle, mitä on pielessä?). Kuvat siis ylhäältä alas: pentueen isä Cannonball Golden Dream eli Martti, Roksana, Radomir, Renata, Rozalia, emo Tistan Alexandra eli Irmeli ja koko pentukasa.

S-pentue syntynyt

2011-02-10T22:50:00.006+02:00

Polgaran ja Tigerin pentue syntyi sitten tiistaina 8.2., eli 67. tiineyspäivänä. Luolaleijonan klaanin blogiin (eli Polgaran sijoituskodin blogiin) on tulossa tarkempi synnytyskertomus, mutta kaikki on tähän asti sujunut aivan loistavasti, Polgara on ihan superhyvä emo!

Näistä tulee sitten kuitenkin S-pentue, ihan vain kotisivujen selkeyden takia. Minun mielessäni nämä kuitenkin ovat S2-pentue, S1-pentu tulee aina olemaan Olgan pikku enkeli Serafim...

Alustavia rekisterikirjanimiä ja kutsumanimiäkin on jo mietitty, mutta antaa pentujen kasvaa nyt vielä hetki. Pentuja on siis peräti kuusi, ja kaikki tähän asti terveitä ja pirteitä, toivottavasti myös pysyvät sellaisena. Alustavat arviot ovat, että pesässä on neljä poikaa ja kaksi tyttöä: pojat ovat punainen, creme, sinihopeakuviollinen ja lilakuviollinen, ja tytöt ovat suklaakilpikonna ja suklaahopea ticked tabby. Huomautan kuitenkin, että vaikka perusvärit eivät tuosta muutu, niin kuvioarviot voivat vielä muuttua, samoin osa saattaa kasvaessaan vielä paljastua olevan hopeita, hopeaväritys kun ei kaikissa väreissä näy välttämättä heti vastasyntyneestä.

Ensimmäiset kuvat löytyvät täältä: http://luolaleijonanklaani.kuvat.fi/kuvat/Skazki+S/Pennut+0vko/

Varaustilanne on sellainen, että molemmat tytöt ovat alustavasti varattuja, jos ne pysyvät kasvatus/näyttelytasoisina. Pojista on yksi varattu, mutten vielä tiedä kuka. Eli ainakin kolme poikaa etsii kotia. Otan mielelläni alustavia kyselyitä vastaan, mutta sitovia varauksia vasta, kunhan pennut ensin kasvavat muutaman viikon.

Odottelua ja uutisiakin

2011-02-06T11:30:00.005+02:00

Täälläpä istun ja tuijotan Polgaraa, joka ei tee elettäkään synnyttääkseen. Virallinen laskettu aika on huomenna, mutta katsoin parhaaksi leiriytyä rouvan luo jo hyvissä ajoin, koska sen emo Lara synnytti aina "etuajassa". No, toistaiseksi olen täällä ihan turhaan kökkinyt, mutta onpa tullut juteltua paljon kissa-asiaa ja käytyä katsomassa lapsenlapsia, eli Nexun ihanaa viisikkoa...

R-pennut Sysmässä kasvavat mukavasti. Tämänhetkiset veikkaukset: edelleen kolme naarasta eli suklaa itämainen, suklaanaamio siamilainen ja suklaakilpikonnanaamio siamilainen - ja sitten puna- tai cremenaamio poika. Nimiäkin olen jo alustavasti miettinyt, mutta ne julkistan jahka lähiaikoina vihdoin pääsen ipanoita katsomaan ja värit toivottavasti varmistamaan. Hyvä uutinen on, että vanhempien PRA-testitulokset saapuivat: emo-Irmeli on negatiivinen, ja isä-Marttikin onneksi vain kantaja. Tämä toisaalta tarkoittaa sitä, että aion testata kaikki pennut, ja jos joukossa on joku negatiivinen (edellyttäen että se ei kehitä mitään napatyrää tms. kasvatuksen estävää vikaa), niin kovasti toivoisin sen jäävän kasvatukseen. Toivottavasti joku kiinnostuisi tästä pentueesta kasvatusmielessä, muuten minun on "pakko" hieman pyörtää puheitani ja yrittää etsiä pääkaupunkiseudulta yhdelle pennuista sijoituskoti. Olisi sääli myydä kaikkia täysin lemmikiksi, kun varsinkin emon sukutaulu on Suomessa melko harvinainen, eikä kyllä isänkään linjoja ole ihan hulluna käytetty pitkäkarvapuolella.

Koetan lähiaikoina saada kotisivuillekin tietoa pentueesta, mutta tässä jo linkki pawpedsiin sukutauluun:
http://www.pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:947642;2:866351&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep

Kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua

2011-01-28T21:24:00.002+02:00

Olgan pennun tila romahti tänään, ja kaikista hoitoyrityksistä huolimatta se menehtyi. En nyt jaksa kirjoittaa enempää, muuta kuin että kiitos sijoituskodin Eijalle ja Olgan synnyinkodin Annalle, teitte varmasti kaikkenne. Omatuntoani jää kalvamaan etten päässyt itse paikalle, vaikka syyt hyviä olivatkin. En tosin usko, että minä olisin enempään pystynyt, mutta se ei valitettavasti estä pahaa oloa. Jos pikku pojun olisi ollut määrä elää, sen nimeksi olisi tullut Serafim - "tulinen enkeli".

S-pentu maailmassa

2011-01-27T22:45:00.002+02:00

Kuten monet ovat joko Annan blogista tai naamakirjasta huomanneetkin, niin Olgan ainokainen pentu on nyt maailmassa. Se syntyi 25.1.2011 eli päivälleen vuotta myöhemmin kuin P-pentue - myöhästyneet onnittelut Polgaralle, Pilkulle, Ollille ja Winskille!

Henkilökohtaisista syistä, joita en ala erittelemään tässä, en päässyt itse paikalle Olgan synnytykseen. Koska tiedossa oli, että masussa on vain yksi elävä pentu, ja laskettu aika oli ja meni, niin eläinlääkäri päätyi suosittelemaan sektiota. Sektiolla saatiinkin ainokainen maailmaan, punainen poika, jonka paino oli komeat 114 grammaa. Noita sektioita voi aina jossitella, mutta voi olla, että pienikokoinen Olga ei olisi noin isoa pentua saanut elävänä maailmaan - siksi ehkä parempi näin, vaikka alku osoittautuikin tosi rankaksi.

Olga ei nimittäin nukutuksesta herättyään tahtonut aluksi hyväksyä pentuaan millään... Etäkasvattajan osa ei ole aina kovinkaan ruusuinen, on paljon helpompi olla itse tilanteessa mukana kuin yrittää pysyä etänä kärryillä... Kiitoksia kaikille, jotka annoitte vinkkejä, mitä tehdä! Kaksi vuorokautta rähistyään Olgan päässä onneksi jokin loksahti kohdalleen, ja emon vaistot alkoivat toimia - yhtäkkiä se hyväksyi pennun ja alkoi hoitaa sitä. Kovin paljon pitempään en olisi uskaltanut enää odottaa, siksi suuri kiitos niille, jotka olisivat olleet valmiita ottamaan pennun varaemon luo - ONNEKSI kuitenkaan varaemoon ei tarvinnut turvautua, kyllä oma emo on paras vaihtoehto, jos se vaan suinkin suostuu pentuaan hoitamaan.

Kuvia tulee, jahka Eija ehtii ottaa. Lähiviikkoina menen minäkin kyllä itsekin paikalle arvailemaan karvanpituutta ja kuviota. Koska pentu on ainokainen ja alku oli todella rankka, en osaa sanoa, onko pentu myytävänä. Jos se on pitkäkarva, on siitä parikin kyselyä jonossa jo... mutta vaikka se olisi variantti niin ei paljon paisko - tärkeintä nyt olisi, että se rankasta alusta huolimatta kasvaisi isoksi ja terveeksi!

Iiris ja Olga ja hieman muutakin

2011-01-19T22:21:00.004+02:00

Syvä huokaus... pitkäkarvapennuista on pitkähkö varauslista, mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä saan vain variantteja... Älkää käsittäkö väärin, suuri osa pentueistani on ollut varianttipentueita, minusta varianttipentueiden teettäminen on lähes ainoa tapa laajentaa pitkäkarvaisten geenipoolia. Toki ulkomaantuonnit ovat toinen tapa, mutta ei varmaan kukaan kasvattaja jaksa olla koko ajan tuomassa lisää kissoja ulkomailta - täytyyhän tuonneillakin olla hyvä koti tiedossa (joko kasvattajan omassa kodissa tai luotettavassa sijoituskodissa), ja onhan tuonneissa oma vaivansa, kustannuksensa ja riskinsä myös...

Tilanne on siis sellainen, että Iiris viihtyy loistavasti Piikkiössä pitkäkarvasulhonsa Alfredin luona toisella yrityksellä, mistä oheiset kuvat olkoot todisteena. (Kuvaajana Hanna S, suuri kiitos hänelle!) Mitään takeita toisen yrityksen onnistumiselle ei kuitenkaan ole, vaikka tietenkin kovasti toivon, että tällä kertaa tuloksena olisi pentuja, ja mieluiten pitkäkarvaisia (vaikka tietysti variantit ovat myös mahdollisia).

Alfredin toinen morsian Olga kävi tänään röntgenissä... Minulla oli vaan sellainen aavistus. Masussa on vain yksi elävä pentu, ja yksi muumio :-( Tällä hetkellä en uskalla edes toivoa mitään sen elävän sukupuolesta tai karvanpituudesta, ainoa toiveeni on, että se saataisiin elävänä ja terveenä maailmaan!

Sysmässä R-pentue kasvaa ja voi hyvin! Turussa Polgara paisuu kuin pullataikina, se aikoo nähtävästi pullauttaa jalkapallojoukkueellisen verran pentuja - mutta nekin, samoin kuin Ärrät, ovat sitten kaikki variantteja.

Iiris ja kotisivut

2011-01-16T22:50:00.002+02:00

Yöuni on rankasti yliarvostettua, sanoo tämä kasvattaja ja tekee silmät ristissä päivityksiä... Pienen vauvan äitinä oleminen ja kissojen kasvattaminen (edes sijoituskodeissa!) on melkoista tasapainoilua, huomaan. Joku voisi nyt sanoa että "mitäs minä sanoin", mutta älkää pliis, sanon sitä jo ihan tarpeeksi itselleni!

Iiriksen ja Alfredin treffit loppiaisen tienoilla eivät valitettavasti johtaneet mihinkään, vaan Iiris aloitti uuden mourun perjantaina. Kiitos ihanien kavereideni, sain Iiriksen tänään uusintayritykselle Piikkiöön. Tämän jälkeen rehellisesti sanoen tekee mieli jo heittää hanskat tiskiin Iiriksen suhteen, jos ei nyt tärpännyt. Mutta toivotaan nyt vielä parasta!

Kotisivutkin suorastaan huutavat päivitystä. Aloitin helpoimmasta eli kolleista, hieman kosmeettisia viilauksia tehty. Kaikki kollini ovat siis nyt joko leikattuja tai viimeinenkin on tarkoitus leikata ihan lähiaikoina. Koetan jatkaa päivityksiä lähiaikoina...

Skazki R-pentue syntynyt

2011-01-15T22:39:00.003+02:00

Nyt ne ovat täällä! Oho hups -pentue, eli Martin ja Irmelin ylläripläjäys! Mutta niin kuin usein käy juuri silloin kun ei pitäisi, niin kaikki on tähän asti mennyt loistavasti! Irmeli synnytti pentunsa kuin tyhjää vain, helposti ja nopeasti, ja ne olivat myös ihan hyvän kokoisia, 89-99 grammaa syntymäpainot. Ohessa muutama kännykkäkameran kuva.

Koska pennut syntyivät Sysmässä sijoituskodissa, niin ihan heti en pääse niitä itse katsomaan. Pentuja on kuitenkin neljä, yksi suklaa itämainen ja kolme siamilaista. Kaikki siis variantteja. Alustava veikkaus on, että yksi simskuista olisi poika, loput tyttöjä. Mutta katsellaan. Sitten kun pääsen itse katsomaan niin eiköhän asia silloin lopullisesti selviä. Mihinkään pentuvälityksiin tms. en näitä myöskään laita sitä ennen.

Kävin tänään myös Oskarin pentuja katsomassa, eli Fercatin O-pentuetta. Suloisia pikkuisia! Valkoinen balineesityttö, kilpparinaamio simskutyttö, ja luultavimmin simsku poika, ruskeanaamio jonka turkin pituus oli kyllä todella hankala määrittää. Luultavammin kuitenkin vain tavallista pörröisempi variantti. Kamera jäi kotiin, sorry, mutta Elinan sivuille varmaan ilmaantuu ennemmin tai myöhemmin uusia kuvia.

Tuloksia ja odottelua

2011-01-12T22:47:00.004+02:00

Oskarin PRA-testitulokset saapuivat, ja niiden mukaan se on negatiivinen! Hieno homma. Muiden kissojeni testaus on edennyt hitaasti mutta kuitenkin...

Irmelin pennut eivät ole vielä syntyneet, no, huomenna se virallinen laskettu aika vasta onkin.

On pitänyt jo aiemmin kirjoittaa, mutta Maijan iho-oireet ovat hellittäneet huomattavasti! Olen rukannut sen ruokavaliota melko lailla. Tosin koska se mahdollisten allergiaa aiheuttavien aineiden lista oli pitkä kuin nälkävuosi, niin kaikkia en ole yrittänytkään sulkea kertaheitolla pois, mutta tuoteselosteita olen lukenut tarkasti, ja yrittänyt valita sellaisia ruokia, joissa olisi mahdollisimman vähän kyseisiä ruoka-aineita.

Sattumaa tai ei, mutta Maijan iho on nyt rauhallinen, ja karvattomiin laikkuihin on kasvanut uusi hieno turkki :-) Maija myös leikkii taas entistä enemmän, välillä jopa riesaksi asti... sitä on ainakin hyvä syyttää, kun kotisivujen päivitystahti ei vieläkään päätä huimaa - on aika mahdoton keskittyä johonkin tarkkuutta vaativaan, kun vieressä moukuu itämainen, jolle on heitettävä hiirtä... Huoh. Vaikka Lara on välillä myös rasittava adhd-tapaus, niin se osaa leikkiä yksinkin ;) Maija tarvitsee viihdyttäjän :)

Olgan masu

2011-01-10T22:29:00.002+02:00

Kuten kuvista näkyy, Olga tosiaan on tiine. Masu ei kuitenkaan ole jättisuuri, joten luulen että jättipentuetta ei ole tulossa. Tosin laskettuun aikaan on vielä n. kaksi viikkoa, joten ehtiihän tuo vielä kasvaa...

Tällä viikolla on toivottavasti tulossa lisääkin julkaistavaa, Irmelin ja Martin ylläripentujen pitäisi syntyä joskus tämän viikon loppupuoliskolla.

Nyt peukut ja varpaatkin pystyyn

2011-01-06T23:00:00.003+02:00

Vein eilen Iiriksen Piikkiöön Alfred-kollin (Yazoo Kwame) luo. Iiris siis aloitti uuden mourun maanantaina, tiistaina oli kohtutulehduksen jälkeinen kontrolliultra, jonka mukaan kaikki oli ainakin toistaiseksi ok, joten ei muuta kuin matkaan.

Iiriksellä ja Alfredilla ovat treffit sujuneet loistavasti pienen alkukursailun jälkeen. Eli tänään on kuultu useampia astumisia.

Nyt vaan sitten toivotaan kovasti, että tuloksena on neljäs (!!! kääääk, kaikkien aikojen ennätykseni jos toteutuu) pentueeni tänä vuonna eikä uutta kohtutulehdusta...

Jos pentuja tulee, niin ne ovat sitten itämaisia pitkäkarvoja tai lyhytkarvoja (variantteja). Todennäköisimmät värit ovat musta (ruskea) tai suklaa, ja todennäköisin kuvio ticked tabby, valkolaikuilla tai ilman. Pieni mahdollisuus on muihinkin väreihin ja kuvioihin. Alfred kantaa sekä naamiota että yksivärisyyttä, mutta Iiris ehkä ei, joten jää nähtäväksi ovatko naamiokissat ja/tai yksiväriset mahdollisia. Mutta eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa... N. kolmen viikon päästä tilanne selviää, silloin on tarkoitus varata uusi ultra-aika Iirikselle.

Kolme pentuetta tulossa

2011-01-02T22:13:00.003+02:00

Ei tämän nyt ihan näin pitänyt mennä, mutta kissat päättivät toisin... eli peräti kolme pentuetta on lähiaikoina tulossa.

Ensimmäisenä syntyy todellinen ylläripentue, laskettu aika on n. 13.1. Minulle siis kävi todella vanhanaikaisesti, kun otin riskin ja sijoitin kollin luo naaraan. Ennen kuin kukaan ehti edes tajuta mitään, tyttö aloitti juoksun ja kollihan sen huomasi ennen ihmisiä... Kissat eristettiin toisistaan heti kun eka astuminen oli nähty, mutta joskushan se kertalaaki riittää... Pentuja on siis tulossa yhdistelmästä Cannonball Golden Dream (OSH b eli suklaa itämainen) x Tistan Alexandra (BAL h eli suklaakilpikonnanaamio balineesi). Kaikki tulevat pennut ovat itämaisia tai siamilaisia (variantteja), todennäköisimmät värit ovat suklaa, pojilla myös punainen ja tytöillä myös suklaakilpikonna. Kaikki pennut ovat yksivärisiä.

Pentueen emo "Irmeli" on siis melko teini vielä itsekin, mutta mitä nyt olen kuullut aiemmista vastaavista tapauksista, niin yllättävän hyvin teinimammat selviävät tiineydestä ja synnytyksestä. Täytyy vain toivoa, että näin käy nytkin. Koetan saada Irmelistä lisää infoa kotisivuilleni lähiaikoina.

Toisena ovat tulossa Olgan pennut, laskettu aika on n. 23.1. Niistä olenkin jo kirjoittanut aiemmin, mutta odotettavissa on siis luultavimmin itämaisia lyhyt- tai toivottavasti myös pitkäkarvoja.

Kolmas pentue on tulossa Polgaralle, laskettu aika on n. 7.2. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut, mutta itämaisia lyhytkarvoja (variantteja) on siis tulossa.

Kaikissa pentueissa myös naamiokissat ovat ainakin teoriassa mahdollisia, jää nähtäväksi.

Kaikki pentueet ovat siis sijoituspentueita, Sysmässä, Raumalla ja Turussa. Eli tiedossa on kasvattajalle reissaamista pitkin ja poikin Suomea. Ihan niin usein en varmaankaan pysty kotisivuja ja blogia päivittämään, kuin parin edellisen pentueen kohdalla, kun pentueet syntyivät joko kotonani tai pääkaupunkiseudulla, mutta yritän tietysti parhaani. Tämä vuosi nyt on sikäli poikkeuksellinen että olen vanhempainvapaalla, mutta jatkossa jos naaraita sijoitan, niin sijoituskotien on tosiaan oltava pääkaupunkiseudulla - jatkossa en perheellisenä ja työssäkäyvänä pysty enää reissamaan sillä malliin kuin mitä nyt alkavana vuonna tulee pentueiden takia tehtyä.

Mitä tulee Iirikseen, niin aivan lähipäivät ratkaisevat, leikataanko se, vai viedäänkö se kollin luo. Joudun valitettavasti vaihtamaan kollia... Syy on se, että ensimmäiset PRA-testitulokset ovat nyt tulleet, ja Iiris osoittautui kantajaksi, samoin kuin Polgara. Polgaran suhteen asia ei ole mikään ongelma, koska se on astutettu negatiiviseksi testatulla kollilla, eli tulevat pennut tulevat kaikki olemaan joko negatiivisia tai korkeintaan kantajia. Iirikselle aiottua sulhoa ei ole vielä ehditty testata, joten valitettavasti en uskalla ottaa riskiä. Jos se ikinä pääsee kollin luo, niin sulhanen on sitten sama kuin Olgalla, eli negatiiviseksi testattu Alfred eli Yazoo Kwame. Tuntuu toisaalta vähän pöljältä käyttää samaa kollia kahdelle eri naaraalleni, mutta muita varmasti PRA-negatiivisia vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Parempi pelata varman päälle...

Sellaista tänne. Komea Olli-kollikin on muuten nyt sitten isä. Ollin pennuista löytyy eka info täältä: http://www.nalittna.com/9 eli neljä pentua putkahti maailmaan jouluaaton aattona.

Lapsenlapsia , PRA-testausta ja kasvatusta

2010-12-19T13:40:00.004+02:00

Oskarista tuli tällä viikolla isä! Neljä pentua syntyi Fercatin kissalaan! Pennuista on tulossa lisää infoa Fercatin kotisivuille, kunhan ne vähän kasvavat, mutta ne siis ovat balineeseja tai varianttisiamilaisia, ja väreinä ovat mahdollisia joko kokovalkoinen, tai sitten perinteiset naamiovärit.

Omien kasvatuskissojeni PRA-testaus on jo edennyt, osa on jo testattu ja viimeisetkin on tarkoitus testata joulun jälkeen. Toivon kovasti, että kukaan kissoistani ei saa testistä PRA-tulosta, vaan että ne olisivat korkeintaan kantajia, mutta jää nähtäväksi. Tuloksia en siis ole vielä labrasta saanut.

Olen tässä viime viikkoina miettinyt pitkästä aikaa todella ankarasti näitä kasvatuskuvioita. Kaksi naarasta on astutettu, ja hupsista heijaa, kolmaskin taitaa olla tiine, vaikkakin aiemmin, kuin mitä suunnittelin - asia selviää maanantaina, kun kyseinen tyttö käy ultrassa. Eli luultavasti ensi vuoden alkupuolella on kolme pentuetta tulossa, ehkä neljäkin, jos Iiriksen kanssa käy hyvin. Iiriksen kohtutulehduksen hoito on sujunut hyvin, mutta mikään ei ole vielä varmaa.

Näin monta pentuetta melkein yhtä aikaa on ennätykseni, toivottavasti löytyy kaikille hyvät kodit! Sitäkin suuremmalla syyllä, että nämä pian tulevat kolme tai neljä pentuetta jäävät luultavasti pikku kissalani viimeisiksi. Olen asian kanssa paininut ja miettinyt pitkään, välillä jopa niin, etten ole yöllä unta saanut. Omaan kotiini en voi valitettavasti uusia kasvatuskissoja ottaa, en, vaikka kovasti tahtoisinkin jossain vaiheessa niin tehdä. Pelkästään sijoituskissoilla kasvattaminen ei taas pitemmän päälle minua kiinnosta.

On toki kiintoisaa kokeilla erilaisia yhdistelmiä, ja siten ehkä hitusen viedä rotua eteenpäin, ja samalla tietenkin ilahduttaa muutamia uusia ihmisiä ihanilla itämaislemmikeillä, mutta kasvatuksesta häviää jotain olennaista, jos yhdetkään pennut eivät enää synny minun luonani. Iso osa kasvatuksen riemusta kun syntyy siitä, miten pentujen kasvua on kerta kerralta aina yhtä kiehtovaa seurata. Toki seuraan tiiviisti sijoituspentueitani, käyn niitä katsomassa niin usein kuin suinkin pystyn - mutta ei se silti ole ihan sama asia.

Tätä päätöstä on ollut todella raskas tehdä, ja voi olla, että käännän kelkkani ja otan tästä takapakkia, jos jostain kotini lähistöltä löytyy upea sijoituskoti, ja päätän sittenkin vielä sijoittaa tytön, mutta tällä hetkellä olen kallistunut siihen, että kertarysäyksellä en halua lopettaa, mutta vuoden 2011 pentueista aion sijoittaa vain ja ainoastaan poikapentuja. Siis jos löytyy sellaisia ihania uusia koteja, jotka ovat valmiita pitämään kollipoikaa hetken leikkaamatta, maksimissaan n. vuoden vanhaksi.

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia nykyisiä ja entisiä sijoituskissojeni koteja: te olette tehneet kasvatuksestani mahdollista edes tähän asti! Ilman teitä en olisi edes tässä pisteessä. Kun reilut 9 vuotta sitten hain kasvattajanimeä, en uskaltanut toivoakaan pääseväni edes näin pitkälle urallani - enkä ilman teitä olisi päässytkään.

Niin, miksi aion sijoittaa seuraavista pentueista poikia - se vaatii ehkä pienen selityksen... Koko pienen "urani" ajan olen kamppaillut aina saman ongelman kanssa, ja samaan ongelmaan törmäävät kaikki muutkin pitkäkarvakasvattajat - mistä ihmeestä löytää kolli tytölle. Voi tietysti olla, että ketään eivät kollini kiinnosta, kun suurin osa pennuista tulee olemaan variantteja, mutta olen valmis ottamaan riskin. Tulevien sijoituskollieni sukutaulut kun ovat sellaisia, että jos joku oikeasti haluaa kasvatukseensa myös pitkäkarvapuolella uusia tai vähän käytettyjä linjoja, niin niitä olisi tarjolla.

Niin ja toki erittäin mielelläni myyn tulevista pentueista jonkun naaraspennun kasvatukseen, joko nykyisille kasvattajille tai sellaiseksi tosissaan aikoville...

Huonoja uutisia

2010-12-12T22:40:00.003+02:00

Kaipa tämän joskus piti osua minunkin kohdalleni... Olen kasvattanut kohta 9 vuotta, eikä yhtään kohtutulehdusta ennen tätä päivää. Eli Iiris alkoi oireilla eilisiltana, tänään se onneksi saatiin lääkäriin. Pentuja oli vain yksi, tai ehkä ei yhtään, lääkärikään ei uskaltanut olla varma - joka tapauksessa, jos pentu olikin, niin mennyttä se oli joka tapauksessa :-(

Ainoa onni onnettomuudessa on, että Iiris voi itse kohtuullisen hyvin. Tulehdusarvot eivät ole kauheasti koholla, myös munuais- ym. arvot ovat ok, eli yritämme vielä pelastaa sen kohdun. Eli tyhjennyspiikkejä ja antibiootteja ohjelmassa. Jos ne tepsivät, niin heti seuraavasta juoksusta on pakko astuttaa, ja toivoa parasta. Saattaapi olla kollin vaihto edessä, Iiriksen sulhanen kun ei ole vielä todistettavasti saanut ketään tiineeksi. Kollit vaan ovat tällä hetkellä kortilla :-(

HARMITTAA, ihan vietävästi :-( Tietenkin juuri tästä pentueesta oli monta etukäteiskyselyäkin... Olga vaikuttaa lupaavalta, eli aion tarjota kyselijöille pentua siltä, tai sitten Polgaralta, jos niillä nyt menee kaikki ok. Polgaran tiineydestä ei toki vielä ole mitään varmuutta. Toki toivon ihmettä eli vielä pentuetta Iirikselle, mutta jää nähtäväksi miten käy.

Polgarakin kollin luo

2010-12-04T22:55:00.002+02:00

Huu... jos kaikki suunnitelmani toteutuvat, on meillä keväällä pitkästä aikaa pentuja sitten vaikka muille jakaa...

Eli myös Polgara aloitti juoksun, ja koska sen sijoituskodille sopisivat parhaiten helmikuiset pennut, niin ei muuta kuin kollin luo! Uskaltanen kollin tässä jo paljastaa, silläkin uhalla että ei onnistu, eli isäkandidaatti on komea Jenkkilän-tuonti, Felitan Tiger Woods, OSH as 25. Eli mahdollisesti myös hopeisia variantteja lienee tulossa, joskin täytyy sanoa, että itselleni värillä ei ole suurta väliä, kun vaan eivät olisi siamilaisia. Todennäköisimmät värit ovat musta, suklaa, punainen ja kilppari, hopealla tai ilman, tikettinä tai täplikkäänä. Riippuen siitä, kantaako Pol diluutiota, myös muut värit ovat ainakin teoriassa mahdollisia.

Olgasta ei vielä pysty sanomaan mitään varmaa, mutta lupaavalta vaikuttaa, eli ehkäpä Alfred on onnistunut, vaikkei kukaan ihminen mitään kuullut tai nähnyt.

Kävin tällä viikolla Punkaharjulla, ja näin myös ihanaisen Sunan (Skazki Querida, OLH b 25). Sievä neitonen on siitä tullut! Kuvia en ottanut, kun sen omistajien blogissa on varsin tasokkaita kuvia, itse en sisätiloissa salamalla olisi saanut kummoisia aikaiseksi kuitenkaan.

Iiris on tai ei

2010-12-01T07:28:00.003+02:00

Kävin Iiristä katsomassa. En kyllä uskalla sanoa juuta tai jaata.. Hiukan on valitettavasti sellainen tytinä että ehkä se ei ole tiine :( Toisaalta uutta juoksuakaan ei ole vielä kuulunut, joten pientä toivoa on! Eipä auta muu kuin odotella, lähiaikoina joko masu alkaa kasvaa tai sitten alkaa uusi mouru..

Turokissa vilahdettu

2010-11-27T23:05:00.005+02:00

Käytiinpä siis Turussa näyttelyssä, omat kastraatit jätin suosiolla kotiin, näyttelyyn oli ilmoitettu "vain" turkulaistunut sijoitusnaaraani Polgara. Saavuimme (minä ja jälkikasvu) Turkuun jo perjantai-iltana, majoituimme Luolaleijonien eli Polgaran, Aslanin ja Raichun + palvelusväen luo. Olipa ihanaa nähdä kissakolmikko kotioloissa!

Polgara on hupaisa tyyppi, hieman rauhallisempi ja hiljaisempi versio Larasta. Joopa, Lara taitaa olla jopa itämaiseksi aika adhd... mutta erittäin kotoisaa oli Polgaran touhujen seurailu :)

Aslania ja Raichua olen tätä ennen tavannut vain näyttelyissä, joten niiden näkeminen kotioloissa oli myös tosi hienoa. Aslan hurmasi minut täysin, voiko lempeämpää kissaa olla? Raichu puolestaan on hyvin elegantti siamilaisherra, ei mikään extreme, mutta minun silmääni erittäin kaunis, klassinen tyypiltään. Itse jopa toivoisin kissaemoiltani enemmän Raichun näköisiä pentuja kuin mitään ylityypitettyjä lerppakorvia - ei sillä, että näistä "minun" pitkäkarvalinjoistani helpolla mitään superkorvia saisikaan... Kirjoitin "minun" tahallani lainausmerkkeihin, koska pienessä rodussa vain yhteistyöllä pärjää, ilman muiden kasvattajien myötävaikutusta en olisi koskaan päässyt kasvatuksessa alkua pitemmälle.

Lauantai siis meni pääosin Turokissa, joskin karkasin näkemättä paneelia, kun Hanna jäi Polgaran seuraksi.

Polgara pääsi juuri ja juuri avoimeen luokkaan (ikää 10 kk ja 2 päivää), ja sai sertinsä ihan mukavien arvostelujen kera. Kivasti se kieltämättä on kehittynytkin, siitä on tullut sievempi kuin mitä uskalsin toivoakaan, kun se oli pentu. Sillä on todella kaunis suklaakilpparisävy ja pitkäkarvaksi hyvin selkeä kontrasti kuviossa (ja hyvät täplät!), ja upea puuhkahäntä. Kokonaisuutena se on aika elegantti, vaikka tuomari yrittikin väittää että "pasta ja pizza on maistunut". Höh, pitäähän tulevalla siitosnaaraalla hyvä ruokahalu olla, parempi vaan, että se ei
ole ihan ruipelo! Korvatkin saivat hieman jopa kehuja "wide at base" mutta kyllähän ne rehellisyyden nimissä saisivat olla rutkasti alempana...

Iltapäivällä pidettiin sitten BaJaVan sääntömääräinen syyskokous. Ketään ei yllättäne, että jatkan edelleen hallituksessa sekä pentuvälittäjänä (ja siinä sivussa yritän hieman muutenkin kotisivuja päivitellä). Surokin hallituksessakin on edessä toinen vuosi. Nyt syksyllä en ole sattuneesta syystä ollut kummassakaan luottamustoimessa niin aktiivinen, kuin mitä haluaisin, mutta yritän ensi vuonna löytää hieman enemmän aikaa yhdistystoiminnallekin.

Muuten kuuluu jännitystä... Olga ja Alfred treffailivat n. viikko sitten, ja tulivat hyvin toimeen. Yhtään varmaa astumista ei ole kuitenkaan nähty eikä kuultu, eli tilanne on ihan sama kuin Iiriksen kanssa, eli jännityksellä odotamme, kuinka kävi.

Minulla on tarkoitus mennä Iiristä ensi viikolla katsomaan... Saapa nähdä, uskallanko sen jälkeen veikata mitään.

Pentuja kenties tulossa

2010-11-20T22:35:00.004+02:00

Iiris lähti pari viikkoa sitten miehelään... Aluksi ei kauhean lupaavalta vaikuttanut, mutta sitten kissojen väleissä oli kuulemma tapahtunut huomattavaa lämpenemistä. Mitään ei ole kukaan ihminen kuitenkaan varmuudella nähnyt tai kuullut, eli ainakin jonkin aikaa saamme nyt vielä arvailla, onnistuiko kollipoika hommissaan. Julkistan sulhon myöhemmin, jos astutus onnistui, mutta väreinä luvassa lienee todennäköisimmin mustaa tai suklaata, hopealla tai ilman, valkolaikuilla tai ilman. Todennäköisin kuvio on täplikäs, jos olen lottovoittaja niin hienoinen mahdollisuus on myös klassiseen tabbyyn...

Olga puolestaan aloitti pitkästä aikaa juoksut myös. Se on parasta aikaa Alfredin (Yazoo Kwame) luona Piikkiössä. Kissoilla kuulemma synkkaa hyvin, joten toivotaan parasta sieltäkin!

Toivon tietenkin Olgalta itämaisia pitkäkarvapentuja, mutta toki myös variantit ovat mahdollisia, samoin naamiot. Todennäköisimmät värit ovat musta tai suklaa, pojat voivat tietty olla punaisia tai tytöt kilppareita kuten emonsa. Tilastollisesti 50 % on kuviollisia (todennäköisimmin tikettejä) ja 50 % yksivärisiä. Kummastakaan pentueesta ei pysty varmuudella sanomaan, ovatko diluutiovärit (sininen ja lila) mahdollisia vai ei - sen näkee sitten, jos sellainen pentu maailmaan putkahtaa.

Mitä tulee kolleihin, niin Olli (Skazki Belgarion) on nyt leikattu - onneksi morsian Penni paisuu kuin pullataikina! Tosi kiintoisa yhdistelmä tulossa, kurkkikaa tänne: http://www.nalittna.com/10 Sen verran täytyy Heidin mahdollisten värien listaa kommentoida, että hänen mukaansa siniset olisivat mahdollisia - no, teoriassa kyllä, käytännön näkee sitten... ja jos siniset, niin sitten myös lilat ;-D Ja toki simskutkin voivat olla tabbynaamioita. Todennäköisin kuvio lienee täplikäs, pieni mahdollisuus on klassiseen tabbyyn sielläkin. Mutta tosiaan, koska emo on valkolaikkuinen kilppari, niin teoriassa ainakin on mahdollista hyvin laaja väriskaala :-)

Oskar on yhä leikkaamatta mutta prkl prkl kun sillä ei tosiaan ole sitä näyttelytulosta ja siitoshyväksyntä on mennyt umpeen :-( Se nyt lienee leikkaamatta kuitenkin siihen asti, että balineesimorsiamen pennut ehtivät syntyä, katsotaan sitten tilannetta.

Tällaista tänne. Koska suunnitelmia on niin paljon, niin rehellisesti sanoen toivon kohtuullisen kokoisia pentueita, sellainen 4 pentua per pentue olisi ihan sopiva. Ja nyt kun menen tällaisia sammakkoja päästelemään suustani, niin varmaan jokainen tyttöni pyöräyttää seitsemän...

Suunnitelmat alkavat vihdoin toteutua

2010-11-06T18:17:00.004+02:00

Kissankasvatus ja etenkin tämä bloginpito on edelleen viettänyt hiljaiseloa, muun elämän, varsinkin yhden pienen sellaisen, viedessä niin paljon aikaa...

Jotain on kuitenkin tapahtunutkin.

Oskar kävi hiljattain vierailulla söpön balineesineitosen luona. Oskar täytti tällä viikolla vuoden, ja samalla sen siitoshyväksyntä meni umpeen... koska Murphyn laki yleensä toimii myös kissankasvatuksessa, olen saanut siitä nyt pari muutakin kyselyä. Olen todella aidosti pahoillani, mutten voi sitä luvata kellekään, jos balineesityttö osoittautuu tiineeksi.

En nyt nimittäin mistään pysty muuttumaan sille vaadittavaksi avoimen luokan näyttelytulokseksi, ja toisaalta myöskin sijoituskodin hermoja en voi loputtomiin venyttää.

Tilanne olisi toinen, jos asuisimme isossa omakotitalossa ja voisin itse pitää kolleja - mutta kun asumme kerrostalossa ja tänne ei taatusti tule kollia, niin ei auta muu kuin tehdä sijoitussopimuksia. Sijoitussopimukset ovat kollipojan kanssa aina tosi iso riski, kuten jokainen yhtään mitään leikkaamattomista kissoista tietävä tajuaa...

Sama koskee oikeastaan myös Ollia (Skazki Belgarion). Sen luona kävi hurmaava valkolaikkukilpparineitonen: Penni tuli, näki ja valloitti, paitsi Ollin sydämen niin myös minut ;-) Aivan ihana kissa! Valitettavasti Pennin vierailun jälkeen meno Ollin kotona on mennyt aika hurjaksi, Olli ja kastraattibalineesi Kassu astuvat kilpaa toisiaan ja mouruavat kuin viimeistä päivää, eli heti kun Pennin tiineys toivottavasti varmistuu, niin annan Ollin kodille leikkautusluvan.

Mitä tulee naaraisiin, niin Oskarin sisko Olga pitää jalkoja visusti ristissä. Iiris sen sijaan aloitti vihdoin eilisiltana toisen juoksunsa pillereiden jälkeen, eli se lähtee huomenna treffeille kollin kanssa! Nyt peukut ja varpaatkin pystyyn, että tulisi niitä hopeapitkäkarvoja pitkästä aikaa, edellinen hopeakissa kun syntyi kissalaani vuonna 2005 eli reilut viisi vuotta sitten... noh, tärkeintä olisi että tulisi terveitä ja hyväluonteisia pentuja. Pari erittäin alustavaa varaustakin niistä jo on, mutta riippuu nyt paljon siitä, mitä sieltä tulee... jos tulee.

Niin ja onpa minulla uusi kasvatusnaaraskin! Sijoitukseen muutti hiljattain Tistan Alexandra, BAL h, jonka kutsumanimeksi tuli Irmeli ja kaveriksi sijoituskollini Martti (Cannonball Golden Dream). Alustava suunnitelma on siis ensi vuonna Irmelille ja Martille varianttipentue.

Kotona kisulaiset ovat tottuneet jo aika hyvin vauvaan. Maijan taannoisten allergiatestien tulokset olivat kyllä aika shokeeraavat: niiden mukaan se on herkistynyt vaikka ja mille, mm. sekä kalalle että kanalle... MUTTA: todellisen tilanteen näemme vasta, kun sen nyt syömä allergiamuona alkaa toivottavasti vaikuttaa ja iho mennä parempaan kuntoon. Sen jälkeen täytyy pikku hiljaa itse kokeilemalla testata, mille kaikelle se on oikeasti allerginen... ja mitä se mahdollisesti sietää herkistymisestään huolimatta.

Mitä tulee viime aikoina tapetilla olleeseen, joissakin IV kategorian kissoissa ilmenneeseen PRA:ta (sokeuteen johtava perinnöllinen sairaus) aiheuttavaan geeniin, niin sanon suoraan ja rehellisesti, että omia kissojani en ole vielä ehtinyt testauttaa. Tarkoituksena se kyllä on, testitikut olen jo labrasta saanut, mutta koska sijoituskissani ovat hujan hajan ympäri Etelä-Suomen, niin toteutukseen voi vielä mennä jokunen viikko aikaa.

Hiukan pitempään kasvattaneena toivoisin kuitenkin, että ihmiset, sekä kasvattajat, että lemmikinomistajat, pitäisivät päänsä kylmänä. Ennen kuin kissojen testaus yleistyy Suomessa, on täysin mahdotonta varmuudella sanoa, kuinka yleisestä ongelmasta on kyse. On myös hyvä muistaa, että tauti on resessiivinen, eli sen saamiseksi täytyy olla huonoa tuuria, eli sama viallinen geeni täytyy saada molemmilta vanhemmilta. Jos kissa on saanut geenin vain toiselta vanhemmaltaan, eli on vain ns. kantaja, se ei itse tule koskaan sairastumaan. Itse en missään nimessä aio karsia tässä alkuvaiheessa automaattisesti mahdollisia kantajia kasvatuksestani, koska se olisi pitemmällä tähtäimellä erittäin lyhytnäköistä toimintaa. Pienessä rodussamme (puhun nyt etenkin itämaisista pitkäkarvoista) se voisi pitemmän päälle johtaa koko rodun häviämiseen. Kanta on muutenkin turhan pieni...

Sen sijaan peräänkuulutan avoimuutta ja vastuullisuutta! Jos kasvatuskissa osoittautuu kantajaksi, niin sille tulisi etsiä normaalin testituloksen saanut partneri, ja jatkossa sitten jättää, jos mahdollista, mieluummin ei-kantaja jatkoon. Toivon hartaasti, että viime aikoina käyty keskustelu johtaa siihen, että kasvattajat testaavat kissansa, ja tekevät järkeviä päätöksiä niiden jalostuskäytöstä. Jospa tämä siis johtaisi siihen, että entistä suurempana kriteerinä kasvatuskissojen valintaan olisi terveys, ei jokin tietty ulkonäköpiirre kuten ylityypitetyt korvat tai jokin tietty väri...

Muuten, kolleista ja kasvatuksesta puheen olleen: yhdellä tutullani on edelleen muutaman vuoden vanha pitkäkarvapoika leikkaamatta. Muistaakseni ruskeatäplikäs, kantaa diluutiota ja yksivärisyyttä, ehkä myös naamiota. Tämä vaan vinkiksi epätoivoisille kollinetsijöille...

Syyssuunnitelmia

2010-09-22T12:59:00.003+03:00

Onpa taas aikaa vierähtänyt enkä ole ehtinyt omaa blogia päivittää, saati sitten muiden blogeja lukea...

Mutta tässä nyt tosi pikaiset kuulumiset.

Iiris (Skazki Ninel) on nyt titteliltään Champion :) Se valmistui elokuussa Rurokin näyttelyssä. Sille on suunnitteilla pennut myöhemmin syksyllä, astutus on ajankohtainen joskus Eryn näyttelyn jälkeen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin luvassa on pitkästä aikaa hopeapentue... Toivon siis hopeisia itämaisia pitkäkarvoja, ja saanen tuurillani vasullisen hopeanaamioisia simskuvariantteja ;-p No, tärkeintä olisi että saataisiin pentuja, ja että synnytys sujuisi tällä kertaa helpommin kuin viimeksi! Iiriksellähän oli melkoisia alkuvaikeuksia, mutta sitten kun alkoi sujua, niin se oli kerrassaan erinomainen emo.

Olga (Skazki Olga) on muuttanut kaverilleni Eijalle Raumalle, mutta edelleen sijoitussopimuksella ja pennut ovat suunnitteilla ehkä jo myös tänä syksynä. Pitkä tarina, mutta tärkeintä on, että Olga on tosi tyytyväinen Eijan luona, sen kaverina on Skazki Darja Dontsova (OSH b 24 var) alias Sissi, toisesta kasvattamastani pentueesta, suloinen varianttineiti hyvin monen suomalaisen ja tätä nykyä myös ulkomaisen IV kategorian pitkäkarvan takana... Sissi siis on D-pentueeni emo, D-pennuista vain yhtä, Skazki Damiria (OLH b 24) eli Tikrua, käytettiin kasvatukseen, mutta se siis löytyy hyvin monien Skazki-kissojen ja muidenkin sukutaulusta.

Polgara on aloittanut juoksut, mutta toistaiseksi juoksut ovat sen verran laimeita ja niitä on harvakseltaan, että sen astutuksella ei ole kiirettä. Todennäköisimmin Polgaran pennut ovat suunnitteilla ensi kevättalvella. Kollikin on katsottuna, jos kaikki menee kuten toivon, niin luvassa on varianttipentue, ja ehkä myös hopeaa...

Olenko siis hurahtamassa hopeakasvatukseen... no, ehken niinkään, mutta tarvitsen kasvatukseeni uusia linjoja, ja kun kasvattajakaverini ovat ystävällisesti luvanneet antaa käyttää upeita hopeakollejaan, niin mikä ettei! Hopeakasvatus on haastavaa, tiedän, mutta pitäähän elämässä haasteita olla...

Mitä tulee kolleihini, niin toivoisin niille kovasti tyttöseuraa! Belgarionia ei ole vielä testattu (tarkoitan siis siitostestejä, FIV-, FeLV- ja sienitestit), mutta se testataan kyllä tarvittaessa ensi tilassa - yhtään kyselyä siitä ei ole vielä tullut, niin en viitsi äitiyslomalaisen budjettiani venyttää mahdollisesti turhaan... Oskar olisi valmiina odottamassa erästä balineesityttöä, mutta tyttö mokoma ei vaan juokse...

Martille (Cannonball Golden Dream, OSH b) olen ostamassa balineesimorsianta. Huh, täytyy minulla muutama ruuvi olla löysällä, mutta jos suunnitelma toteutuu niin luvassa on sitten joskus ensi vuonna paljon suklaata, joko yksivärisenä tai naamiollisena...

Omat kissat kotona voivat hyvin, mitä nyt Maija taas vaihteeksi repi kainalonsa ruvelle ja joutui antibioottikuurille. Tätä on nyt sattunut, yleensä talvisin, kerran tai pari vuodessa, sen verran monta kertaa, että yritän nyt löytää syytä. Maijasta siis kupattiin eläinlääkärikäynnillä kunnioitettavat viisi (5!!!) putkiloa verta, ja näytteet lähetettiin tutkittavaksi allergioiden varalta. Voi tietenkin olla, että syy on jotain ihan muuta kuin allergia, mutta tuleepa nyt testattua!

Kuviakin olisi, mutta niitä joskus toiste - toivottavasti jatkossa pystyn vähän paremmin tätä blogia päivittämään taas!

Kuulumisia pitkästä aikaa

2010-08-01T20:18:00.003+03:00

Blogi on viettänyt hiljaiseloa, koska meillä on nyt pieni vauva - eikä tällä kertaa kyse ole kissasta ;-) Kissat ovat suhtautuneet uuteen tulokkaaseen hyvin, Lara on ystävällisin ja uteliain, Maija ja Dina aluksi hieman varautuneempia mutta alkavat nekin selvästi jo tottua. Enempää en tänne kirjoita, tämä kun ei ole vauvablogi vaan kissablogi, pyrin pitämäänkin tämän sellaisena.

Surokin näyttelyyn en itse päässyt, mutta paikalla olleet kasvattini olivat saaneet kivat arvostelut.

Sunalla ja co. on muuten oma blogi, käykää tsekkaamassa http://www.fincrimsonettes.blogspot.com/

Lisää tarinaa joku päivä kun ajatus juoksee paremmin... hiukan on suunnitelmien muutoksia tiedossa, mutta niistä lisää kunhan ne varmistuvat!

Iiris TP ja Ollista kuvia

2010-07-11T19:23:00.004+03:00

Yllä ja parissa seuraavassa poseeraa vihdoin ja viimein Olli, alias Skazki Belgarion. Tai no, poseeraa ja poseeraa. Kävin pari päivää sitten sitä kuvaamassa, tulokset varsin laihoja kuten ennustinkin. Noh, ehkä näistä jostain saa jotain siedettävää rajattua kotisivuja varten... Olli on terve itämainen kissanpentu eli se riehuu, yrittää syödä kameran hihnan, tunkee nenänsä kasvattajan käsilaukkuun yms. jne.

Olli muistuttaa sekä luonteeltaan että ulkonäöltään hyvin paljon emoansa Laraa. Eli ei pelkää mitään, ja vaatii suurella äänellä ruokaa heti kun joku edes katsoo keittiöön päin ;-) Ilme on hitusen kollimaisempi jo nyt, ja hännästä näyttäisi tulevan pitempi, mutta muuten oli melkein kuin olisi Laran tohellusta katsellut :-)

Alla Ollin paras kaveri Kassu, eli kastraattiherra Skazki Kaspar (BAL b). Anteeksi suokaa salamalla räiskiminen... mm. Iiriksen ja Nexun ja muiden N-pentujen setä. Minä sitten niin tykkään suklaanaamioista!

Ja vielä yksi bonuskuva Ollista, joka sentään puoleksi sekunniksi malttoi jäädä paikoilleen.

Muita uutisia: Oskarille on nyt väsätty oma lyhyt esittely kotisivuille, yritän lähiaikoina vääntää vastaavan myös Ollista. Mitään päivää en uskalla sattuneista syistä mennä lupaamaan... mutta sen jälkeen kotisivut olisivat melko hyvin ajan tasalla, paljonhan niitä voisi parannella mutta katsotaan nyt, mitä syksymmällä oikeasti ehtii. Parempi kun en suureen ääneen lupaa muuta, kuin jossain vaiheessa Ollin esittelyn. Olli on tarkoitus testata joskus syksymmällä. Kyselyjä tyttökissoilta otan vastaan! Ollin sukutaulu löytyy myös PawPeds-tietokannasta, jos joku haluaa esim. laskeskella sukusiitosprosenttia alustavasti.

Sitten näytelmäkuulumiset: Iiris (Skazki Ninel) oli hakemassa ekaa avoimen luokan sertiään eilen URK:n näyttelyssä Hyvinkäällä. Reissu sujui aivan yli odotusten :-) Iiris hurmasi tuomarinsa aivan täysin, eikä vähiten varmaan siksi, että se kehräsi ja puski... Kehuja tuli mm. upeasta, lyhyestä (sic!) turkin laadusta, värityksen hienosta kontrastista ja lämpimästä värisävystä, kauniista profiilista ja hyvästä ilmeestä. Ainoa, mitä olisi saanut olla enemmän ja alempana, oli, kuten tavallista, korvia. Tuomari sanoikin, että hänen mielestään Iiris on aivan upea kissa, mutta ei kannata kaikilta tuomareilta odottaa yhtä paljon kehuja - toiset kun näkevät IV kategorian kissoissa vain ne korvat -ja jos niitä ei ole "tarpeeksi", niin se siitä...

Kaikista noista kehuista huolimatta olin ennen TP-valintoja aivan satavarma, että vastassa ollut Bajangin kasvatti, Millan simskutyttö voittaisi, koska sillä oli kieltämättä upeat korvat. Leuka taisi loksahtaa kun tuomari osoittikin Iiristä ja sanoi "Today she is my best". :-) Loppupäivän leijailin sitten pilvissä, eikä iloani tippaakaan himmentänyt se, että paneelissa Iiris hävisi molemmilla äänillä upealle Yumi-tytölle (Cannonball Frontpage News) - pysyipä muuten voitto kumminkin suvussa, kun Yumi on minun Martti-kollini siskopuoli ;-D

Ainakin Elina V. otti Iiriksestä kuviakin näyttelyssä, toivottavasti edes jokunen onnistuikin...

Oskar testattu

2010-07-09T11:12:00.002+03:00

Kävin viime viikolla Järvenpäässä, katsomassa ja kuvaamassa sijoituskolliani Oskaria. Oli reissulla käytännöllinenkin tarkoitus - toimin lompakkona kun Oskarista otettiin siitostestit. Poika on sen verran iso ikäisekseen että uskoisin sen viimeistään alkusyksystä olevan valmis tositoimiin... yhdestä naaraasta on ollut alustavasti puhetta, mutta koska Oskarille on haettu varmuuden vuoksi siitoshyväksyntä näyttelystä, niin se on muidenkin käytettävissä.

Räpsin pari kuvaakin, joskin ilman salamaa tuli sisätiloissa vähän hämyistä, ja salaman kanssa silmien väri simskuilla menee pilalle - oikeasti Oskarilla on todella hienot upeansiniset siamilaissilmät!

Toisessa kuvassa muuten vilahtaa Oskarin kaveri, maatiaiskastraattiherra Oula, aivan hurmaava valkoinen, oranssisilmäinen söpöliini!

Sen verran olen saanut viime aikoina aikaiseksi, että olen hieman päivitellyt kotisivujakin. Oskarista ja toisesta nuoresta kollistani Ollista (Skazki Belgarion) pitäisi vielä väsätä esittelyt... katsotaan milloin jaksan, tämä heinäkuun helle imee kasvattajaparasta viimeisetkin mehut :/
Homma nyt kuitenkin etenee sen verran, että tänään olisi tarkoitus vielä käydä Ollia katsomassa, ja toivottavasti saisin jonkin kuvankin siitä otettua. Se oli kyllä vielä

luonani asuessaan pentujen ehdottomasti hankalin kuvattava - Olli kun rrrrakastaa kaikkia ihmisiä niin paljon, että sen on ihan pakko tunkea syliin koko ajan - kuvaa siinä sitten...

Sunan kuulumisia

2010-06-30T10:56:00.002+03:00

Sain jo jokunen viikko sitten kuvia Sunan (Skazki Querida, OLH b 25) ensimmäisistä päivistä uudessa kodissa. Eli kuvat ovat jo melkein kuukauden takaa, mutta hyväähän kannattaa odottaa... Typykällä menee loistavasti, kuten kuvasta näkyy, Yuki-norski on adoptoinut pikkuisen täysin.

Poseeraus:

Ja rohkea ulkoilija:

Sunan Qamar-veljen uudeksi nimeksi tulee Andaman, ja se muuttaa uuteen kotiinsa perjantaina. Tuntuu ihan oudolta, kun ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen ei tarvitse keskittyä uusien hyvien kotien löytämiseen pennuille! Toisaalta ihan kivakin, on aina mukavaa kun oikea kissa päätyy oikeaan kotiin, mutta kyllä pentujen myynti ja markkinointi välillä stressaakin kun ihan rehellisiä ollaan.

Uusia suunnitelmia silti jo punon... Olgan suunnitelmat tulikin jo edellisessä merkinnässä mainittua, sijoituskodin kanssa haaveilemme uudesta pentueesta Iirikselle joskus syksyllä (sopivaa pitkäkarvakolliakin olen jo alustavasti kysellyt mutta se pysyköön vielä hetken salaisuutena), ja Polgarallekin on suunnitteilla pentue, tosin todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Polgaralle olen alustavasti ajatellut varianttipentuetta, kahdesta syystä: vaikka Polgara tosi suloinen ja viehkeä onkin, niin tyyppiä voisi parantaa, ja toiseksi tuoda hieman uusia linjoja pitkäkarvakasvatukseen.

Winski ja Olga

2010-06-29T10:58:00.004+03:00

Sain Winskin (Skazki Belgarath) kodilta jokusen kuvan reilu viikko sitten. Poika on edelleen ehkä pentueen komein minusta. Mitä mieltä olette väristä, tumma suklaa vai vaalea ruskea? Suklaatäplikkäänä minä sen rekisteröin...

Olen pikku hiljaa viilailemassa kotisivuja vähän paremmin ajan tasalle. Tänään lisäsin vihdoin ja viimein Olgan naaraisiin. Sillehän on suunnitteilla pennut joskus ensi talvena, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin sulho on Yazoo Kwame (OLH n 25), joka asustelee Annan luona kuten Olgakin.

Qamar varattu ja terveiset Ninniltä

2010-06-27T21:00:00.003+03:00

Olin tänään sopinut treffit Qamarin kyselijöiden kanssa sen sijoituskotiin, ja poju taisi hurmata itselleen uuden kodin jo vierailun ensi minuuteilla. Se nimittäin suostui esittelemään myös sylikissapuoltaan - joskin ennen vierailun päättymistä he näkivät myös sen riehuvan riiviöpuolen, eli ei ainakaan pitäisi pystyä väittämään, että olisin myymässä "sikaa säkissä". Poika lähtee ihan lemmikiksi, mutta tärkeintähän on aina hyvä koti, ja sellaiseen se on ehdottomasti muuttamassa ensi viikolla! Kuvaukseen en tällä kertaa keskittynyt (kuten ei Qamarkaan ;), joten vain yksi räpsäys, vasemmalla Iiris, oikealla Qamar.

Alkuviikosta kävin Itä-Suomessa, mm. Mikkelissä pitkästä aikaa koko kasvatukseni kantanaarasta Ninniä (CH Gas-Giant's Dione, OLH h 24), suklaakilpikonnatäplikästä itämaista pitkäkarvaa katsomassa. Ensin kuitenkin pari kuvaa sen maatiaiskissakavereista. Ensin Manu, alias "Paksu Poika". Manu tykkäisi kyllä Ninnistäkin, ainakin leikkiseurana, Ninni ei niinkään Manusta, vaan pitää sen kovassa kurissa. Manu on vaikuttavan kokoinen herra, hieman on ylipainoakin mutta ei kuitenkaan niin hirmuisesti, aika paljon tuosta massasta on ihan tiukkaa lihasta!

Ninnin bestis tätä nykyä on maatiaisneiti Miki, vähän ujo mutta kovin viehko!

Niin ja tietenkin piti kuvata pikkurouvaa itseään! Ninni täytti hiljattain 10 vuotta, mutta ikä ei vielä yhtään paina. Ninnula oli aivan oma itsensä - aluksi ujosteli, mutta pian jo kehräsi äänekkäästi ja puski minua. Sillä on myös yhä huvittava tapa heittäytyä palveltavaksi - kun me emännän kanssa istuimme keittiössä, kuului makuuhuoneesta vaativaa ulinaa - Ninniä piti välillä käydä leikittämässä ja rapsuttamassa siellä, ei puhettakaan että hänen vaativuutensa viitsisi itse tulla etsimään seuraa keittiöstä asti!

Ninnillä on yhä hätkähdyttävän vihreät silmät, ja oikean vanhan liiton javaneesiturkki. Sen kaukainen jälkeläinen Lara jos joskus vielä kasvattaa tuollaisen, niin halkean onnesta. Toistaiseksi vasta elättelen haavetta että jospa syksyllä Lara vähän tuuheamman turkin kasvattaisi.

Ninni nyt ei rehellisyyden nimissä ollut edes nuorena mikään supertyypikäs, mutta sen parhaita puolia toki soisi näkevänsä yhä nuoremmissakin pitkäkarvoissa, eli tuota upeaa silmien väriä ja turkin laatua ei tosiaankaan kaikilla ole!

Ninni on ainoa omassa kodissani asunut kissani, jolle olen joutunut etsimään aikuisena uuden kodin, aika haikeilla mielin Mikkelistä lähdin...

Kollikuvia edes tänne

2010-06-26T18:41:00.003+03:00

Suklaa itämaispoikani sijoituskoti kuuli pyyntöni, eli tässä joitakin kuvia Martista (Cannonball Golden Dream, OSH b). Poika on puhdas lyhytkarva, mutta käytettävissä balineesi- tai pitkäkarvakasvatukseen muillekin. Se on jo reilun vuoden vanha, eli varmasti osaisi hommansa. Testit ovat kunnossa myös. Yksi tyttö sille jo olikin sovittu, mutta minusta riippumattomista syistä astutus on lykkääntynyt (toivottavasti ei kokonaan peruuntunut!), joten otan uusiakin kyselyjä vastaan. Sukutaulu löytyy kotisivuiltani.

Mitäs pidätte? Minusta aika kiva, ei mikään superextreme, mutta tasapainoisen näköinen kissa!

Muita kuulumisia: Qamarista on tullut viikon sisään peräti kolme kyselyä! Huomenna sille tulee katsojat, pitäkää peukkuja ja varpaitakin pystyssä, koti vaikuttaa todella erinomaiselta! Joskin täytyy myös sanoa, että eivät ne kaksi muutakaan kyselyä huonolta vaikuta ollenkaan, eli jo nyt on ihme jos ei poju viimein hurmaa itselleen omaa kotia!

Qamar etsii edelleen kotia ja pieni kollipäivitys

2010-06-17T18:18:00.003+03:00

Kävin eilen katsomassa sijoituskodissa vielä kotia etsivää Qamar-pojua. Herra on edelleen mitä hurmaavin: hulluna ihmisten perään ja erittäin vilkas! Se etsii siis kotia, jossa olisi vähintään yksi kissa ennestään. Poikaa ei ollut ihan helppo kuvata, sen verran energinen se on, mutta tässä nyt muutama räpsäys (kuvia klikkaamalla ne näkee isompana).

Ensimmäisessä kuvassa poju esittelee hienoa sivuprofiiliaan.

Toisessa kuvassa näkyy hieno itämainen ilme.

Tässä kuvassa onnistutaan näyttämään juuri niin höntiltä pojankoltiaiselta, kuin mitä ollaankin
;-)

Poika on edelleen ikäisekseen iso, mutta myös erittäin elegantti. Soveltuu lemmikiksi perheeseen, joka ymmärtää itämaisen olevan aktiivinen kissa, mutta mitään esteitä ei ole myöskään käydä näyttelyssä, ja myös pitkäkarvakasvatukseen poika soveltuisi. Voisin siis edelleen myydä joko ihan lemmikiksi tai sitten sijoitussopimuksella. Toivottavasti se sopiva koti nyt ilmoittaisi itsestään!

Pitäisi saada kotisivutkin ajan tasalle kollien (ja toki naaraidenkin) osalta. Sivuilla olevat tiedot ovat hieman vanhentuneita... Siegfried eli Shilby Line's Sambal Oleg (OLH d 24), P-pentueeni isukki, on nyt leikattu. Siitä on toivottavasti tulossa kuitenkin isä Jalecat's-kissalan Isiksen pennuille!

Nuoria kolleja minulla on kasvamassa kaksi: Oskar (suklaanaamio siamilaisvariantti) ja Belgarion eli Olli (P-pentueesta suklaatäplikäs itämainen pitkäkarva). Oskarille lienee käyttöä luvassa, Belgarionista odotan kyselyjä...

Yksi kolli olisi valmiina kollin tehtäviin vaikka heti, suklaa itämainen lyhytkarva Martti eli Cannonball Golden Dream. Sille oli jo yksi pitkäkarvatyttö sovittuna, mutta minusta riippumattomista syistä astutus ei ole vielä toteutunut. Toivottavasti sitä nyt joku ehtisi käyttää, ennen kuin on pakko leikata! Se on kyllä jo reilun vuoden vanha, mutta käytös on pysynyt siistinä, joten toivotaan parasta! Minulta saa kuvia siitä (kotisivuilla oleva on aika vanha kuva jo), ja sijoituskoti lupaili ottaa uusiakin lähiaikoina...

Oskar Hyvinkäällä

2010-06-07T20:47:00.003+03:00

Oltiinpa eilen Hyvinkäällä mekin :-) Tällä kertaa ei minun kasvateilleni tullut niin huikeaa menestystä, mutta taso oli erittäin kova, ja mieltä kyllä lämmitti, että paneelissa ja jopa kategoriavoittajina oli balineeseja ja variantteja! Itse olin ilmoittanut kaksi kissaa, sijoituspoikani Oskarin (SIA b var) ja sijoitustyttöni Polgaran (OLH h 24). Lisäksi oli tosi mukavaa nähdä omaa kasvattia Nexua, joka on nyt sitten virallisesti CH Skazki Nereida, ja Nexun kahta ihanaa pentua! Muutenkin oli kivaa olla kissanäyttelyssä pitkästä aikaa, minähän pidin oikeastaan koko kevään taukoa, kun kotona oli pieniä pentuja.

Polgarasta on kuvia täällä: http://luolaleijonanklaani.blogspot.com/2010/06/polgara-hyvinkaalla.html joten niitä en käy tässä toistamaan. Olin vaan siitä tosi ylpeä, se oli ihanan reipas ja luulen, että se vielä tunnisti minut, ainakin hyvin pitkämielisesti se suhtautui kasvattajalta saamiinsa pusuihin ;)

Oli myös erittäin kivaa nähdä Oskaria pitkästä aikaa! O-pentueestahan meni komea Oskar-poika sijoitukseen, viimeksi olin nähnyt sitä luovutuksen yhteydessä. Poika on edelleen nätti, kuten allaolevista kuvista voi todeta!

Oskarilla on edelleen erinomainen profiili, hyvä ilme ja todella hienon väriset silmät, tuomari-Edström totesi, että yhdet parhaista siamilaissilmistä koko sunnuntaina. Korvien asento on ok, mutta tokihan (kuten lähes aina) korvat voisivat olla tuomareiden mielestä isommat. Kiitoksia Hannalle kuvista! Laitoin muutaman lisäkuvan myös tänne eli loin Oskarille oman albumin:

http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiOskar#

Hain Oskarille siitoshyväksyntää, mikä on siis voimassa kunnes se täyttää vuoden eli 4.11. asti. Kiinnostuneiden tyttöjen omistajilta otetaan kyselyitä vastaan! Yksi astutus on alustavasti sovittu, mutta jos vaan Oskarin käytös pysyy siistinä, niin voin harkita muitakin. Oskar on nyt 7 kuukautta vanha, eli uskoisin että viimeistään syksyllä se ymmärtää, mitä tyttöjen kanssa pitäisi tehdä... koska kyseessä on sijoituskolli, niin en voi luvata, miten pitkään se pysyy leikkaamattomana. Jos se ei ala merkata, niin se voi olla vielä pitkälle vuoden loppuun leikkaamaton - mutta jos se löytää itsestään ruiskumestarin niin siinä vaiheessa minun on pakko antaa leikkauslupa.

Qamar muuten etsii yhä kotia! Pari kyselyä tuli männä viikolla, mutta ne eivät valitettavasti johtaneet mihinkään. Siitä saisi joku aivan ihanaluonteisen kissan!

Qamar edelleen kotia vailla

2010-05-31T21:33:00.002+03:00

Otsikko kertoo kaiken, eli tällä hetkellä kasvateistani kotia etsii vain Qamar-poju. Se olisi nyt täysin luovutusvalmis, vielä vaan puuttuu oma syli. Sen sisko Querida (uudessa kodissa Suna) muutti lauantaina uuteen kotiinsa Punkaharjulle, minkä jälkeen Qamarista on tullut entistä "pahempi" sylikissa. Se on erittäin seurallinen, leikkisä, viihtyy sylissä ja olkapäällä. Se on erittäin aito itämainen, siksi en edelleenkään halua myydä sitä ainoaksi kissaksi, vaan uudessa kodissa pitäisi vähintään olla suunnitteilla kissakaverin ottaminen lähiaikoina.

Kävin eilen sitä sijoituskodissa katsomassa, tässä poseeraus "kuin kaksi marjaa", eli vasemmalla Iiris-emo, oikealla Qamar-poju.

Sunasta ei tullut otettua yhtään kuvaa luovutuksen yhteydessä, joten tässä vielä tällainen yhteisposeeraus veljen kanssa (otettu 19.5.).

Pari eilen otettua kuvaa Qamarista myös täällä: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Sitten muut uutiset: Taimi löysi uuden lemmikkikodin! Mutta niinhän se menee, että juuri sitä kysytään, mitä ei ole tarjolla, olen nyt saanut parikin soittoa, soittaja toivoo aikuista itämaista tai siamilaista. Jos sinulla on sellainen kotia vaille, niin minulta saa soittajan yhteystiedot.

Belgarionista tuli Olli ja Qamar etsii kotia

2010-05-25T16:49:00.002+03:00

Kuten jo melkein arvasikin, Belgarion teki viime torstaina parhaansa hurmatakseen katsojansa
:-D He jopa ihastuivat sen lievästi sanoen persoonallisesti narisevaan ääneen :-) Niinpä poju muutti uuteen kotiin jo viikonloppuna. Täytyy tähän sen verran todeta että kyseessä ei ollut mikään hätiköity päätös puolin eikä toisin, sen uusi koti on tuttujani jo reilun parin vuoden takaa, ja kolmannen kissan hankkimisesta heille oli ollut puhetta jo jonkin aikaa.

Belgarion on hurmannut uudet ihmisensä täysin, ja kaksi vanhempaa kissaa (balineesi Kassu ja aby Laava) alkavat myös jo sulaa pikkuisen edessä. Uusi kutsumanimi pojalla on Olli, ja se meni uuteen kotiinsa sijoitussopimuksella. Itselläni ei ole sille varmaa käyttöä, mutta luotan siihen, että pitkäkarvakolleista on aina pulaa, ja ulkomaantuonti-isän ansiosta ihan samanlaista sukutauluakaan ei tule ihan joka kissalassa vastaan, eli sikälikin kysyntää toivoakseni tulee.

Q-pentujen kanssa käytiin eilen tehosterokotuksilla ja mikrosirutuksessa. Kaikki meni loistavasti, Qamar muuten painoi 2,02 kg ja Sunakin (Querida) 1,65 kg - melkoisia jöötejä kun ottaa huomioon, että kyseessä ovat 13-viikkoiset itämaiset! Suna muuttaa uuteen kotiinsa viikonloppuna, mutta Qamar etsii yhä kotia. Poika hurmasi täysin myös eläinlääkärin, todella charmantti kaveri ja tosiaan siitä on villikon lisäksi tullut myös rapsutusta rakastava, sylissä viihtyvä kehruukone. Nyt puuttuu enää se oikea koti. Voin myydä Qamarin ihan täysin lemmikiksi mutta myös sijoitussopimusta voin harkita, jos sopiva koti ilmaantuu! Koetan käydä ottamassa lisää kuvia joskus loppuviikosta.

Q-pentue 12 viikkoa

2010-05-19T21:43:00.005+03:00

Kävin alkuviikosta katsomassa 12-viikkoisia Q-pentuja. Ne saavat tehosterokotuksen ensi viikolla, eli ovat sitten vähän reilut 13-viikkoisina valmiita uusiin koteihin. Qamar etsii yhä omaa kotia, siksi tämä postaus keskittyy kuviin siitä.

Mutta ensin kuva emosta ja pennuista. Kyllä, Iiris on aivan yhtä hömelö kuin emonsa Lara ja siskonsa Nexu, se ei ymmärrä mitä "vieroitus" tarkoittaa. Kuvat on kaikki otettu verkotetulla terassilla luonnonvalossa.

Sitten Qamar, joka komistuu päivä päivältä! Pienempänä sen kuvio oli vähän sinnepäin, mutta nyt se on selvästi täplikäs.

Koko poppoo taas.

Ja vielä yksi Qamarista:

Qamar on edelleen iso ikäisekseen, ja tassujen koosta päätellen sillä on myös aikomus kasvaa erittäin isoksi itämaisherraksi. Se on edelleen vilkas, mutta se on myös kehittynyt luonteeltaan tosi mukavaan suuntaan: se on tätä nykyä myös solmuun väännettävä sylikissa, joka rakastaa rapsutusta!

Sisko Sunasta (Skazki Querida) enempi kuvia ja lisäkuvia myös Qamarista täällä: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Omassa kodissa on tilanne sikäli muuttunut kiintoisaksi, että Maija-isoisomummo suhtautuu Belgarion-pojuun päivä päivältä suopeammin. Tänään poika sai jo melkein leikkiä Maijan kanssa - saamatta lättyynsä siis! Belgarionille tulee huomenna katsojat - pitäkää peukkuja. Se on minikopio emostaan Larasta, ehkä vähän paremmilla silmillä ja isältä perityllä kilometrin mittaisella hännällä.

Yksi tai kaksi poikapentua varattavissa

2010-05-17T14:47:00.002+03:00

Huokaus. Tilanne tuntuu elävän niin, ettei kasvattajaparka pysy perässä. Qamarin alustavasti varannut perhe peruutti. Eli erittäin vilkas itämaisen alku on nyt sitten ainakin varattavissa! Kotiin, joka arvostaa villiä menoa, pentu on ihmisrakas ja suloinen mutta erittäin vauhdikas, EI ainoaksi kissaksi!

Belgarionin tilannetta saamme jännittää ainakin torstaille, silloin sille tulee katsojat.

Menen tänään Q-ipanoita katsomaan, jos saan ne hetkellisesti vaivutettua koomaan niin sitten saatte ehkä ihmeteltäväksi uusia kuviakin ;-) Silloin kun lapsilla on riekku päällä niin hidas kamerani ei pysy perässä!

Joitain uusia kuvia ja poikien tilanne

2010-05-16T22:00:00.003+03:00

Ensin päivän bonuskuva: Belgarion ja isoisoäiti Maija, jonka pää alkaa selvästi pehmetä, lapsonen saa nukkua jo noin lähellä ;) Pitäisi tuosta vielä kotia etsivästä pojusta ottaa kunnon poseerauskuviakin taas, mutta sehän ei ole helppoa kun lapsesta kamera on niin kiintoisa, että nenä pitää tunkea linssiin kiinni :D

Lisäsin myös pari päivää sitten muutaman kuvan Q-pentujen galleriaan: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Kuvat vaan antavat hieman väärän kuvan - riiviöt tekevät paaaaljon muutakin kuin nukkuvat, mutta vain unisena niistä saa edes jotain kuvia. Qamar on edelleen alustavasti varattu, mutta pieni mahdollisuus on vielä varauksen peruuntumiseen, joten toistaiseksi se on yhä pentuvälityslistoilla.

Sama koskee Belgarionia. Meidän rääväsuisesta vinkulelustamme tuli tänään eka kysely pitkiin aikoihin, ja katsomaan sitä tullaan loppuviikosta. Mutta katsotaan, jos ei muuta ole kasvatuksesta reilussa 8 vuodessa oppinut, niin sen, että asiat ovat varmoja vasta kun pentu on uudessa kodissa ja sovitut kauppa- tai sijoitusehdot on täytetty.

Minun piti alunperin olla Pirokin näyttelyssä Tampereella tänä viikonloppuna. Koska osa pennuista sai tehosterokotuksen jälkeen taas lievää oireilua, ja samaten osa toisen tyttöni kodin kissoista oli jokin aika takaperin lievästi kipeänä, niin päädyttiin siihen, että turhia riskejä ei oteta, ja pysytään poissa näyttelystä kunnes on varmaa, että kaikki ovat täysin terveitä. Itse asiassa olen varma, että kissani olisivat päässeet jo aivan kirkkaasti eläinlääkärintarkastuksesta läpi, kellään ei ole enää mitään näkyviä oireita - mutta miksi hakea toipilaalle mahdollisesti paljon pahempi pöpö näyttelystä? Kissalle, varsinkin ensikertalaiselle, näyttely on kuitenkin aina jonkin sortin stressi. Parempi onni toivottavasti ensi kerralla, Hyvinkään näyttelyyn on tarkoitus tulla sunnuntaina!

Se ainoastaan hiukka harmittaa etten sitten nyt viikonloppuna päässyt näkemään kuinka kasvattini Nexu, Skazki Nereida, sai kaksi ekaa sertiään avoimessa luokassa :)

Emo-Lara on toipunut leikkauksesta todella hyvin. Oli aluksi melkoista taistoa että sain sille kaulurin pysymään päässä - jos olette ikinä yrittäneet pukea ankeriasta, jolla on kynnet, niin voitte hiukan kuvitella millaista se oli... mutta lopulta keksin sellaisen patentin että kauluri pysyi päässä ja haava sai olla kohtalaisen rauhassa - mitä nyt jouduin Belgarionia pari päivää vahtimaan ettei se mennyt tissille aivan haavan kohdalle. Kyllä juu, Lara imettää edelleen viimeistä kotona oleva lastaan... ei siinä mitkään pikkuseikat kuten leikkaushaavat tahtia ole haitanneet. Nyt ollaan kaulurista luovuttu, ja emo poikineen riehuvat onnellisena :)

Varaustilanteen ja muitakin muutoksia

2010-05-12T21:46:00.004+03:00

Vähän reilussa viikossa on tapahtunut valtaisasti. Viime viikon loppupuoliskolla oli aikomus luovuttaa suklaatäplikäs pojuni Belgarion uuteen kotiin. Syystä tai toisesta poika oli tosi vaisu muutaman päivän, mitään selkeitä oireita sillä ei ollut suuntaan eikä toiseen, mutta siinä missä Poledra-sisko riehui sata lasissa, niin Belgarion lähinnä nukkui... Näytin sitä viime perjantaina lääkärillekin, joka tutki ja tutki eikä löytänyt pojasta mitään vikaa. Yhteistuumin tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että sitä ei kannattanut lauantaina luovuttaa, vaan katsoa muutama päivä tilanteen kehitystä. Asiasta pennun varaajien kanssa neuvoteltuani tulimme siihen tulokseen, että uuteen kotiin muuttikin Poledra-tyttö!

Toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa Belgarionin piristymistä, mutta siinä vaiheessa kun ei ollut kristallipalloa niin en osannut yhtään sanoa, meneekö siinä kaksi päivää vai kaksi viikkoa... Poledra sen sijaan oli useita satoja grammoja veljeään isompi, ja pirteyden perikuva, ei ollut vaikeaa päättää kumpi lähtee ekana, kun uudella kodilla ei ollut pennun sukupuolella väliä, tärkeintä oli luonne ja se on molemmilla erinomainen!

Niinpä Poledra asustelee nyt sitten uudessa kodissa, on hyvää vauhtia kietomassa kaikki tassunsa alle, ja opettelee tuntemaan nimeä Pilkku.

Belgarion sitten tietenkin jo heti sunnuntaina alkoi osoittaa piristymisen merkkejä. Nyt se on jo täysin ennallaan, riehuu, syö kuin hevonen (aikoo selvästi ottaa sisaruksensa kiinni koossa) ja JUTTELEE äänellään, jota voisi kauniisti kuvata ilmeikkääksi, rumasti voisi joku kyllä sanoa että se imitoi ruostunutta saranaa...

Tässä alla nyt pojasta tuore kuva, parempaa en nyt saanut kun mitäs menin pikkuäijää häiritsemään kesken iltapesun...

Belgarion etsii siis ensisijaisesti rakastavaa lemmikkikotia! Mikään ei toisaalta ole este myöskään näyttelyiden kokeilemiselle, ja järkevästi perusteltuna voisin sallia sen käytön kasvatukseenkin, koska ei siinä mitään vikaakaan ole. Se näyttäisi olevan perimässä emonsa hyvää silmien väriä, sillä on kaunis profiili ja nätti vaalea suklaaväri.

Eilen kävin katsomassa myös 11-viikkoisia Q-pentuja. Suna (Querida) on edelleen sievä! Qamar on puolestaan valtaisan kokoinen ikäisekseen (1700 grammaa ja risat), ja edelleenkin erittäin vilkas, sisko on aavistuksen rauhallisempi. Qamaria on kyselty lemmikkikotiin Jyväskylään, luultavimmin se sinne myös lähtee. Varaustilannetta päivitän sivuilleni sitten kun varausmaksu on maksettu. Pentujen yhteisposeeraus alla.

Ja vielä Suna-kaunotar:

Lisääkin kuvia on, mutta myöhäisestä ajankohdasta johtuen en nyt jaksa niitä siirtää mihinkään, tarkoitus on lähipäivinä kyllä!

Muitakin muutoksia kuin varaustilanteessa on tapahtunut: Lara siirtyi viime perjantaina konsultiksi eli se steriloitiin. Hieman jäi kaivelemaan että se jäi yhtä sertiä vaille tittelistä IC, mutta kokeillaan kastraattiluokkia sitten kun karvat mahaan ovat kasvaneet takaisin. Lara on ollut kertakaikkiaan erinomainen kasvatusnaaras, se on synnyttänyt erittäin helposti ja sillä on riittänyt sekä hyvin maitoa että loistavaa huolenpitoa pennuilleen, eli varsin haikeaa oli se leikkauttaa, mutta monestakin syystä, joista suurin on oma elämäntilanne, se oli fiksuinta leikkauttaa nyt. Ei minun kasvatukseni tähän lopu, jäähän minulle kaksi sijoitustyttöä Olga ja Polgara (ähym, arvatkaa kenen pitäisi ehtiä päivittää kotisivut lähiaikoina), ja ehkä Iiriskin (Skazki Ninel, Q-pentujen emo) tekee vielä toisen pentueen minun nimissäni.

Sellainenkin tilanteen muutos on tässä nyt tapahtunut, että lupasin Annalle mainostaa Taimia täälläkin uutta kotia etsivänä. Taimi (Chat de Nacre's Daryl Hannam), joka on O-pentueeni emo, on siirtynyt sijoituskotinsa eli Annan omistukseen. Olimme pitkään Annan kanssa kahden vaiheilla, teettääkö sille toiset pennut vai mitä tehdä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että viisainta olisi etsiä sille uusi "eläkepäivien" koti (jos 2-vuotiaasta kissasta voi noin edes puhua). Taimi ei enää tule toimeen isossa laumassa, itse veikkaan että se sai pentueestaan sen verran lisää itsevarmuutta että se on alkanut isotella - mikä stressaa koko Annan sakkia, eikä vähiten Taimin omaa tytärtä Olgaa, jonka Taimi on ottanut silmätikukseen. Sinänsä ihan luonnollinen reaktio kissalta - mutta ihmisen ja koko kissaporukan kannalta vähän hankala...

Lisätietoja ja kuvia Taimista (vanhoja kuvia löytyy tästä blogistakin!) saa joko minulta tai Annalta Akoyan-kissalasta.

Q-pennut 10 viikkoa

2010-05-04T22:07:00.004+03:00

Kävin tänään katsomassa ja kuvaamassa Q-riiviöitä, jotka täyttivät eilen jo kokonaiset 10 viikkoa. Nehän saivat viime viikolla ekat rokotukset, kaikki meni hyvin. Tehosterokotus- ja mikrosirutusaika on varattu 24.5, jollei mitään ikäviä ylläreitä tule, niin pennut ovat siis toukokuun viimeisellä täydellä viikolla muuttovalmiita uusiin koteihin.

Ensimmäisessä kuvassa poika Qamar, "Poju". Ulkonäkö hämää - se on vain nukkuessaan noin rauhallinen :) Qamar etsii yhä omaa kotiaan, erittäin aktiivisena kaverina se tarvitsee ehdottomasti lajitoverin seuraa, ainoaksi kissaksi en suostu edes harkitsemaan sen myymistä.

Sitten kaunotar Querida eli tulevassa kodissaan Suna. Olen todella tyytyväinen sen kehitykseen, toivon todella että sen tuleva perhe käyttäisi sitä näyttelyissä ja kenties jopa kasvattaisi yhden pentueen...

Pojun unelias poseeraus. Siitä on tullut aivan minikopio emostaan, kuvio on eri, mutta muuten kuin ilmetty Iiris kolliversiona vain!

Elvis-kastraattikolli on alkuhämmennyksestä toivuttuaan adoptoinut pennut - jopa niin, että kun ne ovat Elviksen kainalossa, ei emolla ole mitään asiaa lähelle!

Mutta kyllä nämä vielä emonkin kainaloon pääsevät, kuten kuvasta näkyy!

Lisäsin pari extrakuvaa myös tänne: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

Nyt pitää käydä nukkumaan, mutta kovasti odottelen kyselyjä Qamarista ja Poledrasta...

P-pennut luovutusvalmiita

2010-05-02T22:12:00.003+03:00

P-pennut täyttävät huomenna 14 viikkoa, ne saivat tällä viikolla tehosterokotuksen ja mikrosirun. Tällä kertaa kaikki meni hyvin, eli pennut ovat muuttovalmiita uusiin koteihin. Kolme on varattu, mutta kotia etsii vielä Poledra (kuvassa alla). Se on kertakaikkisen hurmaava, jutteleva neiti. Joku saa siitä vielä aivan ihanan kissan, kun nyt ensin ymmärtäisi kysyä ja tulla katsomaan - Poledra pitää kyllä huolen hurmaamisesta!

Kaikki kuvat ovat muuten Luolaleijonan klaanin satoa, kiitoksia kovasti!

Maija näytti nuoremmillekin mallia, miten kaikesta voi tehdä lelun :)

Yllä olevassa kuvassa Belgarath, se muuttaa huomenna uuteen kotiin. Ikävä tulee, se on aivan mahdoton ihmisten perään!

Sitten Belgarion eli tulevassa kodissaan Pilkku, sen on tarkoitus muuttaa uuteen kotiinsa ensi viikonloppuna. Vielä läheisriippuvaisempi "vinkulelu" kuin veljensä...

Lara näytti vieraillekin, miten isoja pojankoltiaisia yhä vaan imetetään :D

Niin tosiaan, meillä kävi vieraita ja he veivät Polgaran mukanaan, kuva on jo uudesta kodista :-) Eli Polgara lähti uuteen kotiinsa Luolaleijonaksi, mutta kuten blogia seuranneet ehkä muistavat, en minä suinkaan siitä vielä kokonaan luovu, vaan se lähti sijoitussopimuksella, eli siitä toivottavasti tulee yhden Skazki-pentueen emo joskus ensi talvena/keväänä.

Samalla reissulla, kun P-pennut saivat tehosterokotuksen, niin Q-pennut saivat ekan rokotuksen. Ne ovat edelleen jättikokoisia ikäisekseen ja mahtavan söpöjä! Yritän ehtiä lähipäivinä kuvaamaan ja katsomaan niitä paremmin, kulunut viikko meni suurimmalta osin työmatkalla, mutta nyt ei sitten pitäisikään olla työmatkoja piiiiitkään aikaa...

P-pennut melkein 13 viikkoa

2010-04-25T22:42:00.002+03:00

Sekä töissä että vapaa-ajalla on ollut niin kiire, että perushommat toki on hoidettu, mutta millekään ylimääräiselle kuten valokuvaukselle ei ole ollut aikaa. Onneksi sain tänään muutaman tänään otetun kuvan, kun Polgaran tuleva sijoituskoti kävi kylässä ja heillä oli kamera mukana!

Alla olevassa kuvassa Polgara, tuleva sijoitustyttöni.

Lara-mamma hoitaa Poledraa, joka etsii yhä omaa kotia. Tyttö kyllä yrittää parhaansa mukaan hurmata kaikki ihmiset, jotka se tapaa!

Poledrasta ei nyt sitten tällä kertaa tullut naamakuvaa, mutta eikös ole aika ihanat nuo korvan takana olevat tupsut. Jos balineesi on siamilainen hapsuilla, niin itämainen pitkäkarva lienee sitten vastaava versio lyhytkarvaserkuistaan :)

Ööö - tämä ei ole pentu, mutta Dinan tarkkaavainen ilme pentuja seuratessa on tähän saatu niin hyvin ikuistettua!

Vielä yksi kuva, jossa tummempi pojista Belgarath. Toinen pojista, Belgarion, ei tällä kertaa valitettavasti päätynyt kuviin.

Q-pentujakin yritän päästä taas kuvaamaan viimeistään vapun jälkeen. Molemmat pentueet ovat saaneet matokuurin tällä viikolla, ja ensi viikolla on sitten rokotukset. Sen jälkeen isommat eli P-pennut ovatkin muuttovalmiita uusiin koteihin.

P-pennut 12 viikkoa

2010-04-20T21:23:00.005+03:00

Koetin tänään räiskiä virallisia 12-viikkoiskuvia tuosta meidän riiviölaumasta. Menestys oli vaihtelevaa. Näteimmin poseerasi Polgara, alla.

Sisko Poledra sen sijaan oli aivan eri mieltä kuvaamisesta. Sillä on joka kuvassa joko suu auki, tai sitten kuva oli epätarkka. Juu, tätä siis tarkoitetaan kun sanotaan että itämaiset juttelee... Silmät eivät oikeasti ole ihan noin isot, mutta kun se kuvausapuna käytetty huiska oli niin hurjan jännittävä, että sille piti koko ajan jutella ja levittää silmät lautasiksi... :-D

Sitten meidän Belgarion, toinen vinkuiita, tosin Poledra alkaa jo viedä siitä voiton..

Viimeisenä Belgarath, joka perjantaina hurmasi itselleen tulevan kodin :-) Sekin on nyt siis varattu.

Vielä pakko laittaa yksi Laran imetysnäyte.

Kun viime merkinnässä ihmettelin Laran imetysintoa, niin en älynnyt mainita vertaavani sitä Maijaan ja Ninniin, eli naaraisiin, joiden pentueista minulla on eniten kokemusta. Molemmat matamit nimittäin jossain vaiheessa kyllästyivät imetykseen ja alkoivat ajaa pentuja pois, Maija varsinkin aika kovinkin ottein. Toivottavasti Poledralle löytyy koti lähiaikoina, sen höperö mamma muuten varmaan imettää sitä vielä pitkään... Poledra on siis tällä hetkellä vielä omaa syliä vailla, muut P-pennut on varattu.

Q-pennuista huippukuvia

2010-04-19T14:02:00.003+03:00

Sain Janilta hänen ottamiaan kuvia, kuvat siis on otettu reilu viikko sitten, eli pennut kuvissa vajaat 7 viikkoa.

http://jcn.kuvat.fi/kuvat/iiriksenpennut2/

Jännä miten pennut tuossa iässä kasvavat ja muuttuvat nopeasti. Noissa kuvissa ne ovat vielä ihan mahdottomia läskipalleroita, ja kun eilen kävin katsomassa, ne alkoivat jo vähän muistuttaa virtaviivaista itämaista - vaikka kyllä ne ovat hyvin ruoka-aikaan olleet kotona yhä :-) Ja Iiris vaikuttaa yhtä höperöltä emolta kuin oma emonsa Lara, eli ei mitään elettäkään vieroitukseen vielä. Larakin päästää yhä nyt 12-viikkoiset täyttää häkää imemään, hoh hoijaa...

P-pennut melkein 12 viikkoa ja Q-pennut melkein 8 viikkoa

2010-04-18T17:49:00.002+03:00

Kävin tänään katsomassa kohta 8 viikkoa täyttäviä Q-pentuja. Suloisia, ja ikäisekseen TODELLA isokokoisia ja erittäin hyvinvoivia! Molemmat ovat luonteeltaan hyvin rohkeita ja sosiaalisia, mutta Qamar-pojusta on myös rehellisyyden nimissä sanottava, että se on yksi riiviöimmistä pennuistani ikinä! Aivan mahdottoman vilkas tapaus, jopa itämaiseksi! Se on kyllä saanut jotenkin ihan rautaisannoksen esi-isä Pomon geenejä... Siksi täytyykin tässä vielä erikseen korostaa, että vaikka en yleensäkään mielelläni myy itämaista ainoaksi kissaksi, niin Qamarin kohdalla tämä sääntö on aivan ehdoton. Sillä täytyy olla tulevassa kodissa kissakaveri, tai muuten se tekee omistajansa hulluksi alta aikayksikön.

Ensimmäisessä kuvassa kuitenkin Querida, OLH b 25. Aavistuksen veljeään rauhallisempi tapaus. Se on varattu kahden norskin elämään vauhtia pistämään.

Molemmat pöydällä. Kuva kuvastaa hyvin sisarusten luonne-eroa - siinä missä Querida malttaa hetken ihmetellä kuvaajaa, on Qamar jo hyvää vauhtia tulossa kuvaajaa kohti - jäppisestä oli lähes mahdoton saada hyvää kuvaa!

Sitten nämä meidän isommat antavat mallia itämaisten nukkuma-asennoista. Vasemmalta oikealle Belgarion, Belgarath, Polgara ja Poledra.

Viimeisenä Poledrasta pari yksittäiskuvaa. Yritän ottaa yksittäiskuvia muistakin lähipäivinä, nyt kutsuu kohta hiekkalaatikoiden kuurausshow...

Varaustilanteesta: Belgarion ja Polgara ovat siis varmasti varattuja. Belgarathilla kävi katsoja perjantaina, kivalta vaikutti, mutta vielä ei ole mitään varmaa. Mutta varmasti omaa kotia vailla on ainakin Poledra. Siitä saat ihanan kissan, jos tykkää kissasta, joka seuraa sinua kuin hai laivaa, ja jolla on aito itämainen, lähinnä vanhan saranan narinaa muistuttava ääni. Jos haluat hiljaisen ja rauhallisen kissan, pyydän jatkamaan etsintöjä muualta ;-)

Q-pennuista omaa kotia etsii siis vielä Qamar-poika, kuten edellä kirjoitin, niin ei missään nimessä ainoaksi kissaksi. Luonne vaikuttaa kaiken riehumisen alla olevan kyllä puhdasta kultaa, mutta energiaa pojassa on vaikka muille jakaa!

Laitoin Q-pennuista muutaman lisäkuvan tänne: http://picasaweb.google.com/svalkiai/SkazkiQ#

P-pennut ovat jo täysin kunnossa, mutta koska vielä yksi matokuuri on hyvä ihan varmuuden vuoksi antaa, niin alunperin varaamani rokotusaika ensi viikolla olisi tullut vähän liian likelle sitä. Siksi P-pennut saavat tehosterokotteensa 30.4., ja ovat siis vapun jälkeen muuttovalmiita.

Työkiireiden ym. takia päädyimme sijoituskodin kanssa siihen, että Q-pentue saa samalla ekan rokotuksensa. Tehoste sitten aikaisintaan niin, että pennut lienevät luovutusvalmiita toukokuun viimeisellä viikolla, jos ei nyt mitään ikäviä ylläreitä tule.

Kuvia melkein 11-viikkoisista P-pennuista

2010-04-15T10:12:00.005+03:00

Nyt sain ekan satsin Janin hienoja otoksia. P-pentuset olivat oikein poseeraustuulella, kuten kuvista näkyy: http://jcn.kuvat.fi/kuvat/laranpennut3/

Se nyt vaan pitää todeta että oikeasti silmät eivät ole noin pyöreät kellään, Jani kameroineen ja huiska vaan olivat sen verran jännittäviä :-D Katson jos saisin jonkun noista joskus kotisivuillekin (ähym, päivitystahti ei muiden kiireiden keskellä taas päätä huimaa), mutta sitä ennen voi minulta suoraan kysellä, kuka kukin on missäkin kuvassa, jos kiinnostaa.

Kaikki ovat vihdoin viime päivinä alkaneet syödä todella kunnolla taas, ja se näkyy painoissa, vuorokaudessa painonnousu oli eilisillan punnituksen perusteella ollut päätähuimaavaa! Sen tuo reilun puolentoista viikon notkahdus teetti, että painoltaan nämä on hieman pienempiä kuin normaalisti pentuni tässä iässä, mutta todennäköisesti ensimmäisenä uuteen kotiin lähtevä Polgara painaa taas jo reippaasti päälle kilon, ja muut tulevat hyvää vauhtia perässä.

Belgarathille tulee perjantaina katsoja. Ainakin Poledra etsii yhä omaa kotia. Se on hurmaava luonne, seuraa ihmistä ja selittää itämaistapaan, eli se kyllä vaatii itämaisen vilkkautta ymmärtävän kodin ja mielellään myös kissaseuraa - se on sen verran aktiivinen riiviö, että ainoana kissana se tekisi varmasti omistajansa hulluksi alta aikayksikön.

P-pennut 11 viikkoa ja suunnitelmien muutos

2010-04-12T21:31:00.002+03:00

Meillä kävi lauantaina ja sunnuntaina vieraita. Lauantaina Jani, joka otti kuvia pennuista, saanen niitä taas jossain vaiheessa, kunhan hän ehtii. Muuten erittäin mukava vierailu, mutta hän oli valitettavasti samaa mieltä kanssani: tummemmalla tytöllä on ihan viimeisessä häntänikamassa hännän päässä pienenpieni mutka :-(

Alkuperäinen tarkoitushan oli, että tummempi tyttö menisi Aslanin ja Raichun kiusaksi Luolaleijonan klaanin jatkoksi. Se on ollut koko ajan oma suosikkini, sillä on aavistuksen avoimemmat korvat kuin siskollaan.

Isoja eroja sisaruksissa ei kuitenkaan ole, varsin tasainen sakki, joukosta puuttuvat sekä näyttelyhuiput että toisaalta täysin lemmikkitasoiset. Joten asiaa pari päivää pähkäiltyämme tulimme sunnuntaina vierailulla käyneiden Luolaleijonien ihmisedustajien kanssa siihen tulokseen, että sinne muuttaakin vaaleampi tytöistä. Siitä tulee nyt sitten sijoituskodin toiveesta Polgara kuitenkin. Aiemmin tyttöjen nimet ovat siis olleet toisin päin, mikä voi tietty vähän nyt jatkossa hankaloittaa vanhojen kuvien katselua mutta siitä viis!

On tässä "uudessa Polgarassa" eli vaaleammassakin typyssä omat hyvät puolensa. Huippunäyttelykissaa en siitä lupaa, korvat ovat moiseen liian pystyt, mutta ei siinä mitään sertin epääviä vikojakaan ole. Ja hyviä puoliakin löytyy: kauniin vaalea väri, pitkä pää ja melkein kilometrin pituinen häntä nyt ainakin.

Klaanin edustus otti myös kuvia, tässä pari näytettä niitä Janin otoksia odotellessa.

Alla Belgarath eli tummempi pojista. Siitä on nyt vihdoin tullut kyselyitä, olinkin jo vähän ihmetellyt että eikö muka kukaan muu kuin minä näe, miten kaunis poika se on! Sillä on Siegfried-isukilta peritty oikeaoppinen itämaisilme nyt ainakin!

Sitten pari kuvaa, joissa loput pennut: vasemmalla vaaleampi uusi Polgara, keskellä tummempi eli Poledra tätä nykyä, ja niiden takana hieman Belgarion.

Pennuista siis Belgarion ja Polgara ovat varmasti varattuja. Belgarathia on tosiaan kyselty alustavasti, mutta Poledra, tummempi kilpparitytöistä, etsii nyt sitten lähinnä lemmikkikotia. Se on varsin hauska tapaus: se on alkanut ottaa oppia emostaan, eli itämaiseen tapaan ääntä löytyy, se on hyvin seurallinen ja selittää minulle iltaisin päivän tekemiset. Se on hyvin reipas ja rohkea niin kuin kaikki muutkin Laran pennut, ja sillä on korvien takana aivan uskomattoman hellyyttävät "Roope Ankka" -tupsut, joita olen tähän asti tottunut näkemään enimmäkseen poikapennuilla.

Belgarionin lievään silmätulehdukseen on muuten onneksi alkanut tippakuuri tehota. Pentujen ruokahalu alkaa vihdoin palata, joskin en enää pariin päivään ole ollut niistä kamalan huolissani, oksentelua ei ole enää ilmennyt ja vauhti taas vaan kiihtyy päivä päivältä. Toki ne ovat yhä lähipäivät tiiviissä tarkkailussa, ja kontrollikäynnille lääkäriin mennään heti, jos pienintäkin huononemista tilanteessa ilmenee, mutta päivä päivältä paremmalta näyttää.

Lauantaina muuten käytiin Janin kanssa pikaisesti katsomassa myös Q-pentuja, jotka täyttävät tänään jo 7 viikkoa. Uskomattomia erittäin hyvinvoivia läskipulleroita :-D Kuvia siis tulossa, itse en viitsinyt omalla kameralla edes ottaa, kun Janin otokset ovat vähintään 10 kertaa parempia kuitenkin! Kivaluonteisia molemmat. Tytöllä on tytöksi ja pitkäkarvaksi varsin kiva korvien asento ja aivan ihana suklaatikettiväri. Pojalla on erittäin kiva ilme, silmien muoto ja asento, ja kivan kollimainen kuono-osa jo tässä vaiheessa. Harmi vaan kun se on variantti, mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa...